omavalvonta tuuli

TUISKU TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT OY / ASUMISKOTI TUULI (19042021 kn)

 

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

 

SISÄLTÖ

 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1). 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2). 3

3 RISKINHALLINTA (4.1.3). 5

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3). 7

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2). 8

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi 8

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma.. 10

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §). 10

4.2.2 Asiakkaan kohtelu.. 12

4.2.3 Asiakkaan osallisuus. 14

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva.. 15

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3). 17

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta.. 17

4.3.2 Ravitsemus. 18

4.3.3 Hygieniakäytännöt 18

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito.. 18

4.3.5 Lääkehoito.. 19

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa.. 20

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4). 20

4.4.1 Henkilöstö.. 21

4.4.2 Toimitilat 23

4.4.3 Teknologiset ratkaisut 24

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 24

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5). 24

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA.. 25

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5). 26

11 LÄHTEET.. 26


 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

 

 

Palveluntuottaja

 

Yksityinen palvelujentuottaja

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy

 

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2817316-5

 

 

 

Kunnan nimi

 

Laihia

 

 

 

Toimintayksikön nimi

 

Asumiskoti Tuuli

 

 

Toimintayksikön sijaintikunta

Hangon kaupunki, Bulevardi 6, 10900 Hanko

Johtava sosiaalityöntekijä Marika Källström, puh. 019 22031

 

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

 

Lastensuojelun sijaishuollon erityistason yksikkö 0-17 -vuotiaille lapsille. Paikkoja on seitsemän (7).

 

 

Toimintayksikön katuosoite

 

Santalan Kartanontie 177 F

 

 

Postinumero

 

10900

 

Postitoimipaikka

 

Hanko

 

Toimintayksikön vastaava esimies

 

Katja Niukkanen

Puhelin

 

040 149 0496

 

Sähköposti

 

katja.niukkanen@tuiskuoy.fi

 

Toimintalupatiedot

 

Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

Valvira 18.9.2018

 

 

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito lapset/nuoret- ja nuorisokoti: 7 asiakaspaikkaa

 

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

 

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

 

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

 

 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

 

Asumiskoti Tuulin toiminta-ajatus

 

Asumiskoti Tuuli tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, jotka psyykkisen oireilunsa vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista kuntoutusta. 

Yksikön toiminta nojaa vahvasti kiintymyssuhde-teoreettiseen viitekehykseen. Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapiaan (DDP) pohjautuvan viitekehyksen arkikäytön vahvistamiseksi koko työryhmä on kouluttautumassa kiintymyssuhdeperusteiseen hoitoon sijaishuollossa. Työryhmän työnohjaaja on valittu teoreettista viitekehystä vahvistamaan. Koko työryhmän yhteisesti jakama DDP-tietoista lähestymistapaa ja asennetta täydentää vielä neuropsykiatrinen osaaminen, sillä työryhmässä on useampi neuropsykiatrinen valmentaja kevään 2021 jälkeen (koulutus meneillään).

 

Asumiskoti Tuulin aivan ensisijainen tavoite on tarjota lapsille turvallinen, rauhallinen ja ennakoitava arki, jossa kullakin lapsella on mahdollisuus saada mahdollisimman tavallinen lapsen elämä. Eniten Asumiskoti Tuulin hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyössä painottuvat aikuisen läsnäolo ja utelias osallistuminen lapsen arkeen ja elämään. Asumiskoti Tuulissa panostetaan ihan oikeasti lasten kanssa olemiseen. Ohjaustyön orientaatio tulee DDP:n PACE-asenteesta, jossa aikuinen on vuorovaikutuksessa leikkisä, välittävä, hyväksyvä, utelias ja myötätuntoinen.

 

Asumiskoti Tuulin henkilöstövahvuus (11+1 aikuista) mahdollistaa sen, että lapsella on mahdollisuus päivittäin saada runsaasti aikuisen jakamatonta huomiota. Lapsi tarvitsee aikuisen, johon kiintyä ja kiinnittyä. Vaikka sosiaalisia tunnetaitoja ei voi varsinaisesti opettaa, ne opitaan kuitenkin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Rakentavasta ja toivotusta vuorovaikutusmallista ja tunneilmapiiristä sekä turvallisuudentunteesta huolehtiminen on Tuulissa kaikkien aikuisten yhteinen asia, jota pohditaan paljon ja jota halutaan vaalia.

 

Lapselle on tarkoitus tarjota sellaista aikuisuutta, joka lisää lapsen turvallisuuden kokemusta. Lasten hoitotyössä pyritään vahvistamaan lapsessa sitä, mikä on toimivaa ja toivottua. Samanaikaisesti sallia lapselle sopivasti kehityksellisen iän huomioivaa autonomiaa ja leikkiä.

