Tarpeen mukaan hankitaan lapselle ostopalveluna Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy ulkopuolisia hyvämaineisilta toimioilta palveluita, esim. Terveystalo Oy:n erikoislääkäripalveluja. Käytössä on tarvittaessa konsultoiva lääkäri, lastenpsykiatri Pirjo Lampinen. Myös erilaisia terapiapalveluita voidaan ostaa ulkopuolelta.

Asumiskoti Tuuli toimii vuokrakiinteistössä, jonka vuokranantajana on Klinga-säätiö.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy / Asumiskoti Tuuli valvoo ostetuiden palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelunlaatua kehitetään yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi.

Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

x Kyllä Ei

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelman laadintaan on osallistunut koko henkilöstö.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Päivi Andersson

Yksikönjohtaja

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy / Asumiskoti Tuuli

Santalan Kartanontie 177, 10900 Hanko

040 1490 496

paivi.andersson@tuiskuoy.fi

2.1 Omavalvontasuunnitelman seuranta ja päivittäminen

Omavalvontasuunnitelma käydään läpi 4 kuukauden välein huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa tai useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. Yksikössä raportointi on liitetty tiimimuistion asialistaan. Tiimimuistioon kirjataan omavalvontasuunnitelman raportointikohtaan tehdyt toimenpiteet, muutokset, sekä myös kirjaus, jos muutoksia ei ole ollut tai niitä ei ole tehty. Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein.

Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan.

2.2 Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yrityksen sähköisestä laatujärjestelmästä sekä yrityksen nettisivulta. Lapsen muuttaessa yksikköön käy omaohjaaja lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman läpi.

Julkaisusta vastaa yksikönjohtaja ja Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n hallintojohtaja Pieta Pitkänen.

2.3 Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa

Asumiskoti Tuulissa on laadittu osana omavalvontasuunnitelmaa hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä asumiskoti Tuulin lasten kanssa. Hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta on tehty myös lyhyempi ”lasten versio” sekä laadittu lasten ajatusten pohjalta yksikön seinälle juliste, ”mitä on hyvä kohtelu Tuulissa”.

Uuden lapsen saapuessa asumiskoti Tuuliin, käydään hyvää kohtelua koskeva suunnitelma yhdessä lapsen kanssa läpi.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma lähetetään aina lasten sijoituksesta vastaavalle kunnalle ja lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Tuulin hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty marraskuussa 2019 ja tarkistettu viimeksi kesäkuussa 2024.

Laadittu pvm. 11/2019 Tarkistettu pvm. 6/2024

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 Asumiskoti Tuulin toiminta-ajatus

Asumiskoti Tuuli tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, jotka psyykkisen oireilunsa vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista kuntoutusta. Yksikön toiminta nojaa vahvasti kiintymyssuhde-teoreettiseen viitekehykseen. Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapiaan (DDP) pohjautuvan viitekehyksen arkikäytön vahvistamiseksi osa työryhmästä on kouluttautunut kiintymyssuhdeperusteiseen hoitoon sijaishuollossa. Työryhmän yhteisesti jakamaa DDP-tietoista lähestymistapaa ja asennetta täydentää vielä neuropsykiatrinen osaaminen, sillä työryhmässä on kaksi neuropsykiatrista valmentajaa.

Asumiskoti Tuulin aivan ensisijainen tavoite on tarjota lapsille turvallinen, rauhallinen ja ennakoitava arki, jossa kullakin lapsella on mahdollisuus saada mahdollisimman tavallinen lapsen elämä. Eniten Asumiskoti Tuulin hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyössä painottuvat aikuisen läsnäolo ja utelias osallistuminen lapsen arkeen ja elämään.

Asumiskoti Tuulin henkilöstövahvuus (10,5+1 aikuista sekä 2 oppisopimusopiskelijaa) mahdollistaa sen, että lapsella on mahdollisuus päivittäin saada runsaasti aikuisen jakamatonta huomiota. Lapsi tarvitsee aikuisen, johon kiintyä ja kiinnittyä. Vaikka sosiaalisia tunnetaitoja ei voi varsinaisesti opettaa, ne opitaan kuitenkin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Rakentavasta ja toivotusta vuorovaikutusmallista ja tunneilmapiiristä sekä turvallisuudentunteesta huolehtiminen on Tuulissa kaikkien aikuisten yhteinen asia, jota pohditaan paljon ja jota halutaan vaalia.

Lapselle on tarkoitus tarjota sellaista aikuisuutta, joka lisää lapsen turvallisuuden kokemusta. Lasten hoitotyössä pyritään vahvistamaan lapsessa sitä, mikä on toimivaa ja toivottua. Samanaikaisesti sallia lapselle sopivasti kehityksellisen iän huomioivaa autonomiaa ja leikkiä. Tuulin jokainen päivä on aikataulultaan ja rakenteeltaan samanlainen. Tuulissa on kokemuksen kautta huomattu, että loma- aikoinakaan päivittäisistä rakenteista ei voi kovin paljoa tinkiä. Tarkempi päiväohjelma laaditaan kuitenkin aina lapsen ikä- ja kehitystaso sekä sen hetkinen vointi huomioiden. Asumiskoti Tuulissa tehdään suunnitelmallista ja tavoitteellista perhetyötä. Omaohjaajilla on mahdollista saada ohjausta ja tukea perhetyöhön Tuiskun perhetyönkoordinaattorilta.

