SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
SISÄLTÖ
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) 2
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET. 3
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN.. 8
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET. 9
5.1 Palvelutarpeen arviointi: 9
5.2 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 a § 1): 10
Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot 16
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA. 17
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta. 17
6.4 Terveyden- ja sairaanhoito: 19
6.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa. 21
7.3 Teknologiset ratkaisut: 24
7.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet: 24
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY. 25
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA. 25
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA. 25
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja
Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy
Palveluntuottajan Y-tunnus: 2817316-5
|
Kunnan nimi: Kurikka
Kuntayhtymän nimi: JIK
Sote -alueen nimi: Etelä-Pohjanmaan Sote
|
Toimintayksikön nimi Asumiskoti Tuisku (Asumisyksikkö Puuska ja Asumisyksikkö Tuisku)
| |
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kotikouluntie 1, 66300 Jurva
| |
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Lastensuojelulaitos, yksikössä on 7 paikkaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hyväksyi 1.9.2019 lukien Asumiskoti Tuisku -toimintayksikön toiminnan laajentumisen aiemmasta seitsemästä asiakaspaikasta 14 asiakaspaikkaan. Laajentumisen jälkeen toimintayksikössä on kaksi asumisyksikköä (Asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska).
| |
Toimintayksikön katuosoite Kotikouluntie 1
| |
Postinumero 66300
| Postitoimipaikka Jurva
|
Toimintayksikön vastaava esimies Viivi Peltola
| Puhelin 040-1242848
|
Sähköposti viivi.peltola@tuiskuoy.fi
| |
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus ja lausunto 22.7.2019
Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n lausunto 29.7.2019
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitoksen yleisen palotarkastuksen pöytäkirja 8.8.2019
Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n ympäristöterveyspalveluiden tarkastuskertomus 6.7.2019
Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n vastine aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen ja lausuntoon 30.7.2019
Valvira: Palvelujen tuottaja Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle 18.9.2018 (Dnro V/26680/2018) myönnettyyn lupaan on tehty 1.9.2019 lukien hakemuksessa pyydetyt muutokset Asumiskoti Tuisku -toimintayksikön asiakaspaikoissa. Toimintayksikössä on muutoksen jälkeen kaksi seitsemän (7) asiakaspaikkaista asumisyksikköä (asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska) ja asiakaspaikkojen yhteismäärä on 14 paikkaa.
| |
Palvelu, johon lupa on myönnetty
Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito- lapset/nuoret- ja nuorisokoti: 7 asiakaspaikkaa / asumisyksikkö. Yhteensä asiakaspaikkoja on 14.
| |
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
| Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
|
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat | |
|
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus:
Asumiskoti Tuisku (asumisyksikkö Tuisku ja asumisyksikkö Puuska) tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja yhteensä neljälletoista (14) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Lasta autetaan kohtaamaan elämänhallinnan erilaisia haasteita ja tuetaan mielenterveyden häiriöiden käsittelyssä sekä oireiden tunnistamisessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä toimintakykyä vaikeuttavia pitkäaikaisvaikutuksia. Eritysosaamisaluetta ovat esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmän tuntemus sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat myös tärkeä painopiste nuoren hoidossa. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat 8-17 vuotiaat lapset, jotka psyykkisen oireilun vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista kuntoutusta. Tuiskun ohjaajalla on koulutus myös koira-avusteiseen työhön ja hänelle suunnitellaan työvuorolistaan ajat, jolloin hän tapaa lapsia yhdessä avustajakoiran kanssa. Työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Yksikössä lapsi/nuori saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökunta. Omaohjaaja työskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde. Yksikössä painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja omaisten sopeutumista mahdolliseen sairauteen ja sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.