 

Tuulin jokainen päivä on aikataulultaan ja rakenteeltaan samanlainen. Tuulissa on kokemuksen kautta huomattu, että loma-aikoinakaan päivittäisistä rakenteista ei voi kovin paljoa tinkiä. Tarkempi päiväohjelma laaditaan kuitenkin aina lapsen ikä- ja kehitystaso sekä sen hetkinen vointi huomioiden.

 

Asumiskoti Tuulissa tehdään suunnitelmallista ja tavoitteellista perhetyötä. Omaohjaajilla on mahdollista saada ohjausta ja tukea perhetyöhön Tuiskun perhetyönkoordinaattorilta.

 

Tuulin lapset käyvät hevosavusteisessa toiminnassa ja yksikön ohjaajilla on usein mukanaan lapsille tuttuja koiria.

 

Edellä mainituin tavoin Asumiskoti Tuuliin sijoitetulle lapselle mahdollistuu lapsuuteen kuuluvien kehitystehtävien/-vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen harjoittelu. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat tärkeä painopiste lapsen hoidossa. Asumiskoti Tuuliin on rekrytoitu vain sellaista henkilökuntaa, jotka ajattelevat sijaishuollon arjen olevan paitsi strukturoitua, ennakoitavaa ja turvallista – myös sellaista, jossa panostetaan lasten kanssa päivittäiseen olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen. Asumiskoti Tuuli on kiinnostunut pohtimaan ja seuraamaan terveellisen ravinnon vaikutusta lasten käytösongelmiin (esim. sokerin ja lisäaineiden käytön rajoittaminen ja ravitsemussuositusten noudattaminen).

Asumiskoti Tuulin henkilökunta ymmärtää mahdollisten rajoitustoimien esim. kiinnipitojen tarpeellisuuden, mutta joiden käyttöön ajatellaan liittyvän vahvasti hoidollinen tarve ja lähestymistapa. Rajoittamisessa lähdetään vähimmän mahdollisen puuttumisen -ideologiasta.

 

Kaikella toiminnalla pyritään tukemaan lasta selviämään erilaisista mielenterveyden ja elämänhallinnan häiriöistä ja samalla ennalta ehkäisemään toimintakyvyn haasteiden pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun parantaminen. Tavoitteena voi olla myös helpottaa lapsen ja omaisten sopeutumista sairauteen ja sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisy. Asumiskoti Tuulissa on pidetty tärkeänä, että työryhmän konsultoiva lääkäri on nimenomaan lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Edelleen työnohjaajaksi on valittu henkilö, jolla on vahva kiintymyssuhdeteoreettinen osaaminen ja DDP:n käyttökokemusta lastensuojelun sijaishuollosta.

 

Asumiskoti Tuulin henkilökunta on tiiminä tiivis ja yhteen hitsautunut joukko aikuisia ammattilaisia, joka on valmistautunut keskinäiseen avoimen dialogin harjoittamiseen. Henkilökunta on ottanut haasteekseen vältellä kaikkea ylimääräistä ja turhaa aikuisten vetäytymistä pois lasten käytöstä. Avoimella dialogisuudella tavoitellaan yksikön henkilökunnan yhteistä kehittymistä työssä sekä mahdollisuutta antaa lasten oppia ja osallistua pulmatilanteiden selvittämiseen. Toiminnan alusta saakka on yhdessä päätetty viettää mahdollisimman paljon aikaa lasten kanssa ja käytössä.

 

 

 


Asumiskoti Tuulin arvot ja toimintaperiaatteet

 

Yksilöllisyyden ja lapsikeskeisyyden periaate: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Häntä kunnioitetaan omana itsenään ja hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Kaikessa toiminnassa keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin.  On tärkeää tunnistaa lapsen toiveet ja tarpeet. Lapsella on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Asumiskoti Tuuli on kaksikielinen yksikkö.

Perhekeskeisyyden periaate: Lapsi on osa omaa perhettään ja häntä pyritään hoitamaan ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti. Yhteydenpito perheisiin on säännöllistä.

Turvallisuuden periaate: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus, pelastussuunnitelma ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisenkin turvallisuuden.

Osallisuuden periaate: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Hän on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen / nuoren hoidon tarpeeseen.

Syksyllä 2020 toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY:n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa ja Salapoliisi-prosessi 8-11 vuotiaiden kanssa. Näiden tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä.

 

 3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

 

 

Riskinhallinnan työnjako

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja koulutukseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy: lle on valittu työsuojelutoimikunta.