Edellä mainituin tavoin Asumiskoti Tuuliin sijoitetulle lapselle mahdollistuu lapsuuteen kuuluvien kehitystehtävien/-vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen harjoittelu. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat tärkeä painopiste lapsen hoidossa. Asumiskoti Tuuliin on rekrytoitu vain sellaista henkilökuntaa, jotka ajattelevat sijaishuollon arjen olevan paitsi strukturoitua, ennakoitavaa ja turvallista – myös sellaista, jossa panostetaan lasten kanssa päivittäiseen olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen.

Asumiskoti Tuulin henkilökunta ymmärtää mahdollisten rajoitustoimien esim. kiinnipitojen tarpeellisuuden, mutta joiden käyttöön ajatellaan liittyvän vahvasti hoidollinen tarve ja lähestymistapa. Rajoittamisessa lähdetään vähimmän mahdollisen puuttumisen -ideologiasta.

Kaikella toiminnalla pyritään tukemaan lasta selviämään erilaisista mielenterveyden ja elämänhallinnan häiriöistä ja samalla ennalta ehkäisemään toimintakyvyn haasteiden pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun parantaminen. Tavoitteena voi olla myös helpottaa lapsen ja omaisten sopeutumista sairauteen ja sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisy.

Asumiskoti Tuulin henkilökunta on tiiminä tiivis ja yhteen hitsautunut joukko aikuisia ammattilaisia, joka on valmistautunut keskinäiseen avoimen dialogin harjoittamiseen. Henkilökunta on ottanut haasteekseen vältellä kaikkea ylimääräistä ja turhaa aikuisten vetäytymistä pois lasten käytöstä. Avoimella dialogisuudella tavoitellaan yksikön henkilökunnan yhteistä kehittymistä työssä sekä mahdollisuutta antaa lasten oppia ja osallistua pulmatilanteiden selvittämiseen. Toiminnan alusta saakka on yhdessä päätetty viettää mahdollisimman paljon aikaa lasten kanssa.

3.2 Asumiskoti Tuulin arvot ja toimintaperiaatteet

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys: Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuus: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden.

Osallisuus: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen / nuoren hoidon tarpeeseen.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

4.1 Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Asiakasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista, esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyvät ongelmat tai vaikeakäyttöiset laitteet). Riskejä arjessa voi aiheuttaa myös avoinna olevat ovet tai teräesineiden jättäminen väärään paikkaan. Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että lapset ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.

4.2 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

4.3 Riskienhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle.

Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja koulutukseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Tuisku Lastensuojelupalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista. Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

4.4 Luettelo Asumiskoti Tuulin riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Hyvän kohtelun suunnitelma
Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten versio)
Asiakasturvallisuussuunnitelma
Asiakkaille: Rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula
Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta
Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma
Infektiontorjuntasuunnitelma
Jatkuvuussuunnitelma
Kaksoistarkastuslomake
Keittiön omavalvontasuunnitelma
Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskienarviointi
Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa
Lääkehoidonsuunnitelma
Ohje lastensuojelulain mukaisten rajoitteiden käytöstä
Pelastussuunnitelma
Perehdytyssuunnitelma ja perehdytyslomakkeet
Psykososiaaliset kuormitustekijät
SPEK – turvallisuuskävely
Tietosuojan ja tietoturvan omavalvontasuunnitelma
Toimintaohje: Ulkopuolinen uhka
Toimintaohje: Uhka- ja väkivaltatilanne
Työsuojelun toimintaohjelma
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

4.5 Riskien tunnistaminen

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskejä on sijoitusprosessin kaikissa vaiheissa, sijoituksen alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa parhaimmillaan riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Ennakkotiedoissa saattaa olla merkintöjä vaikkapa aikaisemmasta aggressiivisesta käytöksestä tai lapsen vaikeudesta suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskejä tulisi osata arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointia tehdään jatkuvasti, koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä ymmärtää, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan tai lasten vaihtuessa yksikössä.

Omassa toiminnassamme pyrimme huomioimaan yhteiskunnaiset muutokset riskejä arvioidessa. Lasten turvataitokasvatus kuuluu omaohjaajatyöskentelyyn.

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuus otetaan huomioon myös lapsia kuljetettaessa autolla, turvallisuus varmistetaan riittävällä henkilökuntamäärällä, huolehditaan turvavyön käytöstä sekä noudatetaan liikennesääntöjä. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Niin työntekijät kuin lapsetkin ovat vakuutettu tapaturmien varalta.

