ASUMISKOTI VIIMA

Tarpeen mukaan hankitaan lapselle ostopalveluna Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy ulkopuolisilta hyvämaineisilta toimijoilta palveluita, esim. Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen erikoislääkäripalveluja. Käytössä on tarvittaessa konsultoiva lääkäri, lastenpsykiatri Pirjo Lampinen. Myös erilaisia terapiapalveluita voidaan ostaa ulkopuolelta.

Asumiskoti Viima toimii vuokrakiinteistössä, jonka vuokranantajana on Joo-kodit.

Piha-alueiden kunnossapidosta vastaa Kiinteistö Kolmonen.

Tarvittaessa sisätilojen remontointiin/korjauksiin käytetään Masacon Oy:tä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy / Asumiskoti Viima valvoo ostettujen palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelunlaatua kehitetään yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi.

Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

X Kyllä Ei

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Viimassa omavalvontasuunnitelma on laadittu toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös eri vastuuhenkilöt.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Johanna Rajala

Radiotie 15, 65370 Vaasa

040 1593694

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Omavalvontasuunnitelman seuranta ja päivittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma.

Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat ja potilasturvallisuussuunnitelmat.

Omavalvontasuunnitelman seurannasta vastaa ja sen hyväksyy ja vahvistaa yksikönjohtaja.

Omavalvontasuunnitelma käydään läpi 4 kuukauden välein huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa tai useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. Yksikössä raportointi on liitetty tiimimuistion asialistaan. Tiimimuistioon kirjataan omavalvontasuunnitelman raportointikohtaan tehdyt toimenpiteet, muutokset, sekä myös kirjaus, jos muutoksia ei ole ollut tai niitä ei ole tehty. Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on aina saatavilla tulostettuna yksikön yleisissä tiloissa. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yrityksen sähköisestä laatujärjestelmästä sekä yrityksen nettisivulta https://www.tuiskuoy.fi/ .

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa

Asumiskoti Viimassa on laadittu osana omavalvontasuunnitelmaa hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä Asumiskoti Viiman lasten kanssa. Suunnitelman pohjalta on tehty asumiskoti Viiman seinälle kuvakollaasi.

Uuden lapsen saapuessa asumiskoti Viimaan, käydään hyvää kohtelua koskeva suunnitelma yhdessä lapsen kanssa läpi.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma lähetetään aina päivityksen jälkeen lasten sijoituksesta vastaavalle kunnalle ja lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Asumiskoti Viiman hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty marraskuussa 2019 ja tarkistettu viimeksi lasten kanssa kesäkuussa 2024.

Laadittu pvm. 11/2019 Tarkistettu pvm. 9/2024

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Asumiskoti Viima tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Lasta tuetaan selviämään erilaisista mielenterveyden ja elämän hallinnan häiriöistä ja autetaan ehkäisemään ennalta toimintakykyä invalidisoivia pitkäaikaisvaikutuksia. Asumiskoti Viiman erityisosaamisalueita ovat lapsi- ja/tai nuorisopsykiatrinen osaaminen sekä neuropsykiatrinen osaaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä on myös tärkeä painopiste lapsen hoidossa.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Asumiskoti Viiman toiminnan tavoitteena on harjoitella ja vahvistaa lapsi tulevaan itsenäiseen elämään. Painopisteitä ovat mm. arjen rytmi ja hallinta, ravinto, hygienia, vaatehuolto, raha-asiat ja viranomaisasiointi. Tavoitteena on, että lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta elämästä. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat nuoret, jotka psyykkisen oireilun vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista tukea.

Asumiskoti Viimassa kaiken työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Lapsi saa sen kautta myös korjaavan mallin omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa. Asumiskoti Viiman arjessa lapsi/nuori saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökuntaa. Omahoitajatyöskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista sekä terapeuttista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Asumiskoti Viiman henkilökunta ymmärtää mahdollisten rajoitustoimien tarpeellisuuden, mutta niiden käyttöön ajatellaan liittyvän vahvasti hoidollinen tarve ja lähestymistapa. Rajoittamisessa lähdetään vähimmän mahdollisen puuttumisen lähtökohdista.

Asumiskoti Viimassa painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja läheisten sopeutumista mahdolliseen sairauteen ja valmentaa sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.

Asumiskoti Viimassa panostetaan lasten kanssa päivittäiseen olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen. Lapsella on kuitenkin oikeus valita esimerkiksi mihin aktiviteettiin haluaa osallistua.

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys:

Lapsi on ensisijainen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys:

Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuuden periaate:

Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden.

Osallisuuden periaate:

Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asumiskoti Viiman arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen hoidon tarpeeseen.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että lapset ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.