 

 

Luettelo Asumiskoti Tuulin riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

 

·        Hyvän kohtelun suunnitelma

·        Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten versio)

·        Lapsen perehdytyssuunnitelma

·        Asiakasturvallisuussuunnitelma

·        Asiakkaille: Rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

·        COVID-19 liittyvät tiedotteet ja ohjeistukset löytyvät eSalkusta (PKY-Laatu) 5.Henkilöstö/Tiedotteet/Korona

·        Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

·        Jatkuvuussuunnitelma

·        Kaksoistarkastuslomake

·        Keittiön omavalvontasuunnitelma

·        Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskienarviointi

·        Lääkehoidonsuunnitelma

·        Ohje Lastensuojelulain mukaisten rajoitteiden käytöstä

·        Pelastussuunnitelma

·        Perehdytyssuunnitelma ja perehdytyskansio

·        Psykososiaaliset kuormitustekijät

·        SPEK – turvallisuuskävely

·        Tietosuojan ja tietoturvan omavalvontasuunnitelma

·        Toimintaohje: Ulkopuolinen uhka

·        Toimintaohje: Uhka- ja väkivaltatilanne

·        Työsuojelun toimintaohjelma

·        Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

·        Infektiotorjuntasuunnitelma

·        Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa

 

 

 

Riskien tunnistaminen

 

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

 

 

Henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

 

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

 

Riskien käsitteleminen

 

 

Asumiskoti Tuulissa käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet

 

Läheltä piti -tilanteen jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä sähköinen järjestelmä poikkeamien kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

 

Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat palvelun kautta heti tapahtuman/ havainnoinnin jälkeen.  Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan kuukausittaisissa tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot.

 

Asumiskoti Tuulissa haittatapahtumat käydään aina läpi myös henkilökunnan omassa tiimissä, lasten yhteisökokouksessa ja mahdollisesti myös jälkipuinti-istunnossa, Jälkipuinti dokumentoidaan ja dokumentti säilytetään yksikönjohtajan kaapissa. Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään apua työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisistä käynneistä.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

 

 

 

Korjaavat toimenpiteet

 

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

 

 

Asumiskoti Tuulissa reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin

 

Asumiskoti Tuulissa nämä tilanteet käydään aina läpi henkilökunnan omassa tiimissä ja mahdollisessa jälkipuinti-istunnossa, jossa pohditaan miten tapahtuma oltaisiin voitu ehkäistä ja mietitään korjaavia toimenpiteitä. Henkilökunnan yhteinen jälkipuinti pyrkii tuottamaan mahdollisia toimintaohjeita vastaavan varalle. Yhdessä arvioidaan henkilökunnan osaamisen vahvistamista, koulutustarpeita ja henkilökunnan tarkoituksenmukaista perehdyttämistä.

 

Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten oltaisiin voitu ehkäistä tapahtuma, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.  Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen (esim. väkivaltatilanne).

 

 

 

Muutoksista tiedottaminen

 

Henkilöstölle tiedotetaan henkilökohtaiseen tiedottamiseen tarkoitetun raporttiohjelman kautta. Yksikössä on käytössä sähköinen henkilökunnan viestivihko. Tiedotus työyhteisölle tapahtuu tiimipalavereissa. Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden avulla.

 

 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

 

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laadintaan on osallistunut koko henkilöstö.

 

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

 

Katja Niukkanen

Yksikönjohtaja

Terveys- ja sosiaalipalvelut Tuisku Oy

Santalan Kartanontie 177, 10900 Hanko

p. 040 1490 496

katja.niukkanen@tuiskuoy.fi

https://www.tuiskuoy.fi/asumiskoti-tuuli.html

 

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

 

Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

 

 

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

 

Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan viivytyksettä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa huhtikuussa. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan. Mikäli vuoden aikana ei ole ilmennyt päivitettävää käydään omavalvontasuunnitelma maaliskuun tiimissä ja johtoryhmässä läpi.

 

 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

 

Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa. Lapsen muuttaessa yksikköön käy omaohjaaja lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Asumiskoti Tuulin seinällä yleisissä tiloissa sekä https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tietoa-rekistereista/suomi-fissa-esitettavat-rekisteritiedot.

 

 

 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

 

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen huoltajien ja perheen sekä mahdollisten hoitotahojen kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on lapsen mahdollisimman hyvä hoito ja kuntoutuminen. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat lapsen toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky.

 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito ja kuntoutus Asumiskoti Tuulissa perustuu. Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, vastuusosiaalityöntekijän, omaohjaajan ja esimerkiksi hoitotahon tai koulun edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää Asumiskoti Tuulissa laadittu lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään kolmen kuukauden välein ja aina tarvittaessa esim. jouduttaessa käyttämään lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

 

Kumpainenkin suunnitelma ohjaa lapsen sijoitushuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

 

Lapselle laaditaan kuukausittain kirjallinen kuukausikooste, joka on yhteenveto lapsen kuluneen kuukauden ajalta. Kuukausikooste käydään aina läpi lapsen kanssa. Lapsi voi myös itse ottaa kantaa kuukausikoosteeseen ja lähettää sosiaalityöntekijälle terveiset sen kautta.

 

 

 

 

Lapsi ja/tai hänen läheisensä mukana palvelutarpeen arvioinnissa

 

Lapsi, lapsen perhe ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomat näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumista sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon ja luo siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

 

Omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

 

Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen kanssa läpi. Lapsi saa halutessaan keskustella kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana.

