omavalvonta viima

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

 

SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)

 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) 2

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) 4

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) 6

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) 7

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §) 9

4.2.2 Asiakkaan kohtelu. 9

4.2.3 Asiakkaan osallisuus. 11

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva. 12

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot 13

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) 13

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta. 14

4.3.2 Ravitsemus. 15

4.3.3 Hygieniakäytännöt 15

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito. 15

4.3.5 Lääkehoito. 16

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa. 16

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) 17

4.4.1 Henkilöstö. 17

4.4.2 Toimitilat 19

4.4.3 Teknologiset ratkaisut 20

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 20

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) 21

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA. 21

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) 22


 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

 

Palveluntuottaja

 

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy

 

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2817316-5

 

 

 

Kunnan nimi: Vaasa

 

Kuntayhtymän nimi: Vaasa

 

Sote -alueen nimi: Pohjanmaan Sote

 

Toimintayksikön nimi

Asumiskoti Viima

 

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

Radiotie 15, Vaasa

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Lastensuojelulaitos, yksikössä on 7 paikkaa

 

Toimintayksikön katuosoite

Radiotie 15

 

Postinumero

65370

 

Postitoimipaikka

Vaasa

 

Toimintayksikön vastaava esimies

Johanna Varila

 

Puhelin

040159 3694

 

Sähköposti

johanna.varila@tuiskuoy.fi

 

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy on saanut Valviran luvan 1.10.2018

 

 

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito- lapset/ nuoret- ja nuorisokoti: 7 asiakaspaikkaa

 

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

     

 

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

     

 

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

     

 

 

 

 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

 

Toiminta-ajatus

 

 

Asumiskoti Viima tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Lasta tuetaan selviämään erilaisista mielenterveyden ja elämän hallinnan häiriöistä ja autetaan ehkäisemään ennalta toimintakykyä invalidisoivia pitkäaikaisvaikutuksia. Asumiskoti Viiman eritysosaamisalue on lapsi- ja/tai nuorisopsykiatrinen osaaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat myös tärkeä painopiste lapsen hoidossa.

Asumiskoti Viiman toiminnan tavoitteena on harjoitella ja vahvistaa lapsi tulevaan itsenäiseen elämään. Painopisteitä ovat mm. arjen rytmi ja hallinta, ravinto, hygienia, vaatehuolto, raha-asiat ja viranomaisasiointi. Tavoitteena on, että lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta elämästä. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat lapset, jotka psyykkisen oireilun vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista tukea.

Asumiskoti Viimassa kaiken työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Lapsi saa sen kautta myös korjaavan mallin omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa. Asumiskoti Viiman arjessa lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökuntaa. Omahoitajatyöskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista sekä terapeuttista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Asumiskoti Viiman henkilökunta ymmärtää mahdollisten rajoitustoimien tarpeellisuuden, mutta niiden käyttöön ajatellaan liittyvän vahvasti hoidollinen tarve ja lähestymistapa. Rajoittamisessa lähdetään vähimmän mahdollisen puuttumisen lähtökohdista.

Viimassa painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja omaisten sopeutumista sairauteen ja sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.

Asumiskoti Viimassa panostetaan lasten kanssa päivittäiseen olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen. Lapsella on kuitenkin oikeus valita esimerkiksi mihin aktiviteettiin haluaa osallistua.

 

Arvot ja toimintaperiaatteet

 

Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne.

 

Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä.

 

 

 

Yksilöllisyyden ja lapsikeskeisyyden periaate: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Häntä kunnioitetaan omana itsenään ja hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. On tärkeää tunnistaa lapsen toiveet ja tarpeet. Lapsella on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyyden periaate: Lapsi on osa omaa perhettään ja häntä pyritään hoitamaan ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti. Yhteydenpito perheisiin on säännöllistä.

Turvallisuuden periaate: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus, pelastussuunnitelma ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden.

Osallisuuden periaate: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Hän on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Asumiskoti Viiman arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen/nuoren hoidon tarpeeseen.

2021 Viimassa toteutetaan vertaisarviointi yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa. Vertaisarvioinnin tavoitteena on vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta.

 

 3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

 

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Asumiskoti Viimassa riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä, toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Viimassa ajatellaan, että riskienhallinnan edellytyksenä on työyhteisön avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilökunta että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esiin laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.