Riskien tunnistaminen

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Työterveyshuollon tarkastus on suoritettu asumiskoti Viimassa 9/23.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskit liittyvät sijoitusprosessin alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa myös riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Riskeinä saattaa nousta esiin esim. aggressiivinen tai itsetuhoinen käytös tai lapsen vaikeus suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskien arvioinnin seurauksena asumiskoti Viimassa esim. terävät veitset säilytetään lukituissa laatikoissa ja ne tiskataan käsin heti käytön jälkeen ja suljetaan näihin laatikoihin. Riskejä tulisi arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointi seuraa koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä tunnistaa, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan vaihtuessa tai lasten vaihtuessa yksikössä. Pyrimme myös huomioimaan yhteiskunnalliset muutokset riskejä arvioidessa. Henkilökunnan työskentelyyn kuuluu mm. turvataitokasvatus osana omaohjaajatyöskentelyä. Viimassa on käytössä Turvataitoja nuorille ja pienemmille lapsille Tunne- ja turvataitoja lapsille -kirjat.

Lasten ja nuorten turvataitokasvatus Viimassa:

tukee kehitystä ja kasvua laaja-alaisesti
kehittää itseluottamusta ja itsensä arvostamista
vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja
tukee ihmissuhteita
kannustaa puhumaan vaikeista asioista
opettaa puolustamaan omia rajoja ja kunnioittamaan toisten rajoja
opettaa toimimaan esimerkiksi kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteissa
rohkaisee kertomaan turvallisille aikuisille vaikeistakin asioista
opastaa turvalliseen some käyttäytymiseen
opastaa tunnistamaan ja välttämään väkivallan eri muotoja omassa ja toisten käytöksessä
tukee syy- seuraus suhteen ymmärtämisessä

Henkilökunnan aktiivisella kouluttamisella lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen (kehitysvaiheet, erilaiset psykiatriset/neuropsykiatriset häiriöt, traumatietoisuus jne.) sekä haastavasti käyttäytyvien lasten kohtaamiseen ja väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäisyyn pystytään niin tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään väkivallan riskiä kuin myös toimimaan tilanteissa, joissa väkivaltaista käytöstä saattaa esiintyä.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Henkilökunnalla on ohjeistuksia, miten työvuoroissa riskejä hallitaan ja miten epäkohtiin reagoidaan viipymättä, ja miten apua tarvittaessa saadaan yllättävissäkin tilanteissa.

Yksikössä on käytössä sähkölukkoja, joihin kulkuluvat muokataan henkilökohtaisiksi ja tarpeen mukaisiksi. Nuorilla on omat kulkulätkät ulko-oviin ja jokaisella nuorella on henkilökohtainen avain omaan huoneeseensa. Esimerkiksi lääkehuoneeseen on pääsy ainoastaan lääkehoidon luvat yksikköön saaneilla työntekijöillä. Kulunseurantaan on mahdollisuus. Yksikössä on laitettu esimerkiksi terävät ja toisten tai itsensä vahingoittamisen mahdollistavat esineet lukon taakse.

Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Riskienhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Asumiskoti Viimassa kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteuttamista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluiden toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan- ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuussuunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuussuunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuuskävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma

Lapsen perehdytyssuunnitelma

Infektiontorjuntasuunnitelma

Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten oma versio)

Riskien tunnistaminen

Riskienhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan ja miten niihin kohdistetaan omavalvontaa.

Ilmoitusvelvollisuus

Asumiskoti Viimassa pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta. Tuisku Lastensuojelupalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus (valvontalaki 741/2023 29§) katso s. 23.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Läheltä piti -tilanteen jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa Tuisku Lastensuojelupalveluiden johto ohjeistaa työntekijää heti ja järjestää työntekijöille ja/tai lapsille defusing-purkukeskustelun. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä sähköinen järjestelmä Riski-Pulssi poikkeamien kirjaamiseen.

Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin. Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat palvelun kautta heti tapahtuman/ havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan kuukausittaisissa tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo mahdolliset laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot. Asumiskoti Viimassa haittatapahtumat käydään aina läpi myös henkilökunnan omassa tiimissä.

Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään defusing-ohjaajia henkilökunnan ja lasten avuksi, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tarvittaessa järjestetään työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisiä käyntejä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Korjaavat toimenpiteet

Viimassa mietitään aina korjaavia toimenpiteitä. Miten olisi voitu ehkäistä tapahtuma, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Lomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti kuukausittain laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen.

Valvovien viranomaisten selvityspyynnöt, ohjaus ja päätökset käydään läpi sekä johtoryhmässä että henkilökunnan tiimissä. Yksikönjohtaja vastaa selvityspyyntöihin ja mahdolliset poikkeamat pyritään korjaamaan välittömästi.