Lasten ja nuorten turvataitokasvatus Asumiskoti Tuulissa:

tukee lapsen kehitystä ja kasvua laaja-alaisesti kehittää lapsen itseluottamusta ja itsensä arvostamista
vahvistaa lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitoja
tukee lapsen ihmissuhdetaitoja
kannustaa lasta puhumaan kaikista, myös vaikeista asioista
opettaa lasta puolustamaan rakentavasti omia rajoja ja kunnioittamaan toisten rajoja
opettaa lasta toimimaan esimerkiksi kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen hyväksi-

käytön tilanteissa

rohkaisee lasta kertomaan turvallisille aikuisille vaikeistakin asioista
opastaa lasta turvalliseen some-käyttäytymiseen
opastaa lasta tunnistamaan ja välttämään väkivallan eri muotoja ja vihjeitä omassa ja

toisten käytöksessä

tukee lasta syy- seuraussuhteen ymmärtämisessä

4.6 Ilmoitusvelvollisuus

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta. Tuisku Lastensuojelupalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

4.7 Sijoitetettujen lasten ja omaisten havaitsemat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poik-keamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansios-ta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön. Halutessaan voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen säh-köpostilla. Yksikönjohtaja on yhteydessä lapsen/läheisen valitsemalla tavalla viimeistään kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

4.7.1 Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Läheltä piti -tilanteen jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa Tuisku Lastensuojelupalveluiden johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä sähköinen järjestelmä (RiskiPulssi) poikkeamien kirjaamiseen.

Palvelussa pystyy tekemään niin työturvallisuushavainnot kuin myös uhka-ja väkivaltailmoitukset. Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin. Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat palvelun kautta heti tapahtuman/ havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan kuukausittaisissa tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot. Asumiskoti Tuulissa haittatapahtumat käydään aina läpi myös henkilökunnan omassa tiimissä, tarvittaessa lasten yhteisökokouksessa ja mahdollisesti myös jälkipuinti-istunnossa, jälkipuinnista tehdään myös oma kirjallinen dokumentti, joka arkistoidaan.

Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään apua työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisistä käynneistä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

4.7.2 Korjaavat toimenpiteet

Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi.

4.7.3 Sovituista muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä tiedottaminen henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Asumiskoti Tuulissa nämä tilanteet käydään aina läpi henkilökunnan omassa tiimissä ja mahdollisessa jälkipuinti-istunnossa, jossa pohditaan miten tapahtuma olisi voitu ehkäistä ja mietitään korjaavia toimenpiteitä. Henkilökunnan yhteinen jälkipuinti pyrkii tuottamaan mahdollisia toimintaohjeita vastaavan varalle. Yhdessä arvioidaan henkilökunnan osaamisen vahvistamista, koulutustarpeita ja henkilökunnan tarkoituksenmukaista perehdyttämistä.

Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten olisi voitu ehkäistä tapahtuma, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen (esim. väkivaltatilanne).

Henkilöstölle tiedotetaan henkilökohtaiseen tiedottamiseen tarkoitetun raporttiohjelman kautta. Yksikössä on käytössä sähköinen henkilökunnan viestivihko. Tiedotus työyhteisölle tapahtuu tiimipalavereissa. Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden avulla.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen huoltajien ja perheen sekä mahdollisten hoitotahojen kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on lapsen mahdollisimman hyvä hoito ja kuntoutuminen. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat lapsen toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky.

5.1.1 Lapsi ja/tai hänen läheisensä mukana palvelutarpeen arvioinnissa

Lapsi, lapsen perhe ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomat näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumistansa sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon ja luo siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

Omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetyt omaohjaajat etsivät ja rakentavat yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen kanssa läpi. Lapsi saa halutessaan keskustella kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana. Omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa yhdessä sovittujen toimintalinjojen mukaisesti. Hän myös huolehtii siitä, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutuvat sovitulla tavalla. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput, loma-ajat) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on määritelty. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä.

Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista. Asumiskoti Tuulin tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään lapsen ja perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen läheisillä on mahdollisuus yöpyä Asumiskoti Tuulin vuokraamassa asunnossa Tammisaaressa, noin 20 minuutin ajomatkan päässä yksiköltä. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin riitä kotiuttamistavoitteessa, vaan myös vanhemmat tarvitsevat usein tukea ja ohjausta lapsen sijaishuollon aikana. Joskus hyvää ja onnistunutta perhetyötä on se, kun keksitään lasta ja perhettä parhaiten tukeva tapa pitää yhteyttä tai tavata.

Asumiskoti Tuulin omaohjaajat saavat tukea perhetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen Tuiskun perhetyön koordinaattorilta

5.2 Asiakassuunnitelma

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito ja kuntoutus Asumiskoti Tuulissa perustuu. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevat asiat ja tehdään näistä selkeä työnjako.

Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, vastuusosiaalityöntekijän, omaohjaajan ja esimerkiksi hoitotahon tai koulun edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää Asumiskoti Tuulissa laadittu lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma.