 

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

 

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

 

Riskinhallinnan työnjako

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Viimassa koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

 

Asumiskoti Viimassa, kuten Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden kaikissa yksiköissä, kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

 

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

 

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

 

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan- ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuussuunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuussuunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuuskävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma ja kansio

COVID-19 liittyvät tiedotteet ja ohjeistukset löytyvät eSalkusta (PKY-Laatu) 5.Henkilöstö/Tiedotteet/Korona

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (nuorten oma versio)

 

 

Riskien tunnistaminen

 

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.

 

 

 

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

 

Asumiskoti Viimassa pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

Riskien käsitteleminen

 

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Viimassa haittatapahtumat käsitellään keskustelemalla työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisessa.

 

 

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

 

Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä turvallinen yrityspalvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeamien kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

 

Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat turvallisen yrityspalvelun kautta heti tapahtuman/havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot.

 

 

Korjaavat toimenpiteet

 

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

 

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?

 

Viimassa käydään aina läpi henkilökunnan kanssa: miten tapahtuma oltaisiin voitu ehkäistä ja mietitään yhdessä korjaavia toimenpiteitä.

 

Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten tapahtuma oltaisi voitu ehkäistä, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.    Lomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti kuukausittain laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimikokouksessa. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen (esimerkiksi väkivaltatilanne).

 

 

Muutoksista tiedottaminen

 

Henkilöstölle tiedotus tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman kautta. Yksikössä on käytössä sähköinen henkilökunnan viestivihko. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Lapsen sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa.

 

 

 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

 

Viimassa omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

 

 

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

 

Omavalvonnan suunnitteluun osallistuu koko henkilöstö.

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

 

Johanna Varila

johanna.varila@tuiskuoy.fi

040 159 3694

 

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

 

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

 

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

 

Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan viivytyksettä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa huhtikuussa. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan. Mikäli vuoden aikana ei ole ilmennyt päivitettävää, käydään omavalvontasuunnitelma maaliskuun tiimissä ja johtoryhmässä läpi.

 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

 

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

 

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

 

Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa nähtävillä. Nuoren tullessa yksikköön käy omaohjaaja nuoren kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Viiman omavalvontasuunnitelma on nähtävissä myös osoitteessa: https://www.suomi.fi/etusivu/

 

 

 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1. Palvelutarpeen arviointi

 

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä nuoren, nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, nuoren huoltajien ja perheen sekä mahdollisten hoitotahojen kanssa.

 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kuntoutus Asumiskoti Viimassa perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lapsen sijoitusaikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa (esimerkiksi jouduttaessa käyttämään lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä), kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Sekä asiakas- että hoito- ja kasvatussuunnitelma ohjaavat lapsen sijaishuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

 

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä, että lapsi, lapsen perhe ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomat näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumista sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon luoden siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

 

Asumiskoti Viimassa omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

 

Lapsesta tehdään kirjallinen kuukausikooste, jossa käydään läpi kokonaisvaltainen tilannekatsaus kuluneesta kuukaudesta. Kuukausikooste käydään aina läpi lapsen kanssa. Nuori voi myös itse ottaa kantaa kuukausikoosteeseen ja lähettää sosiaalityöntekijälle terveiset. Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen kanssa läpi. Lapsi saa halutessaan keskustella kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana.

 

Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti puhelimitse ja kirjeitse heihin. Hän myös huolehtii, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutuvat sovitulla tavalla. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Asumiskoti Viiman tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

 

Asumiskoti Viimalla on käytössään Tuiskun perhetyöntekijä, joka suunnittelee ja toteuttaa perhetyötä yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa. Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä asumiskoti Viiman välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä/yhdessä lapsen omaohjaan kanssa työparityöskentelynä.

 

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kuntoutus Asumiskoti Viimassa perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lapsen sijoitusaikaista toimintaa.

 

Viimassa hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan aktiivisesti lapsen arjessa. Omaohjaaja ja lapsi arvioivat suunnitelman toteutumista sekä osana omaohjaajatyötä miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Omaohjaajat tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Koosteet lähetetään lapsen perheelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kooste myös käydään lapsen kanssa läpi. Lapsen suunnitelmat ja/tai lapsen tilannetta voidaan käydä myös läpi henkilökunnan tiimeissä ja työnohjauksessa.

 

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

 

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Omaohjaaja ja lapsi arvioivat suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

 

 

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

 

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

 

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemäärämisoikeuttaan. Asumiskoti Viimassa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Asumiskoti Viimassa ohjaajat huolehtivat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että hän on tietoinen oikeuksistaan ja ymmärtää omat oikeutensa. Ohjaajat tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä sekä tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmapalavereissa.

