Asumiskoti Pyry tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat nuoret, jotka psyykkisen oireilunsa vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista tukea. Asumiskoti Pyryssä nuoria tuetaan selviytymään elämän hallinnan haasteista ja erilaisista mielenterveyden häiriöistä toimintakykyä ja omaa osallisuutta vahvistaen.

Työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Lapsi saa sen kautta myös korjaavan mallin omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa. Yksikössä lapsi/nuori saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista ja strukturoitua arkea sekä aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökuntaa. Omaohjaajatyöskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista sekä terapeuttista ja sen tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Asumiskoti Pyryn eritysosaamisalueena on lapsi- ja/tai nuorisopsykiatrinen osaaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Asumiskoti Pyryssä nuoret voivat harjoitella itsenäiseen elämään liittyviä taitoja ohjaajan tukemana. Arjen rytmi, ravitsemus, hygienia, vaatehuolto, raha-asioiden hoitaminen, viranomaisasiointi ja oman osallisuuden vahvistaminen asioiden hoitamisessa ovat toiminnan keskeisiä painopisteitä. Tavoitteena on, että nuori oppii yhä enenevässä määrin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Nuoren lähestyessä 18- vuoden ikää hänen kanssaan aloitetaan suunnitelmallinen itsenäistymisharjoittelu. Tavoitteena on tehdä siirtymävaiheesta jälkihuoltoon/itsenäiseen elämään nuoren kannalta mahdollisimman turvallinen.

Yksikössä painotetaan psykososiaalista hoitoa. Tavoitteenamme on nuoren sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpitäminen ja elämänlaadun parantuminen. Arvostamme yhteistyötä nuoren perheen ja lähiverkoston kanssa korkealle. Toiminnassa painottuu perheen kanssa tehtävä yhteistyö, jonka pohjana on SILTA-toimintamalli. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perhetyöstä vastaavan, nuorelle nimetyn omaohjaajan ja nuoren perheen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuoren ja hänen perheenjäsentensä välistä vuorovaikutusta ja sopeutumista sekä eheyttää nuoren elämäntarinaa. Tavoitteena on myös auttaa nuorta ja hänen perhettään sopeutumaan mahdolliseen sairauteen sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauden uusiutumisjaksot.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Yksilöllisyyden ja lapsikeskeisyyden periaate: Lapsi/nuori on ensisijaisen avun kohde. Lasta/nuorta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Nuorten toiveet ja tarpeet tunnistetaan ja toiminnassa keskitytään kykyihin ja vahvuuksiin. Nuorella on käytössään oma huone, hän käyttää omia vaatteita ja henkilökohtaisia tavaroita. Nuorta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Tarvittaessa järjestetään tulkkauspalvelu.

Perhekeskeisyyden periaate: Lapsi/nuori on osa omaa perhettään ja häntä pyritään hoitamaan ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti, yhteydenpito perheisiin on säännöllistä ja siitä vastaavat ensisijaisesti lapselle/nuorelle nimetyt omaohjaajat.

Turvallisuuden periaate: Lapselle/nuorelle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus, pelastussuunnitelma ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat nuoren niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden.

Osallisuuden periaate: Lapsen/nuoren osallisuutta vahvistetaan. Hän on osallinen itseään koskevaan päätöksentekoon. Lasta/nuorta kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan ja häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi/nuori on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vuoden 2021 aikana Asumiskoti Pyryssä toteutetaan vertaisarviointi yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n kanssa. Vertaisarvioinnin tavoitteena on sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden vahvistaminen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoituksena on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä arvoja ja toimintaperiaatteita käydään säännöllisesti läpi. Tarvittaessa niitä muokataan vastaamaan lasten/nuorten hoidon tarvetta.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi sekä jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on riskienhallinnan kohdistaminen kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelemiselle. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnettyö ottamalla koko henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste on toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä huomioita ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on tehokas väline myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tavoitteiden realistisuuden peilaamiseen ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamiseen.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan – ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaisen rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuus suunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuus suunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuus kävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma ja kansio

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (nuorten versio)

COVID-19 liittyvät tiedotteet ja ohjeistukset löytyvät eSalkusta (PKY-Laatu) 5.Henkilöstö/Tiedotteet/Korona

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Riskien tunnistaminen

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat ilmoitetaan aina sähköisen järjestelmä kautta.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Riskien käsitteleminen

Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä on käytössä sähköinen vakuutusyhtiön ylläpitämä turvallinen yritys- palvelu laatupoikkeaminen kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot ja työn vaarojen arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

Työntekijä kirjaa havainnot ja poikkeamat turvallisen yritys- palvelun kautta heti tapahtuman / havainnon jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta ja yksikönjohtaja käsittelee ilmoituksen kahden viikon kuluessa Yksikönjohtaja käy laatupoikkeamat läpi säännöllisesti henkilökunnan kuukausittain pidettävissä tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeamat johtoryhmän käsittelyyn kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi tehdyt ilmoitukset ja havainnot.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelu Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten tapahtuma oltaisi voitu ehkäistä. Muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämineen. Yksikössä on käytössä sähköinen poikkeamailmoitus, jonka työntekijä täyttää heti laatupoikkeaman havaittuaan. Yksikönjohtaja käy laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeamat johtoryhmän kokouksen käsiteltäväksi kuukausittain. Tarvittaessa työntekijä tekee poikkeamatilanteesta rikosilmoituksen.

Muutoksista tiedottaminen

Henkilöstön tiedottaminen tapahtuu Nappula-raporttiohjelman kautta. Yksikössä on käytössä sähköinen henkilökunnan viestivihko. Työyhteisölle tiedottaminen tapahtuu tiimipalavereissa. Lapsen/nuoren sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Koko henkilöstö

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Mia Suomela

mia.suomela@tuiskuoy.fi

040-1283944

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Yksikönjohtaja vastaa omavalvontasuunnitelman päivityksen tekemisestä, arkistoinnista sekä tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan viivytyksettä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, helmikuussa. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan. Mikäli vuoden aikana ei ole ilmennyt päivitettävää käydään omavalvontasuunnitelma läpi maaliskuun tiimissä ja johtoryhmän kokouksessa.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat nähdä ja tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä.

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön yleisissä tiloissa. Nuoren tullessa yksikköön omaohjaaja käy nuoren kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Omaisten tullessa Pyryyn heille kerrotaan, missä yksikön omavalvontasuunnitelma on. Omavalvonta suunnitelma löytyy myös osoitteesta https://www.suomi.fi/etusivu/

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys voimavaroista ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman yhteistyössä nuoren, nuoren perheen ja omaohjaajan kanssa. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Omaohjaaja(t) laativat asiakassuunnitelmaan perustuvan hoito- ja kasvatussuunnitelman yhteistyössä lapsen/nuoren, sosiaalityöntekijän ja huoltajien kanssa. Edellä mainitut suunnitelmat ohjaavat lapsen/nuoren sijoituksen aikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa useammin, jos lapsen/nuoren kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin.

Omaohjaajat laativat lapsesta/nuoresta kirjallisen kuukausikoosteen, jossa käydään kokonaisvaltaisesti läpi kulunut kuukausi. Kuukausikooste käydään aina läpi lapsen/nuoren kanssa ja hän voi itse ottaa kantaa sen sisältöön sekä lähettää omat terveisensä sosiaalityöntekijälleen.

Omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijänsä kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetyt omaohjaajat etsivät ja rakentavat yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien ja läheisten kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen/nuoren kanssa läpi. Lapsi/nuori saa halutessaan keskustella kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana. Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaajat pitävät säännöllisesti yhteyttä joko puhelimitse tai kirjeitse. Omaohjaajat huolehtivat, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutetaan sovitulla tavalla.

Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Asumiskoti Pyryn tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyötyö räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:llä on oma perhetyövastaava, joka suunnittelee perhetyön tavoitteet ja toteutumisen yhdessä lapsen/nuoren perheen ja omaohjaajien kanssa, sekä on tukena perhetyön prosessissa.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan lapsen/nuoren henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja sillä viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen/nuoren, sosiaalityöntekijän ja huoltajien kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Suunnitelman toteutumista seurataan arjessa. Asiakassuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa useammin, jos lapsen/nuoren kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin. Omaohjaaja ja lapsi/nuori arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Omaohjaajat tuovat suunnitelman sisällön nuoren arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Koosteet lähetetään lapsen/nuoren perheelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kooste käydään aina läpi lapsen/nuoren kanssa. Tarpeen mukaan lapsen/nuoren suunnitelma ja/tai tilannetta voidaan käydä myös läpi myös henkilökunnan tiimeissä ja työnohjauksessa.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapsen hoito ja kasvatus perustuu lapselle laadittuun asiakassuunnitelmaan ja sitä täydentävään lastensuojelulain 30 §:n 1 momentin mukaiseen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitsema hoidon ja huollon sisältö, huomioon ottaen asiakassuunnitelmassa määritelty sijaishuollon tarkoitus ja sen tavoitteet. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja se tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen/nuoren huoltajille.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä nuoren, sosiaalityöntekijän ja huoltajien kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan nuoren arjessa. Suunnitelmat päivitetään kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa useammin, jos nuoren kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin. Omaohjaaja ja nuori arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lapset/nuoret ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta/nuorta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Asumiskoti Pyryssä henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen/nuoren toiveet ja tarpeet ja keskittyy lapsen/nuoren kykyihin ja vahvuuksiin. Lasta/nuorta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Lapsia/nuoria tuetaan omien tavoitteidensa asettamisessa ja niiden toteuttamisessa.