Muutoksista tiedotus henkilöstölle tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman viestivihon kautta. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Tiimipalavereista tehdään aina kirjallinen muistio kaikille työntekijöillä luettavaksi. Nuoren sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa. Lapsille mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhteisöpalavereissa.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, nuoren huoltajien ja perheen sekä mahdollisten hoitotahojen kanssa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kuntoutus Asumiskoti Viimassa perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, perheen, sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lapsen sijoitusaikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa (esimerkiksi jouduttaessa käyttämään lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä), kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa. Sekä asiakas- että hoito- ja kasvatussuunnitelma ohjaavat lapsen sijaishuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä, että lapsi, hänen perheensä ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomat näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumistaan sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon luoden siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

Asumiskoti Viimassa omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Lapsesta tehdään kirjallinen kuukausikooste, jossa käydään läpi kokonaisvaltainen tilannekatsaus kuluneesta kuukaudesta. Kuukausikooste käydään aina keskustellen läpi lapsen kanssa. Lapsi voi myös itse ottaa kantaa kuukausikoosteeseen ja lähettää sosiaalityöntekijälle terveiset. Myös huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen kanssa läpi ja johon lapsi voi laittaa omat terveisensä.

Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti puhelimitse ja postitse heihin. Hän myös huolehtii, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutuvat sovitulla tavalla. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, netin välityksellä, postitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Asumiskoti Viiman tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Asumiskoti Viimalla on käytössään Tuiskun perhetyöntekijä, joka suunnittelee ja toteuttaa perhetyötä yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa. Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä asumiskoti Viiman välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä/yhdessä lapsen omaohjaan kanssa työparityöskentelynä.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä nuoren, nuoren perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoitus on havainnollistaa lapsen asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sekä kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten samalla lapsen hyvä kohtelu yksikössä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää lapsen asiakassuunnitelmaa.

Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa esimerkiksi, mikäli joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, mutta vähintään kolmen kuukauden välein. Asumiskoti Viimassa omaohjaajat ja lapsi arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksikössä käytetään GAS-arviointimenetelmään pohjautuvaa hoidon ja kasvatuksen vaikuttavuuden arviointia, joka on osa hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

Asumiskoti Viimassa omaohjaajapari tekee työtä yhdessä. Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. He tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Kooste tehdään lapsen kanssa ja lähetetään lapsen perheelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Lapsen suunnitelmat tai lapsen tilannetta voidaan käydä läpi myös henkilökunnan tiimikokouksessa ja työnohjauksessa.

Hoito- ja kasvatussuunnitelman pohja on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulleen lastensuojelulain 30a § 1 momentin mukaan.

Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Asumiskoti Viimassa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asumiskoti Viimassa ohjaajat huolehtivat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että hän on tietoinen oikeuksistaan ja ymmärtää omat oikeutensa. Ohjaajat tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä sekä tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmapalavereissa.

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Asumiskoti Viimassa henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan hänen toiveensa ja tarpeensa. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

Lapsilla on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda mukanaan ja/tai hänelle voidaan ostaa omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Hänen huoneensa on vain hänen oma tilansa, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomake on lapsen kansiossa. Hän saa itse päättää käyttövaroistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttövarojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja.

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone sekä nuorten käyttöön tarkoitettu netti. Lapsella on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla Viimassa. Vierailuja ei olla rajattu aikaan tai paikkaan. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön.

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä.

Ajatuksena on, että lapsi voi Viimassa oloaikana käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

Viimassa lasta kunnioitetaan yksilönä, otetaan mukaan häntä koskeviin pieniin, että isompiin päätöksiin ja lasta tuetaan hänen omissa päätöksissään, mikäli se on hänen etunsa mukaista.

Asumiskoti Viiman henkilökunta pohtii päivittäisessä työssä yksikön toimintaa paitsi hoidollisesta näkökulmasta myös siitä, että toiminnan eettisyys toteutuu.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys- tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Asumiskoti Viiman henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat.

Rajoitustoimenpiteet- ja päätökset kirjataan Nappula- raporttiohjelmaan. Lapsen ja lapsen huoltajien kanssa keskustellaan rajoitustoimenpiteistä sekä mielipide selvitetään ja kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Rajoitustoimenpiteistä tehdään myös lapsikohtaiset arvioinnit ja lapsille selitetään valitusmenettely. Kirjalliset rajoituspäätökset lähetetään aina sosiaalityöntekijälle ja huoltajille.

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina lastensuojelulakiin ja yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistetaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.

Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Asumiskoti Viimassa on erillinen rajoitekansio, josta löytyy ohjeet rajoitteiden tekemisestä sekä lastensuojelulaki-kirja, josta rajoitetta tehtäessä tarkistetaan asiaa. Sähköisessä PKY-laatujärjestelmässä on ohjeistukset rajoitepäätösten tekemisestä. Henkilökuntaa myös koulutetaan lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpidepäätösten tekemiseen.

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemisestä löytyy kansliasta sekä sähköisestä PKY-laatujärjestelmästä.

Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Niitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula raporttiohjelmaan. Asumiskoti Viimassa käydään rajoitustoimenpiteeseen johtaneet tilanteet aina läpi ja mietitään, miten niitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Samalla varmistetaan, että lapsi ymmärtää miksi rajoitustoimiin on päädytty. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Rajoitetoimenpiteistä tehdään aina myös lapsikohtaiset arviot.

Lasta ja huoltajia kuullaan ja heidän mielipiteensä kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset kirjallisesti, jotka annetaan/lähetetään sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Rajoitetoimenpiteet voivat myös vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka tullee huomioida rajoitteita tehdessä.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä avointa ja reilua ilmapiiriä, jotta näistä asioista voidaan keskustella avoimesti.

Yksikössä on yhdessä lasten kanssa laadittu hyvän kohtelun suunnitelma. Suunnitelma käydään aina läpi uuden lapsen tullessa taloon ja suunnitelma on lasten luettavissa yleisissä tiloissa. Hyvän kohtelun suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä sijoitettujen lasten kanssa.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne dokumentoidaan erilliselle poikkeamalomakkeelle. Tilanteen purkamiseen osallistuu lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan myös raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmayhteenvedossa.

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssaan käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin on ryhdytty asian selvittämiseksi ja uusien tapahtumien ehkäisemiseksi.

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Lasten, heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on olennainen osa palvelun laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, lapsen perheeltä/ lähipiiristä, lapsen sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa tai nuoren sijoituksen päättyessä. Kysely osoitetaan lapselle, lapsen perheelle ja lapsen sosiaalityöntekijälle. Asiakaspalautteet käydään läpi johtoryhmässä sekä asumiskodin henkilökunnan tiimissä. Palautteiden pohjalta suunnitellaan mahdolliset kehittämistoimenpiteet.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön. Halutessaan voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla. Yksikönjohtaja on ehdotuksen tai ilmoituksen lähettäjään yhteydessä valitsemallasi tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Asumiskoti Viimassa toteutettiin vertaisarviointi- projekti yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa. Palaute käsiteltiin sekä henkilökunnan että nuorten kanssa 12/21.

Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.

Jos Viima-yksikössä havaitaan, että lapsella on tarvetta edunvalvojalle, siitä tiedotetaan lapsen vastaavaa sosiaalityöntekijää, joka yleensä käynnistää hakuprosessin (Lsl 22§). Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on valvontalain mukainen velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.

Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.

Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:

Yksikönjohtaja Johanna Rajala

Radiotie 15, 65370 Vaasa

040 159 3694 johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Sosiaaliasiavastaava

on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana.

neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä
tiedottaa asiakkaan oikeuksista
toimii muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä hyvinvointialueella ja antaa siitä selvityksen vuosittain hyvinvointialueelle.

Sosiaaliasiavastaavalla on puolueeton ja neuvova rooli. Sosiaaliasiavastaava ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Hän ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemiä päätöksiä. Tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut sekä lasten varhaiskasvatus. Sosiaaliasiavastaava ei palvele Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, talous- ja velkaneuvonnan tai yleisen edunvalvonnan palveluissa.

Sosiaaliasiavastaavan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Muistutuksen teko

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus, mikäli hän kokee saaneensa huonoa kohtelua tai palvelua. Muistutus voidaan tehdä Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet -sivulla olevalla lomakkeella.

Sosiaaliasiavastaavan tavoitat ma-pe klo 8-14.

Puhelinnumero: 040 507 9303

Sähköpostiosoite: sosiaaliasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)

Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa

Sosiaaliasiavastaava: Katarina Norrgård

Toiminnan vastuuhenkilö: Asiakaspalvelupäällikkö Sari West, puh. 040-162 8706

Oman alueen sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot löytyvät myös yksikön ilmoitustaululta ja hyvän kohtelun suunnitelmasta.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilasasiavastaava

(puhelinaika ma-to 9-11 ja 12-14)

puhelinnumero 06 218 1080

Varaa aika, jos haluat tavata henkilökohtaisesti

potilasasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

Miten muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

Muistutukset käsitellään kahdessa viikossa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ilmoituskanava – Whistleblower

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Tuiskun nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta pääset lomakkeelle, jossa voit ilmoittaa havainnoista ja epäilyistäsi. Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessasi voit jättää yhteystietosi. Ilmoitus tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Kanavaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalautteiden ilmoittamiseen. Tahallisten väärien ilmoituksien tekeminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ilmoituksen lähettäminen ja seuraaminen: Ilmoituksen lähettämisen jälkeen saat ilmoituskohtaisen salasanan. Kopioi se turvallisesti talteen. Voit seurata ilmoituksen etenemisprosessia salasanan avulla. Sinulta voidaan kysyä lisätietoa ilmoitukseen, joten on hyvä seurata ilmoituksen etenemistä säännöllisesti.