Kumpainenkin suunnitelma ohjaa lapsen sijoitushuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Omaohjaajat tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa.

Suunnitelman etenemistä arvioidaan kuukausikoosteissa. Kuukausikoosteet lähetetään lapsen perheelle ja lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kooste käydään aina läpi lapsen kanssa. Lapsen suunnitelmat ja tai lapsen tilannetta voidaan käydä myös läpi henkilökunnan tiimeissä ja työnohjauksessa.

5.3 Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Sijaishuoltopaikan tulee täydentää yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa asiakassuunnitelmaa tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoituksena on havainnollistaa asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten lapsen hyvä kohtelu.

Asumiskoti Tuulissa hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat laaditaan aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään kolmen kuukauden välein ja aina tarvittaessa, esimerkiksi silloin, kun on jouduttu tekemään rajoituspäätöksiä. Omaohjaaja ja lapsi arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksikössä käytetään GAS-menetelmään pohjautuvaa hoidon ja kasvatuksen vaikuttavuuden arviointia, joka on osa hoito- ja kasvatussuunnitelmaa. Gas tavoitteet käydään läpi ja tarvittaessa päivitetään yhdessä lapsen kanssa kolmen kuukauden välein. Hoito- ja kasvatussuunnitelma sekä Gas-tavoitteet toimitetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

5.4 Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.

5.4.1 Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan.

Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Asumiskoti Tuulin henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.

Ohjaajat huolehtivat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että hän on tietoinen omista oikeuksistaan ja ymmärtää omat oikeutensa. Ohjaajat tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä erilaisissa tilanteissa. Ohjaajat tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

Yksiköllä:

lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.
ajatuksena on, että lapsi voi Tuulissa oloaikanaan käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.
jokaisella lapsella on oma huone. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi. Lapsen huoneeseen muut lapset voivat mennä lapsen ja aikuisen luvalla. Lapsen huoneen oveen koputetaan aina ennen sinne menoa. Asumiskoti Tuulissa kaikilla lapsilla on oma wc, jossa suihku.
lapsi käyttää omia vaatteita
lapsi päättää omista käyttövaroista. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomaketta säilytetään lapsen kansiossa.
lasta kunnioitetaan yksilönä.
lapsi otetaan mukaan häntä koskeviin päätöksiin.
lasta tuetaan omissa päätöksissä.
Asumiskoti Tuuli panostaa päivittäiseen ulkoiluun, liikkumiseen, retkeilyyn ja yhdessä tekemiseen. Itsemääräämisoikeuteen tämä liittyy siten, että esimerkiksi liikuntavuoroille kaikki otetaan mukaan, mutta pakko ei ole osallistua vaikkapa pelaamiseen.
Asumiskoti Tuulin henkilökunta on perehdytysvaiheessa pohtinut hyvin paljon yksikön toimintaa paitsi hoidollisesta näkökulmasta myös siitä, että toiminnan eettisyys toteutuu.
Asumiskoti Tuulin sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, ellei siihen ole erityistä estettä eikä se loukkaa kenenkään toisen yksityisyyttä.

5.4.2 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma, tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua.
henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat.
rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula-raporttiohjelmaan.
rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen.
rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös.
rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan tehdä perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä.
rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin.
lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii.
päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide.

rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita.

lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.
rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.
Tuiskun sähköisestä PKY-laadunhallintajärjestelmästä löytyy erillinen rajoitepäätöskansio, josta löytyy erilliset ohjeet rajoitteiden tekemisestä.
työntekijöiden delegointimääräyslista rajoituspäätösten päättämisestä löytyy henkilökunnan kansliasta
joku aikuisista jää aina muiden lasten kanssa (esim. yhden lapsen kiinnipito)
käydään kaikki sellaiset tilanteet yhdessä läpi, joissa on ollut rajoittamistilanne tai eskalaatio

5.4.3 Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle.

Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Epäasiallisen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne dokumentoidaan erilliselle poikkeamalomakkeelle. Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuu lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö.

Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan Nappula-raporttiohjelmaan, tilanne kuvataan kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmaneuvotteluun laadittavaan yhteenvetoon. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Heidän kanssaan käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi.

5.5 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

5.5.1 Palautteen kerääminen

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, lapsen perheeltä ja lähipiiristä, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle valmistui sähköinen asiakaspalautejärjestelmä marraskuussa 2019. Kerran vuodessa ja lapsen sijoituksen päättyessä toteutetaan sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Kysely osoitetaan lapselle, lapsen perheelle ja lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Jatkuva palaute käsitellään arjessa ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Palautetta pohditaan ja toimintamalleja muutetaan tarvittaessa.

5.6 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

5.6.1 Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot

Yksikönjohtaja Päivi Andersson

Santalan Kartanontie 177F, 10900 Hanko

puh. 040 1490496

paivi.andersson@tuiskuoy.fi

Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja potilasasiavastaavina toimivat Jenni Henttonen (vastaava) ja Terhi Willberg.