 

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan.  Asumiskoti Viimassa henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen toiveet ja tarpeet. Lasta tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

 

Lapsilla on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda mukanaan ja/tai hänelle voidaan ostaa omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapsen huone on ns. nuoren oma tila, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

 

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain nuoren asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomake on nuoren kansiossa. Lapsi itse saa päättää käyttövaroistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttövarojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja.

 

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone. Lapsella on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla Viimassa. Vierailuja ei olla rajattu aikaan tai paikkaan. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön.

 

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä.

 

Ajatuksena on, että lapsi voi Viimassa oloaikana käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

 

Viimassa lasta kunnioitetaan yksilönä, otetaan mukaan häntä koskeviin pieniin, että isompiin päätöksiin ja lasta tuetaan hänen omissa päätöksissä, mikäli se on hänen edun mukaista.

 

Asumiskoti Viiman henkilökunta pohtii päivittäisessä työssä yksikön toimintaa paitsi hoidollisesta näkökulmasta myös siitä, että toiminnan eettisyys toteutuu.

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

 

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys- tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Asumiskoti Viiman henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat.

 

Rajoitustoimenpiteet- ja päätökset kirjataan Nappula- raporttiohjelmaan. Lapsen ja lapsen huoltajien kanssa keskustellaan rajoitustoimenpiteistä sekä mielipide selvitetään ja kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Kirjalliset rajoituspäätökset lähetetään aina sosiaalityöntekijälle ja huoltajille.

 

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina lastensuojelulakiin ja yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistetaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.

 

Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Asumiskoti Viimassa on erillinen rajoitekansio, josta löytyy ohjeet rajoitteiden tekemisestä. Myös perehdytyskansiossa on ohjeet rajoitteiden tekemisestä.

 

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemisestä löytyy kansliasta sekä sähköisestä PKY-laatujärjestelmästä.

 

Asiakkaan asiallinen kohtelu

 

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä avointa ja reilua ilmapiiriä, jotta näistä asioista voidaan keskustella avoimesti.

 

Yksikössä on yhdessä lasten kanssa laadittu hyvän kohtelun suunnitelma. Suunnitelma käydään aina läpi uuden lapsen tullessa taloon ja suunnitelma on lasten luettavissa yleisissä tiloissa. Hyvän kohtelun suunnitelma päivitetään jatkossa vuosittain yhdessä sijoitettujen lasten kanssa.

 

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne dokumentoidaan erilliselle poikkeamalomakkeelle. Tilanteen purkamiseen osallistuu lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan myös raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmayhteenvedossa.

 

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssaan käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin on ryhdytty asian selvittämiseksi ja uusien tapahtumien ehkäisemiseksi.

 

 

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

 

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

 

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

 

Palautteen kerääminen

 

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, lapsen perheeltä/ lähipiiristä, lapsen sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Tuisku Oy:lle on kehitetty sähköinen asiakaspalautejärjestelmä yhteistyössä Asumiskoti Pyryn työntekijän ja ammattikorkeakoulun kanssa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa tai lapsen sijoituksen päättyessä. Kysely osoitetaan lapselle, lapsen perheelle ja lapsen sosiaalityöntekijälle.

 

Asumiskoti Viimassa toteutetaan vertaisarviointi- projekti yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa. Toiminta alkaa syksyllä 2020.

 

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

 

Jatkuva palaute käsitellään arjessa ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Palautetta pohditaan ja toimintamalleja muutetaan tarvittaessa.

 

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

 

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

 

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.

Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.

Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä.  ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

 

 

 

a)     Muistutuksen vastaanottaja

 

Yksikönjohtaja Johanna Varila

johanna.varila@tuiskuoy.fi

040 159 3694

 

 

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

 

Sosiaaliasiamiehen tavoitat ma-pe klo 8–14 p. 040 507 9303

 

Postitusosoite:
Sosiaaliasiamies
PL 241
65101 Vaasa

Käyntiosoite:
Ruutikellarintie 4
65100 Vaasa

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

 

Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu

  • neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;
  • avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan;
  • tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
  • toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä
  • seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Kaupunkilaisen näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiamies on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiamies voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjaamalla asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvomalla miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiamiehellä ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiamies ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän päätöstä

 

 

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

 

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

 

 

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

 

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

1 -2 viikkoa

 

 

 

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

 

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

 

 

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta.