 

Omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa yhdessä sovittujen toimintalinjojen mukaisesti. Hän myös huolehtii siitä, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutuvat sovitulla tavalla. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on määritelty. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä.

 

Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Asumiskoti Tuulin tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään lapsen ja perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen läheiset voivat yöpyä Asumiskoti Tuulin pihapiirissä olevissa perheasunnoissa. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin riitä kotiuttamistavoitteessa, vaan myös vanhemmat tarvitsevat usein tukea ja ohjausta lapsen sijaishuollon aikana.

 

Perhetyö

Joskus hyvää ja onnistunutta perhetyötä on se, kun keksitään lasta ja perhettä parhaiten tukeva tapa pitää yhteyttä tai tavata. Asumiskoti Tuulin omaohjaajat saavat tukea perhetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen Tuiskun perhetyön koordinaattorilta.

Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä Asumiskoti Tuulin välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä / yhdessä lapsen omaohjaan kanssa työparityöskentelynä.

 

 

4.2.1 Asiakassuunnitelma

 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito ja kuntoutus Asumiskoti Tuulissa perustuu. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevat asiat ja tehdään näistä selkeä työnjako.

 

Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, vastuusosiaalityöntekijän, omaohjaajan ja esimerkiksi hoitotahon tai koulun edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää Asumiskoti Tuulissa laadittu lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

 

Kumpainenkin suunnitelma ohjaa lapsen sijoitushuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

 

Hoito- ja palvelutarve koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

 

Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita?

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan lapsen arjessa ja vähintään kerran vuodessa yhteisessä asiakassuunnitelmaneuvottelussa, jossa suunnitelma päivitetään. Suunnitelmat päivitetään myös aina tarvittaessa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lapsen omaohjaaja ja lapsi läheisineen arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

 

Asiakassuunnitelma arjessa

 

Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Omaohjaajat tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan kuukausikoosteissa. Kuukausikoosteet lähetetään lapsen perheelle ja lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kooste käydään aina läpi lapsen kanssa. Lapsen suunnitelmat ja tai lapsen tilannetta voidaan käydä myös läpi henkilökunnan tiimeissä ja työnohjauksessa.

 

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma 30 a §

Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Sijaishuoltopaikan tulee täydentää yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa asiakassuunnitelmaa tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Jos lapselle ei ole aiemmin laadittu hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, tulee se laatia viipymättä, jos lapseen on kohdistettu sijaishuollossa rajoituksia tai on todennäköistä, että lapseen tullaan kohdistamaan rajoituksia. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoituksena on havainnollistaa asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten lapsen hyvä kohtelu.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma on tehtävä yhdessä lapsen kanssa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa varten on kuultava myös lapsen huoltajia, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on toimitettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Hoito- ja kasvatussuunnitelmalomaketta on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä päivitetty vastaamaan paremmin 1.1.2020 voimaan tulleen lastensuojelulain 30a § 1 momenttia.

 

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma arjessa

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat laaditaan aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun on jouduttu tekemään rajoituspäätöksiä. Omaohjaaja ja lapsi arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

2.2 Asiakkaan kohtelu

 

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

 

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Asumiskoti Tuulin henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana.  Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.

 

Ohjaajat huolehtivat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että hän on tietoinen omista oikeuksistaan ja ymmärtää omat oikeutensa. Ohjaajat tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä erilaisissa tilanteissa. Ohjaajat tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

 

1.1.2020 lastensuojelulakiin tulee lisätty säännös Lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Marraskuussa 2019 on tehty Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelujen suunnitelma, joka on käyty lasten kanssa läpi yksikön yhteisöpalaverissa. Nuoret ovat saaneet antaa suunnitelmasta palautetta, joka otetaan huomioon suunnitelman päivitystyöstö vaiheessa. Hyvän kohtelun suunnitelma käydään läpi omaohjaajan toimesta aina uusien lasten kanssa.  Suunnitelman laatimisohjeita on päivitetty talvella 2020 Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n työntekijä Mia Suomelan ja Henna Hakkisen toimesta Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen päättötyönä.

 

 

 

 

 

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

 

·        lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

·        ajatuksena on, että lapsi voi Tuulissa oloaikanaan käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

·        jokaisella lapsella on oma huone. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi. Lapsen huoneeseen muut lapset voivat mennä lapsen ja aikuisen luvalla. Lapsen huoneen oveen koputetaan aina ennen sinne menoa. Asumiskoti Tuulissa kaikilla lapsilla on oma wc, jossa suihku. Näiden tilojen käyttöä joudutaan välillä rajoittamaan (esim. itsetuhoinen tai rajaton käytös).

·        lapsi käyttää omia vaatteita

·        lapsi päättää omista käyttövaroista. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomaketta säilytetään lapsen kansiossa.

·        lasta kunnioitetaan yksilönä.

·        lapsi otetaan mukaan häntä koskeviin päätöksiin.