Ilmoituksen vastaanottaa Pieta Pitkänen tai Ilkka Poti. Vastaanottajat ohjaavat ilmoituksen käsittelijälle eli yksikönjohtajalle, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Jos ilmoitus koskee yksikönjohtajaa tai hallinnon työntekijää, ohjataan ilmoitus hallinnon henkilölle, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Tietosuojaseloste löytyy Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n nettisivuilta.

6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta.

Lapsen saapuessa Viimaan hänelle varataan riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat hänen asioidensa asiantuntijoita. Omaohjaaja on vastaanottamassa lasta yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat omalla toiminnallaan uutta lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Asumiskoti Viiman henkilökunta tekee lapsen kanssa yhteistyössä suunnitelmia ja tavoitteita. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon hänen arjessaan. Raporttiohjelmaan kirjataan lapsen tavoitteet ja toteutumista seurataan ja kirjataan päivittäin.

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon kuullen ja kuunnellen. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

Asumiskoti Viimassa pidetään yhteisökokous maanantaisin. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset saavat itse vaikuttaa yksikön arjen asioihin. Yksi lapsista on puheenjohtaja ja kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset saavat yhteisökokouksissa mahdollisuuden oppia olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä.

Jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Henkilökunta tukee lapsia harrastustoiminnassa. Yhteisökokouksissa suunnitellaan viikon aktiviteetteja.

Yksikön läheisyydessä on hyvät ulkoilureitit, joihin on helppo kulkea yksiköltä. Vaasassa on hyvät ulko- ja sisäliikuntamahdollisuudet.

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä yhdessä liikkumista ja tekemistä sekä luonnossa liikkumista, esimerkiksi luontopoluilla tai retkillä.

Toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumisen seuranta

Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteisyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen kanssa suunnitellut tavoitteet, toteutumista seurataan ja se kirjataan raporttiohjelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista tai muutostarpeita.

Jokaisen lapsen kanssa suunnitellaan GAS-tavoitteet, joiden toteutumista seurataan yhdessä ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.

Ravitsemus

Asumiskoti Viimassa yksikön keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa erityisruokavaliot huomioiden. Viimassa huomioidaan myös kulttuuri- tai uskontosyistä johtuvat erityisruokavaliot. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Lapset pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Viikoittaisessa yhteisökokouksessa kysytään lapsilta toiveruokaa viikonlopuksi. Yksikössä on kuuden viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Ruokalistassa on huomioitu lasten toiveruokapäivä.

Lasten ravitsemusta seurataan tarvittaessa mm. pituus – ja painomittauksilla tai lääkärin muun ohjeen mukaan.

Viimassa on nimetty keittiövastaava.

Hygieniakäytännöt

Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä.

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan. Ohjeita hyvään hygienianhoitoon on laitettu esille yksikössä.

Asumiskoti Viiman keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio. Kansiosta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.

Asumiskoti Viiman henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin.

Lapsia tuetaan ja opastetaan päivittäisessä arjessa henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan sekä omasta että yleisestä hygieniasta.

Viimassa on koko yksikön yhteinen siivouspäivä torstaisin, jolloin lapset ja ohjaajat siivoavat talon yhdessä. Keskiviikkoisin on lasten huoneiden siivouspäivä. Ohjaajat ovat lasten tukena ja auttavat huoneen siivouksessa lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan

Terveyden- ja sairaanhoito

Yksikköön on laadittu toimintaohje, joka on osa Asumiskoti Viiman henkilökunnan perehdytystä.

Asumiskoti Viiman hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa nuoren terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan Vaasan terveyskeskuksessa tai päivystysaikana Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Suun terveydenhuolto suoritetaan Pohjanmaan hyvinvointialueen hammashoidossa. Kouluterveydenhuollosta vastaa Pohjanmaan hyvinvointialue.

Asumiskoti Viiman konsultoiva lääkäri on lastenpsykiatrian ja sisätautien erikoislääkäri Pirjo Lampinen.

Asumiskoti Viimassa hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa nuoren terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Nuoresta kirjataan havainnointia raporttiohjelmaan (Nappula) päivittäin. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedon kulku ei katkea.

Lääkehoito

Lääkehoitoon on nimetty siitä vastaava henkilö (sairaanhoitaja). Lääkehoidosta huolehtivat lääkehoitoon koulutuksen saaneet työntekijät. Lääkehuoneessa on sähköinen kulunvalvonta. Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

Asumiskoti Viiman lääkehoidosta vastaa sairaanhoitaja AMK Johanna Rajala.

Lääkehoidon suunnitelma

Asumiskoti Viimassa lääkehoidon suunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä erilaisia seuranta- ja toimintamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Koko henkilökunta on käynyt LOVE-lääkekoulutuksen ja heillä on asianmukaiset lääkeluvat.

Lääkehoidon suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja.

Lääkehoidon suunnitelma on päivitetty viimeksi 9/2024.

Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköisen riskienhallintajärjestelmän kautta.