 

Lapsen saapuessa Viimaan hänelle varataan riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Lapsen omaohjaaja on vastaanottamassa lasta yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat omalla toiminnallaan lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Ohjaajat pyrkivät luomaan lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

 

Asumiskoti Viiman henkilökunta tekee lapsen kanssa yhteistyössä suunnitelmia ja tavoitteita. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Raporttiohjelmaan kirjataan lapsen tavoitteet ja toteutumista seurataan ja kirjataan päivittäin.

 

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

 

Asumiskoti Viimassa pidetään yhteisökokous maanantaisin. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset saavat itse vaikuttaa yksikön arjen asioihin.  Kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset saavat yhteisökokouksissa mahdollisuuden oppia olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä.

 

 

 

Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

 

Jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Henkilökunta tukee lasta harrastustoiminnassa. Asumiskoti Viiman viikkosuunnitelmassa on myös varattu aikaa yksikön yhteisille liikuntapäiville. Lapset otetaan mukaan suunnittelemaan liikuntapäivien sisältöä. Yhteisökokouksissa suunnitellaan seuraavan viikon liikuntapäivää.

 

Yksikön läheisyydessä on hyvät ulkoilureitit, joihin on helppo kulkea yksiköltä. Vaasassa on hyvät ulko- ja sisäliikuntamahdollisuudet.

 

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä yhdessä liikkumista ja tekemistä sekä luonnossa liikkumista, esimerkiksi luontopoluilla tai retkillä.

 

 

 

 

4.3.2 Ravitsemus

 

Asumiskoti Viimassa yksikön keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa erityisruokavaliot huomioiden. Viimassa huomioidaan myös kulttuuri- tai uskontosyistä johtuvat erityisruokavaliot. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

 

Lapset pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Viikottaisessa yhteisökokouksessa kysytään lapsilta toiveruokaa viikonlopuksi. Yksikössä on kuuden viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Ruokalistassa on huomioitu lasten toiveruokapäivä.

 

Lasten ravitsemusta seurataan kuukausittain mm. pituus – ja painomittauksilla.

 

Viimassa on nimetty keittiövastaava.

 

 

4.3.3 Hygieniakäytännöt

 

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

 

Asumiskoti Viiman keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio. Kansiosta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.

 

Asumiskoti Viiman henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin.

 

Koronaviruksen vuoksi yksikössä on tehostettu siivousta ja esillä on ohjeita hyvään hygienianhoitoon.

 

Lapsia tuetaan ja opastetaan päivittäisessä arjessa henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan sekä omasta että yleisestä hygieniasta.

 

Viimassa on koko yksikön yhteinen siivouspäivä tiistaisin, jolloin lapset ja ohjaajat siivoavat talon yhdessä. Keskiviikkoisin on lasten huoneiden siivouspäivä. Ohjaajat ovat lapsen tukena ja auttamassa huoneen siivouksessa.

 

 

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

 

 

 

Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

 

Yksikköön on laadittu toimintaohje, joka on osa Asumiskoti Viiman henkilökunnan perehdytystä.

 

Asumiskoti Viiman hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan Vaasan terveyskeskuksessa tai päivystysaikana Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Suun terveydenhuolto suoritetaan Vaasan kaupungin hammashoidossa.

 

Asumiskoti Viiman lääkäri on lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoislääkäri.

 

 

 

 

Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

 

Asumiskoti Viimassa hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsesta kirjataan havainnointia raporttiohjelmaan (Nappula) päivittäin. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedon kulku ei katkea.

 

 

Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

 

Lääkehoitoon on nimetty siitä vastaava henkilö (sairaanhoitaja). Lääkehoidosta huolehtivat lääkehoitoon koulutuksen saaneet työntekijät. Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

 

4.3.5 Lääkehoito

 

 

 

 

Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

 

Asumiskoti Viimassa lääkehoidon suunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä erilaisia seuranta- ja toimintamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidon suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja.  Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jaossa havaitaan poikkeama, täytetään poikkeamalomake.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kaksi kertaa vuodessa. Lääkehoito on auditoinnin keskeisimpiä sisältöjä. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

 

Asumiskoti Viiman lääkehoidosta vastaa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja AMK Henna Hakkinen

 

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

 

 

 

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

 

Lasten tullessa Viimaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista muista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon jatkuminen.

 

Asumiskoti Viiman moniammatilliseen tiimiin kuuluu myös lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n henkilökunnasta löytyy myös psykoterapeutti, joka on tarvittaessa nuoren käytettävissä.