·        lasta tuetaan omissa päätöksissä.

·        Asumiskoti Tuuli panostaa päivittäiseen ulkoiluun, liikkumiseen, retkeilyyn ja yhdessä tekemiseen. Itsemääräämisoikeuteen tämä liittyy siten, että esimerkiksi liikuntavuoroille kaikki otetaan mukaan, mutta pakko ei ole osallistua vaikkapa pelaamiseen.

·        Asumiskoti Tuulin henkilökunta on perehdytysvaiheessa pohtinut hyvin paljon yksikön toimintaa paitsi hoidollisesta näkökulmasta myös siitä, että toiminnan eettisyys toteutuu.

·        Asumiskoti Tuulin sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, ellei siihen ole erityistä estettä eikä se loukkaa kenenkään toisen yksityisyyttä.

 

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

 

 

·        lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma, tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua.

·        henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat.

·        rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula-raporttiohjelmaan.

·        rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen.

·        rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös.

·        rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan tehdä perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä.

·        rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin.

·        lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii.

·        päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide.

rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita.

·        lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.

·        rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

·        yksikössä on erillinen rajoitepäätöskansio, josta löytyy erilliset ohjeet rajoitteiden tekemisestä. Perehdytyskansiossa on myös erilliset ohjeet rajoitteiden tekemisestä.

·       työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten laatimisesta löytyy rajoitepäätöskansiosta.

·        joku aikuisista jää aina muiden lasten kanssa (esim. yhden lapsen kiinnipito)

·        käydään kaikki sellaiset tilanteet yhdessä läpi, joissa on ollut rajoittamistilanne tai eskalaatio

 

 

 

 

Asiakkaan asiallinen kohtelu

 

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

 

 

Asumiskoti Tuulissa lapsen ja hänen läheisten asiallinen kohtelu varmistetaan;

 

 

Epäasiallisen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne dokumentoidaan erilliselle poikkeamalomakkeelle.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuu lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan Nappula-raporttiohjelmaan, tilanne kuvataan kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmaneuvotteluun laadittavaan yhteenvetoon.

 

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus.

 

Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Heidän kanssa käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi.

 

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

 

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

 

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

 

Syksyllä 2021 toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY:n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa ja Salapoliisi-prosessi 8-11 vuotiaiden kanssa. Näiden tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä.

 

 

Palautteen kerääminen

 

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, lapsen perheeltä ja lähipiiristä, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Tuisku Oy:lle valmistui sähköinen asiakaspalautejärjestelmä marraskuussa 2019. Kerran vuodessa ja lapsen sijoituksen päättyessä toteutetaan sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Kysely osoitetaan lapselle, lapsen perheelle ja lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

 

 

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

 

Jatkuva palaute käsitellään arjessa ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Palautetta pohditaan ja toimintamalleja muutetaan tarvittaessa.

 

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

 

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

 

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

 

Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.

 

Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

 

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.

 

Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä.  ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

 

 

Muistutuksen vastaanottaja

 

Yksikönjohtaja Katja Niukkanen

 

 

 

 

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Sosiaaliasiamies Johanna Söderlund

puh. 019 289 2022

Postisoite: PL 75, 10611 Raasepori

 

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu

  • neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
  • avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan;
  • tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
  • toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä
  • seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Kaupunkilaisen näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiamies on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiamies voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjaamalla asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvomalla miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiamiehellä ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiamies ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän päätöstä.

 

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

 

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

 

 

Yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset

 

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

 

 

 

 

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

 

Muistutukset käsitellään kahdessa viikossa.

 

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

 

4.3.1         Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

 

 

 

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

 

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta.

 

Lapsen saapuessa yksikköön varataan hänelle riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Lapsen omaohjaaja on ottamassa lasta vastaan lapsen muuttaessa yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

 

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

 

Asumiskoti Tuuliin on rekrytoitu vain sellaista henkilökuntaa, jotka ajattelevat sijaishuollon arjen olevan paitsi strukturoitua, ennakoitavaa ja turvallista – myös sellaista, jossa panostetaan lasten kanssa olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen. Asumiskoti Tuuli on kiinnostunut pohtimaan ja seuraamaan terveellisen ravinnon vaikutusta lasten käytösongelmiin (esim. sokerin käytön rajoittaminen ja ravitsemussuositusten noudattaminen).

 

 

 

Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

 

Asumiskoti Tuuli sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa, joissa on valtavasti ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia. Asumiskoti Tuuli painottaa tavanomaisen yhdessä liikkumisen ja tekemisen kulttuuria (kuten aktiivisissa perheissä yleensä) maksettujen ja ohjattujen harrastusten sijaan. Asumiskoti Tuuli on varannut liikuntavuoroja läheiseltä koululta sisäliikunnan yhdessä harrastamiseen. Lapset otetaan mukaan suunnittelemaan liikuntapäivien sisältöä.