Lapsilla/nuorilla on oma huone, he käyttävät omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Halutessaan lapsi/nuori voi tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Nuorelle ostetaan hänen oman maun mukaisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen/nuoren huone on ns. nuoren omatila, jota muut eivät käytä. Huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi/nuori saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain nuoren asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomake on nuoren kansiossa. Lapsi/nuori saa itse päättää käyttörahoistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttörahojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja.

Lapsilla/nuorilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone. Lapsella/nuorella on avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen/nuoren läheiset ja ystävät voivat vierailla Pyryssä. Vierailuja ei olla rajattu aikaan tai paikkaan. Tarvittaessa tapaaminen voidaan järjestää Pyryn kokoustilassa tai yksiköstä varataan hotelli huone/huoneita läheisten käyttöön.

Ajatuksena on, että lapsi/nuori voi Pyryssä oloaikana käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten/nuorten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä.

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sijaishuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteesta ja oikeus saada käyttövaroja.

Ohjaajat huolehtivat, että lapsi/nuori on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät nuoren kanssa keskusteluja ja varmistavat, että lapsi/nuori on tietoinen omista oikeuksistaan ja että lapsi/nuori ymmärtää omat oikeutensa, Ohjaajat tukevat ja auttavat lasta/nuorta omien toiveiden ja mielipiteiden ilmaisemisessa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

1.1.2020 lastensuojelulakiin lisättiin säännös lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty marraskuussa 2019. Asumiskori Pyryyn sijoitetut lapset/nuoret osallistuivat hyvän kohtelun suunnitelman päivitykseen helmikuussa 2020. Päivityksen yhteydessä lapset/nuoret saivat antaa palautetta ja heidän antamansa palautteen pohjalta laadittiin erillinen nuorten versio hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Samassa yhteydessä täydennettiin myös varsinaista hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä asumiskoti Pyryyn sijoitettujen lasten/nuorten kanssa.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos lapsen/nuoren kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin, on niille oltava laissa säädetty peruste. Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset lapsen/nuoren asiakirjoihin. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava aina lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä sijoituksesta vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen/nuoren huoltajien, muiden lapselle/nuorelle läheisten henkilöiden kanssa sekä tarvittaessa lasta/nuorta hoitavan lääkärin kanssa. Kirjaukset rajoittamistoimenpiteistä tehdään lapsen/nuoren asiakakirjoihin.

Lapsen/nuoren itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen/nuoren oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula raporttiohjelmaan. Lapsen/nuoren ja huoltajien mielipide selvitetään rajoitustoimenpidepäätöksen yhteydessä ja mielipiteet kirjataan päätökseen. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi sijoituksesta vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapselle/nuorelle ja hänen huoltajilleen, kirjalliset rajoituspäätökset lähetetään aina sosiaalityöntekijälle sekä lapsen/nuoren huoltajille. Rajoitustoimenpiteillä voi olla vaikutusta lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka tulee huomioida rajoitetta tehdessä ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitettäessä.

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan tehdä ja perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin, kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita sen jatkamiselle ei enää ole. Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemiseksi löytyy rajoitepäätös-kansiosta ja sähköisestä laadunhallintajärjestelmästä. Yksikössä olevasta rajoitepäätös-kansiosta ja perehdytyskansioista löytyy ohjeet rajoitteiden tekemisestä.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtumat ja vaaratilanteet kirjataan sähköiseen riskienhallinta järjestelmään.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi nuoren kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuvat nuori, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen/nuoren sosiaalityöntekijää ja huoltajia. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on puhelimitse yhteydessä lapsen/nuoren huoltajiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssaan käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan, myös toimenpiteet joihin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja toistumisen ehkäisemiseksi. Tapahtumat kirjataan raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmaneuvottelua varten tehtävässä yhteenvedossa.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisältöä, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön toimintaa kehitettäessä.