 

Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana tarpeiden ilmetessä keskustelemme asiasta lapsen, perheen ja lapsen sosiaalityöntekijän kanssa.

 

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemansa tuen muodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti muiden palvelunantajien kanssa mm. koulun. Omaohjaajat osallistuvat koulupalavereihin.

 

Viiman lapsilla on mahdollisuus käydä ulkopuolisten toimijoiden palveluissa, kuten hevosavusteisessa toiminnassa tai sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa lähitallilla.

 

 Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemat tutkimukset, hoito ja kuntoutus.

 

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

 

Lapselle hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluna talon ulkopuolisia palveluita hyvämaineisilta toimijoilta. Yksikkö valvoo ostettujen palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla.  Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä palveluiden tuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

 

 

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

 

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella.

 

 

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa?

 

Asumiskoti Viimalle on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännölliset tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja nuorten kanssa.

 

Yksikössä on myös asiakasturvallisuussuunnitelma.

4.4.1 Henkilöstö

 

 

 

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

 

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,3 (7 asiakaspaikkaa/9 (10) ohjaajaa). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustaustassa ja työkokemuksessa on otettu huomioon asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne.

 

Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

 

Asumiskoti Viimassa toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu: 2 sairaanhoitajaa (AMK), 3 sosionomia (AMK), 6 lähihoitajaa, yksikönjohtaja (sairaanhoitaja AMK).

 

Viimassa päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa) työskentelee noin 3-4 ohjaajaa ja yövuorossa 1 ohjaaja.

 

Vakituisen henkilöstön lisäksi Viimassa on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnittelupäivinä sekä akuuteissa poissaoloissa tai muissa erityistilanteissa.

 

 

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työntekijöitä työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Sijaisen tulee olla vähintään kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelija. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi.

 

 

 

Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

 

Henkilöstön voimavaroja tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään vähintään 5 pv/työntekijä/vuosi.

 

Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä tarpeita. Työntekijän omat toiveet ja tarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon.

 

Viimassa pidetään tärkeänä, että yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahden keskeisiin keskusteluihin, jossa hän voi puhua itseään painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat myös tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella.  Kerran vuodessa sekä tarvittaessa työntekijä ja yksikönjohtaja käyvät kehityskeskustelut.

 

Terveystalo tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4-5 viikon välein tai tarvittaessa useamminkin. Työntekijällä on myös oikeus yksilötyönohjaukseen.

 

Viimaan on myös tehty henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja kannustinjärjestelmä.

 

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

 

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon työnhakuprosessissa. Asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne on myös ohjannut henkilöstön valintaprosessia.

 

Viimassa lapsia osallistetaan mahdollisuuksien mukaan uusien työntekijöiden rekrytointiin esimerkiksi haastattelutilanteissa.

 

Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

 

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

 

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

 

Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita.

 

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen.

 

 

Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen

 

Asumiskoti Viimaan on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio, joka käydään läpi kaikkien kanssa. Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontakansio on aina henkilöstön saatavilla, johon he voivat palata tarvittaessa. Viimassa pyritään siihen, että uudet työntekijät kulkevat ns. vanhojen työntekijöiden rinnalla. Yksikönjohtaja vastaa uuden työntekijän perehdytyksestä ja työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka kulkee opiskelijan kanssa harjoittelun läpi. Ohjaajat käyvät läpi opiskelijan kanssa perehtymissuunnitelman ja omavalvontakansion. 

 

Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta)

 

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan.  Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Yksikössä on käytössä turvallinen yrityspalvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeaminen ja havainnointien kirjaamiseen. Työntekijä täyttää lomakkeen heti laatupoikkeaman havaittuaan. Poikkeamalomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista.  Poikkeamalomake toimitetaan yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa muutetaan mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.

 

 

Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?

 

Viiman henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta vähintään 5pv/työntekijä/vuosi. Tuisku Oy hankkii ja järjestää laadukasta täydennyskoulutusta työntekijöilleen. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä täydennyskoulutustarpeita. Työntekijän omat tarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon. Yksikössä on tehty koulutussuunnitelma.

 

 

4.4.2 Toimitilat

 

 

Tilojen käytön periaatteet

 

Asumiskoti Viima toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 550 m2.  Yksikkö pitää sisällään 5 wc:tä asukkaille ja 2 henkilökunnalle. Suihkutilat löytyvät sekä pojille ja tytöille erikseen. Myös henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Sauna löytyy wc / suihkutilojen yhteydestä.