Arvot ja toimintaperiaatteet;
Yksilöllisyyden ja lapsikeskeisyyden periaate: Lapsi/nuori on ensisijaisen avun kohde. Häntä kunnioitetaan omana itsenään ja hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Tunnistetaan toiveet ja tarpeet. Lapsella on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Perhekeskeisyyden periaate: Lapsi on osa omaa perhettään ja häntä pyritään hoitamaan ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti. Yhteydenpito perheisiin on säännöllistä. Turvallisuuden periaate: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, omaohjaajuus sekä toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen niin sisäisen, kuin ulkoisenkin turvallisuuden. Turvallisuuden periaatetta noudatetaan seuraamalla omavalvontasuunnitelman ja pelastussuunnitelman ohjeistuksia sekä kouluttamalla henkilökuntaa turvallisuusnäkökulma huomioiden. Osallisuuden periaate: Lapsen / nuoren osallisuutta vahvistetaan. Hän on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi / nuori on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen / nuoren hoidon tarpeeseen. Syksyllä 2020 toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY.n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa ja Salapoliisi-prosessi 8-11 vuotiaiden kanssa. Näiden tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä.
|
3 RISKINHALLINTA
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat:
Riskinhallinnan työnjako:
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja koulutukseen.
Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista. Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.
|
Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Tietosuojan – ja turvan omavalvontasuunnitelma Asiakkaisen rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta Psykososiaaliset kuormitustekijät Jatkuvuus suunnitelma Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma Asiakasturvallisuus suunnitelma Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne Toimintaohje ulkopuolinen-uhka Pelastussuunnitelma SPEK, turvallisuus kävely Lääkehoidonsuunnitelma Kaksoistarkastuslomake Keittiön omavalvonta Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi Ohje rajoitteiden tekemisestä Perehdytyssuunnitelma Hyvän kohtelun suunnitelma Hyvän kohtelun suunnitelma (nuorten versio) Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa COVID-19 liittyvät tiedotteet ja ohjeistukset löytyvät eSalkusta (PKY-Laatu) 5.Henkilöstö/Tiedotteet/Korona
|
Riskien tunnistaminen:
|
Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.
|
Riskien käsitteleminen: |
Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä turvallinen yritys -palvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeamien kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin. Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat turvallisen yritys -palvelun kautta heti tapahtuman / havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käyty säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot.
Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.
|
Korjaavat toimenpiteet: |
Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten oltaisiin voitu ehkäistä tapahtuma, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Lomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen.
|
Muutoksista tiedottaminen: Henkilöstölle tiedotus tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman kautta. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Nuoren sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa.
|
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt: |
Koko henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun ja päivitykseen.
|
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Viivi Peltola viivi.peltola@tuiskuoy.fi 040-1242848
|
Omavalvontasuunnitelman seuranta:
|
Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan viivytyksettä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa huhtikuussa. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan. Mikäli vuoden aikana ei ole ilmennyt päivitettävää, käydään omavalvontasuunnitelma maaliskuun tiimissä ja johtoryhmässä läpi.
|
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
|
Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa nähtävillä. Lapsen tullessa yksikköön käy omaohjaaja lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Tuiskun omavalvontasuunnitelma on nähtävissä myös osoitteessa: https://www.suomi.fi/etusivu/
|
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
7 ASIAKASTURVALLISUUS
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Sähköisen laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2019 ja työ jatkuu vuonna 2020. Kehitetään myös sisäistä auditointia eteenpäin. Vuonna 2020 omavalvontasuunnitelmaa lähdettiin työstämään lapsia osallistaen LSKL:n suositusten mukaisesti meidän oma valvontasuunnitelma hankkeen pohjalta. Sosionomi AMK opiskelija Katja Teulahti työstää omavalvontasuunnitelmaa päättötyönä sosionomiopintoihin. Vuonna 2021 Pesäpuu RY:n kanssa vertaisarviointi- ja salapoliisiprosessi. Tuisku oy:n ja Pyry:n yksikönjohtaja Mia Suomelan kanssa olemme lähteneet kehittämään GAS-tyylistä arviointimenetelmää, jossa arvioidaan hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista. Suomela opiskelee YAMK-tutkintoa ja tämä on hänen opinnäytetyönsä aihe. |
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja. Paikka ja päiväys
Jurva 9.2.2021
|
Allekirjoitus Viivi Peltola
|