Tuisku Lastensuojelupalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kerran vuodessa. Lääkehoito auditoidaan vuosittain omana kokonaisuutenaan. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Monialainen yhteistyö

Lapsen tullessa Viimaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista muista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon jatkuminen.

Asumiskoti Viiman moniammatilliseen tiimiin kuuluu myös lastenpsykiatrian erikoislääkäri tarvittaessa. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n henkilökunnasta löytyy myös psykoterapeutti, joka on tarvittaessa lasten käytettävissä.

Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana tarpeiden ilmetessä keskustelemme asiasta lapsen, huoltajien ja lapsen sosiaalityöntekijän kanssa.

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemansa tuen muodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti muiden palvelunantajien kanssa mm. koulun. Omaohjaajat osallistuvat koulupalavereihin.

Lapsen tarvitsemien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa yhteistyö ja tiedonkulku varmistetaan yhteydenpidolla puhelimitse ja palavereihin osallistumalla omaohjaajien toimesta.

Viiman lapsilla on mahdollisuus käydä ulkopuolisten toimijoiden palveluissa, kuten hevosavusteisessa toiminnassa tai sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa lähitallilla.

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemat tutkimukset, hoito ja kuntoutus.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille.

Määräaikainen palotarkastus on tehty 27.2.2024.

Terveysviranomaisen tarkastus on tehty 4/2018.

Selvityksen kohteena olevien asioiden voitiin todeta vastaavan pelastuslaissa ja/tai kemikaaliturvallisuuslaissa edellytettyä tasoa. Asiassa ei ole tarvetta jatkotoimenpiteille.

Asumiskoti Viimalle on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lasten kanssa. Yksikköön on laadittu asiakasturvallisuussuunnitelma.

Henkilökuntaa myös koulutetaan turvallisuuteen, kuten esimerkiksi alkusammutusharjoituksien ja Avekki- koulutuksien kautta. Lasten kanssa tehdään poistumis-/turvallisuusharjoituksia.

Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.

Asumiskoti Viimassa on laadittu oma terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma. Terveysviranomaiset käyvät säännöllisesti tekemässä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen.

Henkilöstö

Asumiskoti Viiman hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,3 (7 asiakaspaikkaa/9 (10) ohjaajaa). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustaustassa ja työkokemuksessa on otettu huomioon asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne.

Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen. Yksikönjohtaja vastaa riittävän henkilöstömitoituksen täyttymisestä. Äkillisten poissaolojen varalta yksiköllä on sitoutuneet sijaiset. Joissain tapauksissa pyydetään tarvittaessa vakituista henkilökuntaa paikalle.

Asumiskoti Viimassa toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu: 2 sairaanhoitajaa (AMK), 2 sosionomia (YAMK), 6 lähihoitajaa (joista yksi valmistuu keväällä 2025 sairaanhoitajaksi), 1 mielenterveyshoitaja, yksikönjohtaja (sairaanhoitaja AMK).

Viimassa päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa) työskentelee noin 3-4 ohjaajaa ja yövuorossa 1 ohjaaja.

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön laillistaminen tarkistetaan JulkiTerhikistä/Suosikista ennen työsopimuksen allekirjoitusta.

Laillistetun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimivien korkeakouluopiskelijoiden on esitettävä opintorekisteri, josta näkyy heidän suorittaneen vähintään 140op tutkintoon vaadittavista opinnoista. Opiskelijoille nimetään aina ohjaaja. Opiskelijat eivät työskentele vuorossa yksin.

Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan. Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita.

Asumiskoti Viimaan on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio, joka käydään läpi kaikkien kanssa. Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio on aina henkilöstön saatavilla, johon he voivat palata tarvittaessa. Viimassa pyritään siihen, että uudet työntekijät kulkevat ns. vanhojen työntekijöiden rinnalla. Yksikönjohtaja vastaa uuden työntekijän perehdytyksestä ja työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka kulkee opiskelijan kanssa harjoittelun läpi. Ohjaajat käyvät läpi opiskelijan kanssa perehdyttämissuunnitelman ja omavalvontakansion.

Henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta arvioidaan päivittäisessä työssä. Epäkohtiin puututaan keskustelemalla ja asioita käydään läpi myös kehityskeskusteluissa. Mikäli esiin nousee epäkohtia, niihin mietitään yksilöllisesti ratkaisukeinot.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisen tulee olla vähintään kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi.

Asumiskoti Viimassa pyritään siihen, että sijaisia käytetään mahdollisimman harvoin. Sijaisina pyritään käyttämään aina muutamaa, samaa sijaista.

Sijaisten käytön periaatteet

Vakituisen henkilöstön lisäksi Viimassa on käytettävissä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnittelupäivinä sekä akuuteissa poissaoloissa ja loma-aikoina.

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työntekijöitä työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisen tulee olla vähintään kasvatus- tai sosiaali-/terveydenhuollon opiskelija. Rikosrekisteriote ja opintosuoritusote pyydetään nähtäväksi.