Kevään 2021 aikana Asumiskoti Pyryssä toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa vertaisarviointi, jonka tavoitteena on vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Vertaisarvioinnissa lapset/nuoret saavat itse osallistua aktiivisesti lastensuojelun sijaishuollon palveluiden kehittämiseen.

Palautteen kerääminen

Jatkuvaa asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta/nuorelta, hänen perheeltä / lähiverkostolta, lapsen/nuoren sosiaalityöntekijältä sekä muilta sidosryhmiltä puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Kerran vuodessa toteutettavalla sähköisellä asiakastyytyväisyyskyselyllä palautetta kerätään sijoitetulta lapselta/nuorelle, hänen huoltajilta ja sijoituksesta vastaavalta sosiaalityöntekijältä.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Kaikki saatu palaute käsitellään päivittäisraportoinnin yhteydessä ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Toiminatatapoja tarkastellaan ja muutetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella.

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisen ajan kuluessa.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja että niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen tekemisen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.

Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

a)Muistutuksen vastaanottaja

Yksikönjohtaja Mia Suomela

040-1283944

mia.suomela@tuiskuoy.fi

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Sosiaaliasiamiehen tavoitat ma-pe klo 8–14 p. 040 507 9303

Postitusosoite:
Sosiaaliasiamies
PL 241
65101 Vaasa

Käyntiosoite:
Ruutikellarintie 4
65100 Vaasa

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu

neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;
avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan;
tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä
seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Asiakkaan näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiamies on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiamies voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjata asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvoa, miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiamiehellä ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiamies ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän tekemää päätöstä.

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

1 -2 viikkoa

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a )Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Lapsen/nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyä asiakassuunnitelmaa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

b)Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Asumiskoti Pyryn henkilökunta tukee lasta/nuorta harrastustoimintaan. Tavoitteena on löytää jokaiselle lapselle/nuorelle häntä kiinnostava harrastus yksikön ulkopuolelta. Viikkosuunnitelmassa on varattu aikaa yksikön yhteisille ns. liikuntapäivälle. Lapset /nuoret otetaan mukaan liikuntapäivien sisällön suunnitteluun. Yksiköllä on jäsenyys Vähänkyrön ja Isonkyrön kuntosalille. Joka toinen kuukausi tavoitteena on toteuttaa ns. yksikön yhteinen tekeminen lasten/nuorten esittämien toiveiden pohjalta. Yksikkö sijaitsee omakotialueella joen rannassa ja lähietäisyydeltä löytyvät ulkoilureitit, yleisurheilukenttä, yläkoulun koripallotelineet ja talvella hiihtoladut, jääkiekkokaukalo sekä pulkkamäki.

Lapsen/nuoren saapuessa yksikköön hänelle varataan riittävästi ohjaajien aikaa ja tämä otetaan huomioon työvuorosuunnittelussa. Tavoitteena on, että omaohjaaja olisi hakemassa lasta/nuorta tai ottamassa vastaan, kun hän saapuu yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat omalla toiminnallaan lasta/nuorta tutustumaan yksikön muihin lapsiin/nuoriin. Jokaiselle lapselle/nuorelle nimetään kaksi omaohjaajaa, jotka ovat lapsen/nuoren asioiden asiantuntijoita. Omaohjaajat luovat lapseen/nuoreen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi/nuori kohdataan arvostavasti omana yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Maanantaisin pidettävässä yhteisökokouksissa lapset/nuoret saavat osallistua tulevan viikon suunnitteluun. Kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteisökokouksessa lapset/nuoret oppivat olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja ohjaajien kanssa sekä toimimaan ryhmän jäsenenä.

Lapsen/nuoren hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen/nuoren osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan itseään koskevassa päätöksenteossa. Lasta/nuorta kuullaan ja kuunnellaan ja hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Lasta/nuorta kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

Lapsen/nuoren asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lasta/nuorta asiakassuunnitelmassa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan raporttiohjelman päivittäisraportoinnin avulla.