 

Jokaiselle lapsella on mahdollisuus myös häntä kiinnostavaan harrastukseen.

 

 

 

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

 

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteisyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen kanssa suunnitellut tavoitteet, toteutumista seurataan ja se kirjataan raporttiohjelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista tai muutostarpeita.

 

 

4.3.2 Ravitsemus

 

 

Asumiskoti Tuuli on kiinnostunut pohtimaan ja seuraamaan terveellisen ravinnon vaikutusta lasten käytösongelmiin (esim. sokerin käytön rajoittaminen ja ravitsemussuositusten noudattaminen).

 

Yksikön arkiruuat (lounas ja päivällinen) tulee Hangon kaupungin keskuskeittiöltä, jotta ruoka olisi mahdollisimman monipuolista. Yksikön omassa keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa virallisten ravintosuositusten mukaisesti. Päiväohjelmaan merkityt ateriat ovat; aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ruokailuajat ovat säännölliset ja niistä pidetään kiinni. Asumiskoti Tuulin lapset ovat vielä niin nuoria, että ruokalajeista päättävät aikuiset. Lapset pääsevät kuitenkin vaikuttamaan ruokalajien valintaan viikonloppuisin ja osallistumaan niiden valmistukseen.

 

Yksikössä on kuuden (6) viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Yksikössä on nimetty keittiövastaava. Lapsen ravitsemusta seurataan kuukausittain mm. pituus- ja painomittauksilla.

 

Yksikköön on nimetty ympäristöstä vastaava, joka antaa tietoa lapsille ja henkilökunnalle ympäristöaisoista.

 

4.3.3 Hygieniakäytännöt

 

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

 

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt.

 

·        henkilökunta sitoutuu Tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

·        yksikön keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.

·        koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin.

lasta tuetaan ja häntä opastetaan henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan omasta hygienianhoidostaan sekä opastetaan huolehtimaan myös yleisestä hygieniasta.

 

 

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

 

 

Hammashoito, kiireetön sairaanhoito, kiireellinen sairaanhoito

 

Yksikköön on laadittu toimintaohje, joka on osa henkilökunnan perehdytystä. Asumiskoti Tuulissa on kaksi kokopäiväistä sairaanhoitajaa.

 

Asumiskoti Tuulin henkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan Hangon terveyskeskuksessa. Asumiskoti Tuulilla on käytössään myös yksityisesti hankittu konsultoiva lastenpsykiatrian erikoislääkäri.

 

Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan paikallisessa julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Kiireellisissä tilanteissa henkilökunta on ohjeistettu soittamaan välittömästi apua 112 hätänumerosta. Henkilökunta on ensiapukoulutettua hätätilanteiden arvioimiseksi.

 

 

Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyden edistäminen

 

Henkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsen vointia kirjataan raporttiohjelmaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedon kulku ei katkea. Asumiskoti Tuulissa on kaksi kokopäiväistä sairaanhoitajaa.

 

 

Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaaminen

 

Lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja.  Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

 

4.3.5 Lääkehoito

 

 

Lääkehoitosuunnitelma

 

Lääkehoidonsuunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä erilaisia seurantamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidonsuunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja.  Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä.  Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköisen riskienhallintajärjestelmän kautta.

 

Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) tai terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, kts. lääkehoitosuunnitelma. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt suorittavat 5 vuoden välein MiniLop (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, mikä mahdollistaa lääkkeen antamisen valmiiksi jaetusta lääkedosetista.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kaksi kertaa vuodessa. Lääkehoito on yksi auditoinnin keskeisiä sisältöjä. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

Lääkehoidon vastaava

 

 

Sairaanhoitaja Emmi Koljonen

 

 

 

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

 

 

 

 

Yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa

 

Lapsen muuttaessa Asumiskoti Tuuliin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista aikaisemmista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon sujuva jatkuminen.

 

Asumiskoti Tuulin moniammatilliseen tiimiin kuuluu konsultoiva lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Tuisku Oy:n henkilökunnasta löytyy psykoterapeutti, joka on tarvittaessa käytettävissä asiakasasioissa.

 

Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana uusien tarpeiden ilmetessä, keskustelemme asiasta lapsen, perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sekä hoitovastuutahon kanssa.

 

Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti mm. koulun kanssa. Omaohjaajat osallistuvat lapsen koulupalavereihin.

 

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsema tutkimus-, hoito- ja kuntoutus.

 

 

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

 

Tarpeen mukaan hankitaan lapselle ostopalveluna Tuisku Oy:n ulkopuolisia hyvämaineisilta toimioilta palveluita, esim. Mehiläinen Oy:n erikoislääkäripalveluja.

 

Tuisku Oy / Asumiskoti Tuuli valvoo ostetuiden palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelunlaatua kehitetään yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa.

 

Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi.

 

Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

 

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

 

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

 

 

Asumiskoti Tuulille on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lasten kanssa.

 

Yksikköön on laadittu asiakasturvallisuussuunnitelma.