Täydennyskoulutus

Henkilöstön voimavaroja tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään vähintään 5 pv/työntekijä/vuosi. Yksikönjohtaja laatii koulutussuunnitelman ja seuraa koulutusten toteutumista.

Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä tarpeita. Työntekijän omat toiveet ja tarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon.

Viimassa pidetään tärkeänä, että yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahden keskeisiin keskusteluihin, joissa hän voi puhua itseään painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat myös tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella. Kaksi kertaa vuodessa työntekijä ja yksikönjohtaja käyvät kehityskeskustelun.

Terveystalo tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4-5 viikon välein tai tarvittaessa useamminkin. Työntekijällä on myös oikeus yksilötyönohjaukseen.

Viimaan on myös tehty henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja kannustinjärjestelmä.

Esihenkilöllä on oma työhuone ja tarvittaessa mahdollisuus myös etätyöhön tai hallinnon tiloissa työskentelyyn. Yksikönjohtajan tukena esimiestyössä työskentelee tiiminvetäjät, jotka ohjaavat arjessa työvuorojen työnjakoa ja toimivuutta.

Toimitilat

Asumiskoti Viima toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 550 m2. Yksikkö pitää sisällään 5 wc:tä asukkaille ja 2 henkilökunnalle. Suihkutilat löytyvät sekä pojille ja tytöille erikseen. Myös henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Sauna löytyy wc / suihkutilojen yhteydestä.

Viimassa asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella lapsella on oma huone. Huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda myös omia kalusteitaan ja sisustustarvikkeitaan. Lapselle myös voidaan ostaa oman maun mukaan sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on hänen henkilökohtainen tilansa, jota muut eivät käytä. Lapsen lähtiessä kotiharjoitteluun huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Viimassa lapsille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 2 (yhdistetty ruokatila/ olohuone ja erillinen pelihuone). Yksikössä on myös kuntoiluhuone, jota lapsen on mahdollisuus käyttää. Yksikön tilat mahdollistavat lasten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämisen ja vertaistuen pienessä ja/tai isossa ryhmässä. Lapsilla on myös mahdollisuus oman ajan viettämiseen. Yksikössä on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalla on 2 kansliaa ja erillinen kokoustila, joihin vain henkilökunnalla on avain. Kiinteistössä on myös yksi tyhjä yksikkö, jossa voi esim. harjoitella itsenäistymistä ohjaajan kanssa.

Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivouskomerossa, joka on lukittu.

Viiman kanssa samassa kiinteistössä toimii Variskan yhtenäiskoulun alainen Viiman luokka.

Lapsen läheiset voivat vierailla Viimassa aina sovitusti. Läheisille järjestetään tarvittaessa yöpymismahdollisuus.

Teknologiset ratkaisut

Viiman henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia mm. erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla.

Viimassa on käytössä:

– Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste

– Kameravalvonta (Yksikössä on kolme kameraa ulkotiloissa).

Viiman turvallisuusvastaavana toimii Jouni Tuominen.

Laitteet testataan säännöllisesti ja testaukset kirjataan.

Toimitilojen toimivuutta ja turvallisuutta arvioidaan joka työvuorossa. Mahdolliset epäkohdat tai mahdolliset turvallisuusriskit hoidetaan välittömästi kuntoon. Kiinteistön kuntoa ylläpidetään remontoimalla pikimmiten tarvittavat kohteet. Tiivis yhteistyö kiinteistön omistajan kanssa mahdollistaa nopean puuttumisen kiinteistön epäkohtiin.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Yksikössä olevia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkehuollosta vastaava. Vastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoidosta vastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Yksiköstä löytyy tarvittava perusvälineistö esim. verensokerimittari, kuumemittari, verenpainemittari, alkometri, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne korjataan tai uusitaan. Kalibrointia vaativat laitteet kalibroidaan säännöllisesti. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Vaasan terveyskeskuksen apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

Jos, huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Sairaanhoitaja AMK Johanna Rajala

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

0401593694

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet tietosuojalain 1050/2018:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Kaikki Viiman työntekijät ja sijaiset käyvät arjen tietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he suorittavat hyväksytysti koulutukseen liittyvän testin. Henkilökunta on saanut sosiaalihuollon kirjaamiskoulutusta, johon sisältyy myös KANTA-yhteensopivuuden tuomat velvoitteet. Kirjaamisvalmennuksesta on tallenne, joten myös uudet työntekijät perehdytetään kirjaamiseen. Osalla henkilöstöstä on kirjaamisvalmennuskoulutus.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

Tietosuoja- ja turva on isompi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuojan – ja turvan kokonaisuus on osa perehdytystä. Tämä pitää sisällään rekisteri- ja tietosuojaselosteet, Tietosuoja- ja turvan omavalvontasuunnitelman ja Tuisku Oy:n tietoturvaohjeistuksen. Työntekijät ja sijaiset käyvät myös arjen tietosuojakoulutuksen ja suorittavat hyväksytysti siihen liittyvän testin.