4.3.2 Ravitsemus

Yksikön keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa lautasmallin mukaan. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Yksikössä on 5 viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Keittiövastaava päivittää ruokalistan tarvittaessa. Nuorten toiveet ja ruokarajoitteet huomioidaan ruokalistalla mahdollisuuksien mukaan. Maanantain yhteisökokouksessa lapset/nuoret saavat päättää viikonloppuna tarjottavat ruoat. Nuorten ravitsemusta seurataan kuukausittain mm. pituus – ja painomittauksilla. Yksikössä on nimetty keittiövastaava.

4.3.3 Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle on asetettu laadulliset tavoitteet ja toteutumisen seuraamiseksi on laadittu toimintaohjeet Asiakkaiden yksilölliset hoito- ja kasvatussuunnitelmat sisältävät henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tavoitteet.

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta on sitoutunut tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

Yksikön keittiössä on keittiönomavalvontaa koskeva kansio, josta löytyvät ohjeet ja seurantalomakkeet, Henkilökunta täyttää päivittäin keittiön omavalvontaa päivittäin.

Koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin. Yksikköön on nimetty myös ympäristöstä vastaava, joka antaa tietoa ympäristöasioista henkilökunnalle ja lapsille/nuorille.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

Hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa nuoren terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarittaessa yhteyttä lääkäriin. Päivystykselliset välittömästi hoitoa vaativat tapaturmat ja sairaudet hoidetaan virka-aikana Vähänkyrön perusterveydenhuollon toimipisteessä ja päivystysaikana Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Nuori voi saada hoitoa ei kiireellisissä tapauksissa myös yksityisellä lääkäriasemalla tai Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelu Oy:n lääkärin määräyksellä. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan paikallisessa julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Kiireellisissä tilanteissa henkilökunta on ohjeistettu soittamaan välittömästi apua 112 hätänumerosta. Henkilökunnalla on voimassa oleva ensiapukoulutus.

Hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa nuoren terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarittaessa yhteyttä lääkäriin. Nuoren vointia koskevat havainnot kirjataan raporttiohjelmaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään suullinen raportti, jolla varmistetaan, että tiedon kulku ei katkea.

Pitkäaikaissairauden terveyden seurannassa noudatetaan lääkärin ohjeistusta sekä kyseisen sairauden käypä-hoito ohjeiden suosituksia.

Yksikön lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava sairaanhoitaja. Arjessa lasten/nuoren terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

4.3.5 Lääkehoito

Lääkehoidonsuunnitelma on osa henkilökunnan perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä toimintaohjeet esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja. Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä poikkeamailmoitus sähköiseen riskienhallinta järjestelmään.

Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) tai terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, kts. lääkehoitosuunnitelma. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt suorittavat 5 vuoden välein MiniLop (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, mikä mahdollistaa lääkkeen antamisen valmiiksi jaetusta lääkedosetista.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n yksiköissä suoritetaan sisäinen auditointi kerran vuodessa. Lääkehoito on yksi keskeinen auditoinnin kohde.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

sairaanhoitaja (AMK) Heidi Nyppeli

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Nuoren tullessa yksikköön sijoituksesta vastaavalta sosiaalityöntekijä tilataan mahdollisista muista hoitopaikoista lasta/nuorta koskevat paperit. Tavoitteena on tällä tavoin varmistaa lapse/nuoren hoidon jatkuminen. Moniammatilliseen tiimiimme kuuluu ostopalveluina hankittavat lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin palvelut. Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan nuoren palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana keskustelemme lapsen/nuoren tarpeista huoltajien ja sijoituksesta vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, jotta lapselle/nuorelle mahdollistetaan hänen tarvitsevat tukimuodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti lapsen/nuoren verkostoon kuuluvien palvelunantajien esim. koulun kanssa.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Lapsen/nuoren tarpeen mukaan hankitaan nuorelle ostopalveluna talon ulkopuolisia palveluita hyvämaineisilta toimioilta. Tarvittaessa lapselle/nuorelle hankitaan esimerkiksi psykologin tai terapeutin palvelut. Yksikkö valvoo ostetuiden palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä palveluiden tuottajien kanssa ja havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Yksikölle on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä tehdään eri viranomaisten kanssa niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lasten/nuorten kanssa. Yksikössä on erillinen asiakasturvallisuussuunnitelma.