4.4.1 Henkilöstö

 

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

 

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

 

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

 

 

Asumiskoti Tuulin hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne

 

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,3 (7 asiakaspaikkaa /9 ohjaajaa). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on mietitty vastaamaan asiakaskunnan erityistarpeisiin ja toiminnan luonteeseen.

 

Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävän kuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

 

Asumiskoti Tuulin moniammatillinen työryhmään kuuluu (11 ohjaajaa/ 7 asiakaspaikkaa): 2 sairaanhoitajaa (AMK), 3 sosionomia (AMK), 5 lähihoitajaa, 1 lasten ja nuorten erityisohjaaja sekä yksikönjohtaja sosiaalityöntekijä, VTM. Päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa) työskentelee 3-4 ohjaajaa, yövuorossa yksi ohjaaja.

 

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisen tulee olla vähintään kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi.

 

Asumiskoti Tuulissa pyritään siihen, että sijaisia käytetään mahdollisimman harvoin. Sijaisina pyritään käyttämään aina muutamaa, samaa sijaista.

 

 

Henkilöstövoimavarojen riittävyys

 

Vakituisen henkilöstön lisäksi yksiköllä on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa sekä akuutissa poissaolossa.

 

Henkilöstön voimavaroja tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään 5,5 päivää/ työntekijä/ vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikön tarpeet. Työntekijän omat toiveet otetaan huomioon.

 

Yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahdenkeskisiin keskusteluihin, joissa hän voi puhua mieltä painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella. Kerran vuodessa ja tarvittaessa, työntekijä ja yksikönjohtaja käyvät kehityskeskustelut.

 

Terveystalo Oy tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4-5 viikon välein, tarvittaessa useammin. Työntekijällä on oikeus yksilötyönohjaukseen.

 

Yksikköön on laadittu henkilöstön hyvinvointisuunnitelma.

 

 

 

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

 

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon työnhakuprosessissa. Asiakaskunnan erityistarpeet, valittu viitekehys ja toiminnan luonne ovat ohjanneet henkilöstön valintaprosessia.

 

 

Lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

 

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Henkilökunta myös Tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

 

 

 

Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

 

Asumiskoti Tuuliin on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio, joka on käyty kaikkien työntekijöiden kanssa läpi. Ennen toiminnan alkua koko henkilökunta vietti yhdessä kolme viikkoa, joiden aikana käytiin läpi erityisesti lapsen kohtaamista, lapsen kanssa työskentelyn periaatteita ja luotiin yhteistä ymmärrystä siitä, millainen sijaishuoltopaikka Asumiskoti Tuuli haluaa olla ja kuinka kunkin osaaminen tulee parhaiten lasten ja työyhteisön hyödyksi. Henkilökunnassa on useita työntekijöitä, joilla on pitkä kokemus vaikeasti oireilevien lasten hoidosta ja kuntoutuksesta. Näitä kokemuksia on perattu yhdessä läpi ja niistä on pyritty löytämään hyviä käytänteitä toiminnan ohjenuoraksi.

 

Tuisku Oy:n pyrkii jakamaan osaamista eri yksiköiden välillä ja järjestää kaikille yhteistä sisäistä koulutusta. Tuisku Oy:llä on sisäisen tarkastuksen rakenteet, joilla pyritään tehostamaan omavalvontaa sekä jakaa ja jalkauttaa hyviä käytänteitä.

 

Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio ovat aina henkilöstön saatavilla. Uudet työntekijät kulkevat alkuun kokeneiden työntekijöiden rinnalla. Työntekijöille nimetään perehdytysvastaava, joka auttaa uutta työntekijää perehtymisessä. Opiskelijalle nimetään vastuuohjaaja, koko harjoittelun ajaksi. vastuuohjaaja käy opiskelijan kanssa läpi perehdyttämissuunnitelman ja omavalvontakansion. 

 

 

Henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista

 

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään yrityksen johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan.  Akuuteissa tilanteissa yrityksen johto ohjeistaa työntekijää heti.

 

Yksikössä on käytössä Turvallinen yritys -palvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeaminen ja havaintojen kirjaamiseen. Työntekijä täyttää lomakkeen heti laatupoikkeaman havaittuaan. Poikkeamalomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista.  Poikkeamalomake toimitetaan sähköisesti yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa muutetaan mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.

 

 

 

Täydennyskoulutus

 

Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta viisi ja puoli (5,5) päivää /työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä täydennyskoulutustarpeita. Työntekijän omat tarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon. Yksikköön on tehty koulutussuunnitelma.

 

4.4.2 Toimitilat

 

 

Asumiskoti Tuuli toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 440 m2.  Lastenhuoneita on seitsemän (7), joissa kaikissa on oma wc ja suihku. Lasten käytössä on kaksi isoa olohuonetta. Yksikön tilat mahdollistavat lasten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämisen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä.