Tietoturvasuunnitelma on päivitetty 24.9.2024

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula on osa omavalvontasuunnitelmaa. Yksikössä on myös kameravalvonnan rekisteri- ja tietosuojaseloste. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja kertoo selosteen sisällön.

Asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy

Yksikönjohtaja

Johanna Rajala

0401593694

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy

Tietosuojavastaava

Suvi Kasi

0400484155

suvi.multisilta@tuiskuoy.fi

Virhe- tai ongelmatilanteissa ryhdytään ensin välittömiin toimenpiteisiin: Ilmoitus välittömästi yksikönjohtajalle. Tällaisia tapauksia on esim. työntekijän hallussa oleva laite, tunniste tms. katoaa tai varastetaan. Haittaohjelmat (esim. virukset, madot tai troijalaiset) ja muut tietoturvallisuuteen liittyvät ongelmat. Turvallisuuteen liittyvät epäilyt, suojauspuutteet tai ongelmat.

Tietokoneissa on oma akku, joka mahdollistaa tietokoneen käytön sähkökatkoksen aikaan. Asiakasraportointijärjestelmä vaatii nettiyhteyden. Sähkökatkon aikaan nettiyhteyden voi jakaa yksikön kännyköistä. Jos sähkökatkos kestää pitkään kirjataan asiakasraportti käsin paperille, josta se siirretään asiakasraporttiin.

Jatkotoimenpiteet: Mikäli em. ongelmat johtuvat asiakastietojärjestelmän palvelun tai ohjelman toimittajasta, virhe- tai ongelmatilanteista ilmoitetaan palvelun/ohjelman toimittajalle.

Mikäli ongelma johtuu omasta toiminnasta, ilmoitetaan siitä erillisellä poikkeamailmoituksella. Tietosuojavastaava arvioi virhe- tai ongelmatilanteen riskin ja vakavuuden ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:llä on lisäksi oma jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma, joka on laadittu yrityksen hallinnossa. Palveluyksikössä sen toiminnasta vastaa yksikönjohtaja.

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Tuisku lastensuojelupalveluiden sähköinen laatujärjestelmä on valmistunut vuonna 2020. Laatujärjestelmään liittyvä sisäinen auditointi on tärkeä osa Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n laadunhallintaa. Laatujärjestelmän suunnittelussa on huomioitu mahdollinen sertifioiminen ISO 9001-standardin mukaisesti. Mittaamme prosessejamme ja kehitämme niitä sekä laatujärjestelmäämme jatkuvasti. Laatujärjestelmän avulla varmistamme koko henkilöstön tietoisuuden asiakas- ja laatuvaatimuksista. Toteutamme vuosittain työyhteisö- ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Työyhteisö ja lapset osallistetaan jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

Asumiskoti Viima pitää henkilökunnalle vuosittaisen kehittämispäivän. Vuonna 2023 oli aiheena perheen kanssa tehtävän työn omaohjaajan työkalupakki ja päihdetyön luento ulkopuolisen luennoitsijan toteuttamana. Vuonna 2024 kehittämispäivänä kouluttauduimme lakimiehen johdolla lastensuojelulain rajoitustoimenpiteisiin.

Vuosittain pidetään yksikönjohtajien ja tiiminvetäjien kehittämispäivä sekä lääkehoidosta vastaavien sairaanhoitajien päivä.

Tuiskussa perheiden tukemiseen ja yhteistyöhön panostetaan ja perhetyön koordinaattori Kirsi Visuri ohjaa ja tukee omaohjaajia säännölliseen, tavoitteelliseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Yksiköiden työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti Silta-ohjaaja koulutuksella erilaisiin perheen kanssa tehtävän työn menetelmiin.

Jokaisessa yksikössä on koulutettu defusing-ohjaaja ja he ovat henkilökunnan ja lasten apuna, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua. Defusing-ohjaajat kokoontuvat säännöllisesti tiiminä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n työntekijä koulutetaan 2024-2025 Avekki-kouluttajaksi (väkivallan ennaltaehkäisy ja toimiminen tilanteissa). Tämän jälkeen yksiköllä on oma sisäinen kouluttaja, joka voi sekä kouluttaa että kerrata jo opittua säännöllisesti. Tämä parantaa sekä henkilökunnan että lasten turvallisuutta.

2024 panostetaan edelleen kiintymyssuhteen, trauman, neuropsykiatristen sekä psykiatristen häiriöiden teemoihin henkilökunnan koulutuksessa.

Työhyvinvointikysely toteutetaan marraskuun 2024 aikana. Tulosten perusteella nostetaan esiin yksikön kehityskohteita työhyvinvoinnin edistämiseksi 2025.

Paikka ja päiväys: 19.12.2024

Allekirjoitus: Johanna Rajala