4.4.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Yksityisessä päivähoidossa esimerkiksi varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä 1.3.2016 voimaan tullut sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus sekä henkilöstön rakenne. Henkilöstömäärässä huomioidaan asiakkaiden avun tarve, määrä sekä toimintaympäristö. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Omavalvontasuunnitelmasta käy ilmi hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä sijaisten/varahenkilöstön käyttö. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kirjataan myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,3 (7 asiakaspaikkaa/ 9 ohjaajaa). Yksikössä työskentelee 12 vakituista ohjaajaa, joten todellinen on mitoitus 1,7 (7 asiakaspaikkaa/ 12 ohjaajaa) Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön valinnassa on otettu huomion koulutustausta ja työkokemus sekä asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

Yksikössä toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu: yksikönjohtaja (sosionomi (AMK) / kuntoutuksen ohjaaja (AMK), 2 sairaanhoitajaa (AMK), 2 sosionomi (AMK), 1 yhteisöpedagogi (AMK), 5 lähihoitajaa ja 1 nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa työskentelee 3-4 ohjaajaa ja yövuorossa 1 ohjaaja.

Vakituisen henkilöstön lisäksi yksiköllä on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa ja akuuteissa poissaoloissa.

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisten tulee olla vähintään kasvatus, sosiaali- tai terveydenhuollonopiskelijoita. Työsuhteen alussa pyydetään rikosrekisteriote nähtäväsi.

Henkilöstön voimavaroja tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään 5,5 pv/työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat yksikön tarpeita ja henkilöstön ammatillista osaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon työntekijän omat yksilölliset tarpeet ja toiveet.

Yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön kanssa. Työntekijät voivat aina tarvittaessa pyytää yksikönjohtajaa kahdenkeskisiin keskusteluihin, jossa voivat mielessään olevista asioista. Kerran vuodessa yksikönjohtaja käy työntekijän kanssa kehityskeskustelun.

Yksikön tiimipalaverit pidetään kerran kuukaudessa. Työntekijät voivat tuoda tiimipalaverissa esiin

asioita, joista haluavat keskustella työyhteisön kanssa.

Yksikköön on laadittu henkilöstön hyvinvointisuunnitelma. Henkilökunnan työterveyspalvelut tuottaa Terveystalo. Ryhmätyönohjaus toteutetaan 4-5 viikon välein ja tarvittaessa useamminkin. Kaikilla työntekijöillä on oikeus myös yksilötyönohjaukseen.

Henkilökunta toimittaa nähtäväksi rikosrekisteriotteen työsuhteet alussa. Yksikönjohtaja kirjaa tiedot työntekijän tietoihin työvuorovelhoon.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Yksikölle on laadittu yksikön perehdytyskansio ja omavalvontasuunnitelma, joka käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa. Yksikön omavalvontasuunnitelma on tallennettu sähköiseen laadunhallintajärjestelmään. Lisäksi se on tulostettuna henkilökunnan toimistossa ja yksikön yleisissä tiloissa. Uudet työntekijät kulkevat ns. vanhojen työntekijöiden rinnalla. Uusille työntekijöille nimetään perehdytysvastaavat, jotka auttavat uutta työntekijää työn sisälle pääsemiseen. Opiskelijalle nimetään 1-2 ohjaajaa, jotka kulkevat opiskelijan rinnalla harjoittelun ajan. Perehdytyskansioon ja omavalvontasuunnitelmaan perehtyminen on osa opiskelijan kanssa perehdyttämistä.

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Kiireellisissä tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti.

Yksikössä on käytössä sähköinen turvallinen yrityspalvelu poikkeaminen ja havaintojen kirjaamiseen. Työntekijä täyttää ilmoituksen heti laatupoikkeaman havaittuaan. Poikkeamailmoitukseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Poikkeamailmoitus välittyy sähköisesti yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa.

Yksikönjohtaja käy laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Tarvittaessa yksikönjohtaja tuo laatupoikkeamat kuukausittain pidettävään johtoryhmän kokoukseen. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa toimintaohjeita muutetaan ja arvioidaan mahdollista koulutustarvetta sekä kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.

Tuisku Oy hankkii ja järjestää laadukasta täydennyskoulutusta vähintään 5,5 pv/työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenevät täydennyskoulutustarpeet sekä työntekijän omat tarpeet. Yksikköön laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma.