029 151 5838.

sähköposti: sosiaali.potilasasiavastaava@luvn.fi

Oman alueen sosiaalivastaavan yhteystiedot löytyvät myös yksikön ilmoitustaululta ja hyvän kohtelun suunnitelmasta.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiavastaava, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiavastaavan tehtäviin kuuluu

neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan;
tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä
seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Kaupunkilaisen näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiavastaava on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiavastaava voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjaamalla asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvomalla miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiavastaavalla ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiavastaava ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän päätöstä.

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

5.6.2 Yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle:

Muistutukset käsitellään kahdessa viikossa.

5.7 Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ilmoituskanava – Whistleblower

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Tuiskun nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta pääset lomakkeelle, jossa voit ilmoittaa havainnoista ja epäilyistäsi. Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessasi voit jättää yhteystietosi. Ilmoitus tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Kanavaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalautteiden ilmoittamiseen. Tahallisten väärien ilmoituksien tekeminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ilmoituksen lähettäminen ja seuraaminen: Ilmoituksen lähettämisen jälkeen saat ilmoituskohtaisen salasanan. Kopioi se turvallisesti talteen. Voit seurata ilmoituksen etenemisprosessia salasanan avulla. Sinulta voidaan kysyä lisätietoa ilmoitukseen, joten on hyvä seurata ilmoituksen etenemistä säännöllisesti.

Ilmoituksen vastaanottaa Pieta Pitkänen tai Ilkka Poti. Vastaanottajat ohjaavat ilmoituksen käsittelijälle eli yksikönjohtajalle, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Jos ilmoitus koskee yksikönjohtajaa tai hallinnon työntekijää, ohjataan ilmoitus hallinnon henkilölle, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Tietosuojaseloste löytyy Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n nettisivuilta.

6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

6.1 Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta.

Lapsen saapuessa yksikköön varataan hänelle riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Lapsen omaohjaaja on ottamassa lasta vastaan lapsen muuttaessa yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita.

Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

Asumiskoti Tuulissa pidetään yhteisökokous maanantaisin. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset saavat itse vaikuttaa yksikön arjen asioihin. Lapset saavat yhteisökokouksissa mahdollisuuden oppia olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä.

Asumiskoti Tuuliin on rekrytoitu vain sellaista henkilökuntaa, jotka ajattelevat sijaishuollon arjen olevan paitsi strukturoitua, ennakoitavaa ja turvallista – myös sellaista, jossa panostetaan lasten kanssa olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen.

6.1.1 Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Asumiskoti Tuuli sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa, joissa on valtavasti ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia. Asumiskoti Tuuli painottaa tavanomaisen yhdessä liikkumisen ja tekemisen kulttuuria (kuten aktiivisissa perheissä yleensä) ottaen huomioon lasten omat toiveet. Jokaiselle lapselle myös pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus, mikäli lapsi haluaa. Henkilökunta tukee lapsia harrastustoiminnassa.

6.2 Asiakkaiden toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumisen seuranta

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteisyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen kanssa suunnitellut tavoitteet, toteutumista seurataan ja se kirjataan raporttiohjelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista tai muutostarpeita.

6.2.1 Ravitsemus

Ravinto ja ruokailu sekä niihin liittyvä tapakulttuuri ovat tärkeä osa sosiaalihuollon palveluja. Ruokailun järjestämisessä on huomioitava asiakkaiden toiveiden lisäksi erityisruokavaliot (diabetes, autoimmuunisairaudet, ruoka-aineyliherkkyydet, -allergiat ja -intoleranssit) niin, että kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Uskontoon tai eettiseen vakaumukseen perustuvat ruokavaliot ovat osa monikulttuurista palvelua, joka tulee palvelussa ottaa huomioon.

Asumiskoti Tuuli on kiinnostunut pohtimaan ja seuraamaan terveellisen ravinnon vaikutusta lasten käytösongelmiin (esim. sokerin käytön rajoittaminen ja ravitsemussuositusten noudattaminen).

Yksikön omassa keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa virallisten ravintosuositusten mukaisesti. Erityisruokavaliot otetaan huomioon ruokaa valmistettaessa.

Päiväohjelmaan merkityt ateriat ovat; aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ruokailuajat ovat säännölliset ja niistä pidetään kiinni. Lapset pääsevät vaikuttamaan ruokalajien valintaan viikonloppuisin ja osallistumaan niiden valmistukseen. Lapsen ravitsemusta seurataan tarvittaessa paino- ja pituusmittauksilla tai lääkärin antaman muun ohjeen mukaan.

Yksikössä on nimetty keittiövastaava.

Yksikköön on nimetty ympäristöstä vastaava, joka antaa tietoa lapsille ja henkilökunnalle ympäristöaisoista.

6.2.2 Hygieniakäytännöt

Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa asiakkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä.