 

Jokaisella lapsella on oma huone. Huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda myös omat kalusteet ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänelle mieluisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen lähtiessä kotiharjoitteluun huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi. Lapsella on myös mahdollisuus oman ajan viettämiseen.

 

Yksikön yleisissä tiloissa on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalle on kanslia ja vielä erillinen, rauhallinen huone, jossa voidaan jakaa lapselle lääkkeet, punnita ja mitata tai jossa voi kokoontua keskustelemaan omassa rauhassa. Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivoushuoneessa, joka on lukittu.

 

Asumiskoti Tuulin yhteydessä on erillinen perheasunto. Lapsen omaiset voivat vierailla yksikössä aina sovitusti ja yöpyä asunnossa.

 

 

Siivous ja pyykkihuolto

 

Säännöllinen siivous ostetaan paikalliselta siivousliikkeeltä. Ylläpitosiivouksesta vastaa henkilökunta. Yksikön viikko-ohjelmassa on varattu aikaa yhteisten tilojen siivoamiseen ja lasten huoneiden siivoamiseen. Lapset osallistuvat omien taitojensa mukaan siivoukseen. Henkilökunta huolehtii päivittäisestä siivouksesta esim. keittiön osalta. Henkilökunta ohjaa ja auttaa lasta siivoamisessa. Yksikössä on kodinhoitohuone, jossa on pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Lasta tuetaan ja opastetaan pyykkihuollossa. Henkilökunta auttaa pyykinpesussa.

 

Yksikköön on nimetty siivouksesta vastaava, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja kirjaa Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomaketta. Yksiköstä löytyy erilliset siivousohjeet.

 

4.4.3         Teknologiset ratkaisut

 

 

Turvallisuusvastaava Katja Niukkanen.

 

Yksikössä käytössä olevat sähkölaitteet tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti.

 

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Yksikössä olevia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkehuollosta vastaava. Vastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoidosta vastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Vastaava käy läpi säännölliset esim. haavanhoitovälineet, poistaa vanhat ja ostaa uudet tilalle. Yksikössä on käytössä verensokerimittari, jonka toimintakunto tarkastetaan päivittäin ja lääkehoidosta vastaava kalibroi laitteen kerran kuukaudessa. Kalibrointi ajankohta kirjataan sille tarkoitetulle erilliselle lomakkeelle.

 

Yksiköstä on myös hoitovälineistöä esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne korjataan tai uusitaan.

 

Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja, hankitaan ne lääkärin määräyksellä Hangon terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta, josta saadaan myös ohjeistus niiden käyttöön.

 

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

 

Jos huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä välinelainaamoon.

 

 

 

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaava

 

Sairaanhoitaja Emmi Koljonen

Asumiskoti Tuuli / p. 040 5329 632

 

 

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

 

·        yksikölle on laadittu EU-vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet Henkilötietolain 523/99 10§:n ohjeet asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

·        työntekijät ja sijaiset käyvät tietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät tentin.

·        salassapitositoumus on osa työsopimusta

 

 

 

 

 

 

Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja tietoturvaan liittyvä perehdytys ja täydennyskoulutus

 

Tietosuoja ja tietoturva ovat suuri kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuoja- ja tietoturvakokonaisuus ovat osa perehdytystä.

 

Perehdytys pitää sisällään:

 

·        Rekisteri- ja tietosuojaselosteet

·        Tietosuojan ja tietoturvan omavalvontasuunnitelman

·        Tuisku Oy:n tietoturvaohjeistuksen.

·        Työntekijät ja sijaiset käyvät myös tietosuojakoulutuksen ja suorittavat hyväksytysti siihen liittyvän testin

 

 

Rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä

 

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula on osa omavalvontasuunnitelmaa. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja rekisteri- ja tietosuojaseloste sisällön.

 

 

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy tietosuojavastaava

 

Pieta Pitkänen

pieta.pitkanen@tuiskuoy.fi

040 6750 893

 

 

 

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

 

Sähköinen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2019. Kysely toteutetaan vuosittain ja aina sijoituksen päättyessä.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sähköinen laatujärjestelmä on valmistunut vuonna 2020.  Laatujärjestelmään liittyvää sisäistä auditointi on tärkeä osa Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut laadunhallintaa.

 

Vuonna 2020 myös omavalvontasuunnitelmaa lähdetään työstämään lapsia osallistaen LSKL:n suositusten mukaisesti ”meidän omavalvonta suunnitelma”- hankkeen pohjalta. Sosionomi AMK opiskelija Katja Teulahti työstää omavalvontasuunnitelmaa yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa päättötyönä sosionomiopintoihin.

 

Syksyllä 2020 alkaa vertaisarviointi-projekti yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa.

 

 

 

 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

 

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja

 

Paikka ja päiväys

Hanko 19.4.2021

 

Allekirjoitus

 

 

Katja Niukkanen

 

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE

 

Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.