4.4.2 Toimitilat

Asumiskoti Pyry toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 204 m2. Yksikkö pitää sisällään 2 wc:tä asukkaille ja 1 henkilökunnalle. Suihkutilat ovat erikseen sekä pojille että tytöille. Lisäksi henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Sauna löytyy tyttöjen wc / suihkutilojen yhteydestä

Asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella nuorella on oma huone. Huoneet on sisustettu ja kalustettu valmiiksi, mutta halutetaan nuori voi tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Nuorelle voidaan ostaa myös oman maun mukaisia sisustustuotteita ja kalusteita. Lapsen/nuoren huone on ns. omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen/nuoren huone voidaan lukita kotiharjoittelujen ajaksi.

Lapsille/nuorille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 2 (yhdistetty ruokatila/ olohuone ja erillinen olohuone). Yksikön tilat mahdollistavat lasten/nuorten kokoutumisen, yhteisen ajan viettämiseen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä. Lapsella/nuorella on mahdollisuus viettää myös kahdenkeskistä aikaa omaohjaajansa kanssa.

Nuoren omaisilla on mahdollisuus vierailla yksikössä aina sovitusti. Tarvittaessa omaisille järjestetään yöpymismahdollisuus.

Henkilökunnalla on kanslia ja erilliset kokoustilat Tinurintiellä. Asiakirjojen arkistointiin on varattu oma arkistokaappi.

Yksikön siivouksesta vastaa henkilökunta. Yksikön viikko-ohjelman mukaisesti yhteisten tilojen siivoaminen hoidetaan torstaisin ja lasten/nuoren huoneiden siivoaminen keskiviikkoisin. Nuoret osallistuvat omien taitojensa mukaisesti yksikön ja oman huoneen siivoukseen. Henkilökunta ohjaa ja auttaa lapsia/nuoria siivoamisessa ja pyykkihuollossa tarpeen mukaan.

Yksikköön on nimetty siivouksesta vastaava, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja huolehtii kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomakkeen ja käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasalla pitämisestä.

Yksiköstä löytyy erilliset siivousohjeet. Henkilökunta huolehtii päivittäissiivouksesta esim. keittiön osalta. Yksikössä on kodinhoitohuone, josta löytyy pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa lukituissa siivouskaapeissa.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan käytössä on vartijakutsupainike, jonka avulla työntekijä voi tarvittaessa hälyttää apua. Painikkeen käytöstä on laadittu erillinen ohjeistus.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Yksikön turvallisuusvastaava on Teemu Knuutti. Laitteet testataan säännöllisesti ja kirjataan.

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Yksikössä olevia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkehuollosta vastaava. Lääkehoitovastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoitovastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Yksiköstä löytyy myös perusvälineistöä esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne pyritään korjaamaan esim. patterin vaihdolla. Jos nuori tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja hankitaan ne lääkärin määräyksellä Vähänkyrön terveyskeskuksen apuvälinevarastosta, josta saadaan ohjeistus myös niiden käyttöön.

Jos, huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. apuvälinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

sairaanhoitaja AMK Heidi Nyppeli

asumiskoti.pyry@tuiskuoy.fi

040-1244066

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet henkilötietolain 523/99 10§:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Työntekijät ja sijaiset käyvät arjentietosuoja koulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät testin.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteistiedot

Pieta Pitkänen

040-6750893

pieta.pitkanen@tuiskuoy.fi

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2019 ja sitä on jatkettu vuonna 2020.

Hyvän kohtelun suunnitelma on päivitetty helmikuussa 2020. Jatkossa se päivitetään vuosittain yhdessä sijoitettujen lasten kanssa.

Vuonna 2020 omavalvontasuunnitelmaa on lähdetty työstämään lapsia osallistaen LSKL:n suositusten mukaisesti meidän oma omavalvontasuunnitelma hankkeen pohjalta. Sosionomi (AMK) opiskelija Katja Teulahti tekee tätä opinnäytetyönään.

Syksyllä 2020 Asumiskoti Pyryssä oli tarkoitus aloittaa toteuttaa vertaisarviointi-projekti yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa. Koronatilanteen vuoksi projektin aloittaminen on siirtynyt vuodelle 2021.

Vuoden 2021 aikana Asumiskoti Pyryn yksikönjohtaja Mia Suomela kehittää sosiaalialan YAMK-opinnäytetyönään sijaishuollon hoidon ja kasvatuksen vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on kehittää sijoitettujen lasten/nuorten hoito- ja kasvatussuunnitelman tavoitteiden laatimista ja arvioimista GAS-menetelmään pohjautuvaa arviointimenetelmää hyödyntäen.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys

10.3.2021 Vähäkyrö

Allekirjoitus

Mia Suomela