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Asumiskoti Tuulin henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin.

6.2.3 Siivous ja pyykkihuolto

Säännöllisestä siivouksesta ja ylläpitosiivouksesta vastaa Tuulin henkilökunta. Yksikön viikko-ohjelmassa on varattu aikaa yhteisten tilojen siivoamiseen ja lasten huoneiden siivoamiseen. Lapset osallistuvat omien taitojensa mukaan siivoukseen. Henkilökunta huolehtii päivittäisestä siivouksesta esim. keittiön osalta. Henkilökunta ohjaa ja auttaa lasta siivoamisessa. Yksikössä on kodinhoitohuone, jossa on pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Lasta tuetaan ja opastetaan pyykkihuollossa. Henkilökunta auttaa pyykinpesussa.

Yksikköön on nimetty siivouksesta vastaava, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja kirjaa Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomaketta. Yksiköstä löytyy erilliset siivousohjeet.

6.3 Infektioiden torjunta

Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Johtajan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä.

Tuulissa infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt.

henkilökunta sitoutuu Tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.
yksikön keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.
koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin.

Lasta tuetaan ja häntä opastetaan henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan omasta hygienianhoidostaan sekä opastetaan huolehtimaan myös yleisestä hygieniasta.

6.4 Terveyden- ja sairaanhoito

6.4.1 Hammashoito, kiireetön sairaanhoito, kiireellinen sairaanhoito

Yksikköön on laadittu toimintaohje, joka on osa henkilökunnan perehdytystä. Asumiskoti Tuulissa on kaksi kokopäiväistä sairaanhoitajaa.

Asumiskoti Tuulin henkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan Hangon terveyskeskuksessa tai vaihtoehtoisesti Terveystalolla. Asumiskoti Tuulilla on käytössään myös konsultoiva lastenpsykiatrian erikoislääkäri.

Kiireellisissä tilanteissa henkilökunta on ohjeistettu soittamaan välittömästi apua 112 hätänumerosta. Henkilökunta on ensiapukoulutettua hätätilanteiden arvioimiseksi.

Äkillistä kuolemantapausta varten on laadittu erillinen toimintaohjeistus.

6.4.2 Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyden edistäminen

Henkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsen vointia kirjataan raporttiohjelmaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedon kulku ei katkea. Asumiskoti Tuulissa on kaksi kokopäiväistä sairaanhoitajaa.

6.4.3 Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaaminen

Lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

Tuulin lääkehoitovastaava: Sairaanhoitaja Emil Dahlqvist

6.5 Lääkehoito

Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoidonsuunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä erilaisia seurantamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidonsuunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja. Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköisen riskienhallintajärjestelmän kautta. Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) ja terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, kts. lääkehoitosuunnitelma. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt (sosionomit) sekä nuoriso- ja yhteisöohjaajat saavat antaa dosetista Love-koulutuksen ja tentin suoritettuaan lääkkeet sillä erotuksella, että vain sosionomit saavat antaa myös PKV lääkkeitä. Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testaus uusitaan 5 vuoden välein.

Tuisku Lastensuojelupalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kaksi kertaa vuodessa. Lääkehoito auditoidaan vuosittain omana kokonaisuutenaan. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Asumiskoti Tuulin lääkehoidonsuunnitelma on päivitetty viimeksi 7.7.2024. Lääkehoidonsuunnitelman päivityksestä vastaa vastuusairaanhoitaja Emil Dahlqvist.

Monialainen yhteistyö

Lapsen muuttaessa Asumiskoti Tuuliin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista aikaisemmista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon sujuva jatkuminen. Asumiskoti Tuulin moniammatilliseen tiimiin kuuluu konsultoiva lastenpsykiatrian erikoislääkäri.

Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana uusien tarpeiden ilmetessä, keskustelemme asiasta lapsen, perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sekä hoitovastuutahon kanssa.

Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti mm. koulun kanssa. Omaohjaajat osallistuvat lapsen koulupalavereihin.

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsema tutkimus-, hoito- ja kuntoutus.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

7.1 Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Henkilökunnan ja lasten alkusammutustaitoja ylläpidetään säännöllisesti yhteistyössä paikallisen vapaapalokunnan kanssa.

Asumiskoti Tuulille on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lasten kanssa.

Yksikköön on laadittu asiakasturvallisuussuunnitelma.

Viimeisin palotarkastus Asumiskoti Tuuliin on tehty 18.4.2023.

7.2 Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.

Asumiskoti Tuulissa on laadittu oma terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma. Terveysviranomaiset käyvät säännöllisesti tekemässä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen.

Viimeisin terveydensuojelulain mukainen tarkastus asumiskoti Tuulissa on tehty 31.1.2022.

Työterveyden (Terveystalo) suorittama työpaikkaselvityskäynti on tehty viimeksi 2.4.2024.

7.3 Henkilöstö

7.3.1 Asumiskoti Tuulin hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,3 (7 asiakaspaikkaa /9 ohjaajaa). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on mietitty vastaamaan asiakaskunnan erityistarpeisiin ja toiminnan luonteeseen.

Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävän kuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

Asumiskoti Tuulin moniammatillinen työryhmään kuuluu (10,5 ohjaajaa sekä 2 oppisopimusopiskelijaa/ 7 asiakaspaikkaa): 2 sairaanhoitaja ohjaajaa (AMK), 2 sosionomi (AMK), 6 lähihoitajaa, 0,5 nuoriso- ja kasvatusalan ohjaaja sekä yksikönjohtaja (Sosionomi). Yksi lähihoitajista valmistuu sosionomiksi joulukuussa 2024. Päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa) työskentelee 3–4 ohjaajaa, yövuorossa yksi ohjaaja.

Henkilöstövoimavarojen riittävyys

Vakituisen henkilöstön lisäksi yksiköllä on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa sekä akuutissa poissaolossa.

Henkilöstön voimavaroja tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään 5 päivää/ työntekijä/ vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikön tarpeet. Työntekijän omat toiveet otetaan huomioon.

Yksikönjohtaja käy systemaattisesti avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahdenkeskisiin keskusteluihin, joissa hän voi puhua mieltä painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella. Kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa, työntekijä ja yksikönjohtaja käyvät kehityskeskustelut.

Terveystalo Oy tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4 viikon välein, tarvittaessa useammin. Yksikönjohtajalla on oma työnohjaus ja työntekijällä on oikeus yksilötyönohjaukseen. Yksikköön on laadittu henkilöstön hyvinvointisuunnitelma.

7.3.2 Sijaisten käytön periaatteet

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisen tulee olla vähintään kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi.

Asumiskoti Tuulissa pyritään siihen, että sijaisia käytetään mahdollisimman harvoin. Sijaisina pyritään käyttämään aina muutamaa, samaa sijaista.

Laillistetun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimivien korkeakouluopiskelijoiden on esitettävä opintorekisteri, josta näkyy heidän suorittaneen vähintään 140 op tutkintoon vaadittavista opinnoista. Opiskelijoille nimetään aina ohjaaja. Opiskelijat eivät työskentele vuorossa yksin.

7.3.3 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.

Asumiskoti Tuulissa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon työnhakuprosessissa. Asiakaskunnan erityistarpeet, valittu viitekehys ja toiminnan luonne ovat ohjanneet henkilöstön valintaprosessia.

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Henkilökunta myös Tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

7.3.4 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.

Asumiskoti Tuuliin on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio, joka on käyty kaikkien työntekijöiden kanssa läpi.

Uusien työntekijöiden kanssa pohditaan kohtaamista, lapsen kanssa työskentelyn periaatteita ja luodaan yhteistä ymmärrystä siitä, millainen sijaishuoltopaikka Asumiskoti Tuuli haluaa olla ja kuinka kunkin osaaminen tulee parhaiten lasten ja työyhteisön hyödyksi. Henkilökunnassa on useita työntekijöitä, joilla on pitkä kokemus vaikeasti oireilevien lasten hoidosta ja kuntoutuksesta. Näitä kokemuksia on perattu yhdessä läpi ja niistä on pyritty löytämään hyviä käytänteitä toiminnan ohjenuoraksi.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy pyrkii jakamaan osaamista eri yksiköiden välillä ja järjestää kaikille yhteistä sisäistä koulutusta. Sisäisen tarkastuksen rakenteilla pyritään tehostamaan omavalvontaa sekä jakamaan ja jalkauttamaan hyviä käytänteitä.

Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio ovat aina henkilöstön saatavilla. Uudet työntekijät kulkevat alkuun kokeneiden työntekijöiden rinnalla. Työntekijöille nimetään perehdytysvastaava, joka auttaa uutta työntekijää perehtymisessä.

Opiskelijalle nimetään vastuuohjaaja, koko harjoittelun ajaksi. Vastuuohjaaja käy opiskelijan kanssa läpi perehdyttämissuunnitelman ja omavalvontakansion.

7.3.5 Täydennyskoulutus

Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta viisi päivää /työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä täydennyskoulutustarpeita.

Työntekijän omat tarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon. Yksikköön on tehty henkilökunnan kehittämissuunnitelma.

7.5 Toimitilat

Asumiskoti Tuuli toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 440 m2. Lastenhuoneita on seitsemän (7), joissa kaikissa on oma wc ja suihku. Lasten käytössä on kaksi isoa olohuonetta. Yksikön tilat mahdollistavat lasten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämisen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä.

Jokaisella lapsella on oma huone. Huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda myös omat kalusteet ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänelle mieluisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen lähtiessä kotiharjoitteluun huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsella on myös mahdollisuus oman ajan viettämiseen.

Yksikön yleisissä tiloissa on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalle on kanslia ja vielä erillinen, rauhallinen huone, jossa voidaan jakaa lapselle lääkkeet, punnita ja mitata tai jossa voi kokoontua keskustelemaan omassa rauhassa.

Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivoushuoneessa, joka on lukittu.

7.6 Teknologiset ratkaisut

Turvallisuusvastaava Tuulissa on Sonja Karjalainen.

Yksikön ulko-ovissa on käytössä sähköiset lukot. Myös lääkehuoneessa on sähköinen kulunvalvonta. Yksikössä olevat sähkölaitteet tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti.

Yksikön ulkopuolelle on asennettu kameravalvonta loppuvuodesta 2023. Yksiköllä on käytössä vartijakutsupainikkeet, jotka testataan säännöllisesti joka toinen kuukausi. Palovaroittimien toimivuus sekä poistumistiekylttien valaistus tarkastetaan kuukausittain. Testauspäivämäärät kirjataan ylös omille lomakkeille, joita säilytetään turvallisuuskansiossa.

7.6.1 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Lääkinnällisiä laitteita koskevasta ohjauksesta vastaa Fimea. Lääkinnällisten laitteiden käyttöön, huoltoon ja käytön ohjaukseen sosiaalihuollon yksiköissä liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä, joiden ennaltaehkäiseminen on omavalvonnassa huomioon otettava asia.

Asumiskoti Tuulissa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkehuollosta vastaava. Vastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoidosta vastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Vastaava käy läpi säännölliset esim. haavanhoitovälineet, poistaa vanhat ja ostaa uudet tilalle.

Yksiköstä on hoitovälineistöä esim. verensokerimittari, kuumemittari, verenpainemittari, alkometri, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne korjataan tai uusitaan. Kalibrointia vaativat laitteet kalibroidaan säännöllisesti.

Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja, hankitaan ne lääkärin määräyksellä Hangon terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta, josta saadaan myös ohjeistus niiden käyttöön.

Jos huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä välinelainaamoon.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaava

Sairaanhoitaja Emil Dahlqvist

Asumiskoti Tuuli / p. 040 5329 632

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Asumisyksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet tietosuojalain 1050/2018:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

työntekijät ja sijaiset käyvät tietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät tentin.
salassapitositoumus on osa työsopimusta

Henkilökunta on saanut sosiaalihuollon kirjaamiskoulutusta, johon sisältyy myös KANTA-yhteensopivuuden tuomat velvoitteet. Kirjaamisvalmennuksesta on tallenne, joten myös uudet työntekijät perehdytetään kirjaamiseen.

Tietosuoja ja tietoturva ovat suuri kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuoja- ja tietoturvakokonaisuus ovat osa perehdytystä.

Perehdytys pitää sisällään:

Rekisteri- ja tietosuojaselosteet
Tietosuojan ja tietoturvan omavalvontasuunnitelman
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n tietoturvaohjeistuksen.
Työntekijät ja sijaiset käyvät myös tietosuojakoulutuksen ja suorittavat hyväksytysti siihen liittyvän testin

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula on osa omavalvontasuunnitelmaa. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja rekisteri- ja tietosuojaseloste sisällön.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tietosuojavastaava

Suvi Kasi

Tuisku Lastensuojelupalveut Oy

040 0484155

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Perheiden tukemiseen ja yhteistyöhön panostetaan ja perhetyön koordinaattori Kirsi Visuri ohjaa ja tukee omaohjaajia säännölliseen, tavoitteelliseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Yksiköiden työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti Silta-ohjaaja koulutuksella erilaisiin perheen kanssa tehtävän työn menetelmiin.

Jokaisessa yksikössä on koulutettu defusing-ohjaaja ja he ovat henkilökunnan ja lasten apuna, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua. Defusing-ohjaajat kokoontuvat myös säännöllisesti tiiminä.

Yksiköiden vastaavilla sairaanhoitajilla on vuosittain kehittämispäivä turvallisen lääkehoidon kehittämiseksi. Yksikönjohtajien ja tiiminvetäjien kehittämispäivässä, joka pidetään kahdesti vuodessa, keskitytään johtamisen kehittämiseen. Henkilökunnan osaamista kehitetään 2024-2025 edelleen kiintymyssuhde- ja traumatyöskentelyn sekä psykiatrisesti/neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyn osalta.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n työntekijä koulutetaan 2024-2025 Avekki-kouluttajaksi (väkivallan ennaltaehkäisy ja toimiminen tilanteissa). Tämän jälkeen yksiköllä on oma sisäinen kouluttaja, joka voi sekä kouluttaa että kerrata jo opittua säännöllisesti. Tämä parantaa sekä henkilökunnan että lasten turvallisuutta.

Työhyvinvointikysely toteutetaan marraskuun 2024 aikana. Tulosten perusteella nostetaan esiin yksikön kehityskohteita työhyvinvoinnin edistämiseksi 2025.

Hangossa 3.10.2024

______________________________________

Päivi Andersson

Asumiskoti Tuuli

Yksikön johtaja