 

Viimassa asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella nuorella on oma huone. Huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda myös omia kalusteitaan ja sisustustarvikkeitaan. Lapselle myös voidaan ostaa oman maun mukaan sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on nuoren henkilökohtainen oma tila, jota muut eivät käytä. Lapsen lähtiessä kotiharjoitteluun huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

 

Viimassa lapsille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 2 (yhdistetty ruokatila/ olohuone ja erillinen olohuone). Lapsilla on myös pelihuone. Yksikön tilat mahdollistavat lasten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämisen ja vertaistuen pienessä ja/tai isossa ryhmässä. Lapsella on myös mahdollisuus oman ajan viettämiseen. Yksikössä on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalla on 2 kansliaa ja erillinen kokoustila, joihin vain henkilökunnalla on avain.

 

Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivouskomerossa, joka on lukittu.

 

Lapsen omaiset voivat vierailla Viimassa aina sovitusti. Omaisille järjestetään tarvittaessa yöpymismahdollisuus.

 

 

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

 

Viimassa siivouksesta vastaa henkilökunta. Yksikön viikko-ohjelmassa on varattu yhteisten tilojen siivoamiseen ja lasten huoneiden siivoamiseen oma aika. Lapset osallistuvat omien taitojensa mukaan siivoukseen. Henkilökunta ohjaa ja auttaa siivoamisessa. Henkilökunta huolehtii yleisestä siisteydestä päivittäin.

 

Yksikössä on kodinhoitohuone, josta löytyy pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Lasta tuetaan ja opastetaan pyykkihuollossa. Tarvittaessa henkilökunta auttaa pyykinpesussa.

 

Yksikköön on nimetty siivouksesta vastaava, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineista. Hän myös opastaa muuta henkilökuntaa ja kirjaa kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomaketta. Yksiköstä löytyy erilliset siivousohjeet.

 

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

 

Viiman henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia mm. erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla.

 

Viimassa on käytössä:

 

–        Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste

–         Kameravalvonta. Yksikössä on kolme kameraa ulkotiloissa.

 

Viimassa yksikön turvallisuusvastaavana toimii Jouni Tuominen. Laitteet testataan säännöllisesti ja kirjataan.

 

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

 

 

 

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

 

Yksikössä olevia terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkehuollosta vastaava. Vastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoidosta vastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Yksiköstä löytyy tarvittava perusvälineistö esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Vaasan terveyskeskuksen apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

 

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

 

Jos, huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

 

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

 

sairaanhoitaja AMK Henna Hakkinen

asumiskoti.viima@tuiskuoy.fi

040 159 3615

 

 

 

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

 

 

Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

 

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet henkilötietolain 523/99 10§:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Kaikki Viiman työntekijät ja sijaiset käyvät arjen tietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he suorittavat hyväksytysti koulutukseen liittyvän testin.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

 

 

 

Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

 

Tietosuoja- ja turva on isompi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuojan – ja turvan kokonaisuus on osa perehdytystä. Tämä pitää sisällään rekisteri- ja tietosuojaselosteet, Tietosuoja- ja turvan omavalvontasuunnitelman ja Tuisku Oy:n tietoturvaohjeistuksen. Työntekijät ja sijaiset käyvät myös arjen tietosuojakoulutuksen ja suorittavat hyväksytysti siihen liittyvän testin.

 

 

 

Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaselosta on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

 

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula on osa omavalvontasuunnitelmaa. Yksikössä on myös kameravalvonnan rekisteri- ja tietosuojaseloste. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja kertoo selosteen sisällön.

 

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

 

Pieta Pitkänen

0406750893

pieta.pitkanen@tuiskuoy.fi

 

 

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2019.

Asumiskoti Viimassa toteutetaan vertaisarviointi- projekti yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pe-säpuun kanssa. Toiminta piti alkaa syksyllä 2020, mutta korona siirtää ajankohtaa. Vertaisarvioinnin tavoitteena on vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten/nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta.

Vuonna 2020 omavalvontasuunnitelmaa on lähdetty työstämään lapsia osallistaen LSKL:n suositusten mukaisesti meidän oma omavalvontasuunnitelma hankkeen pohjalta. Sosionomi (AMK) opiskelija Katja Teulahti työstää omavalvontasuunnitelmaa päättötyönään.

Asumiskoti Viimassa panostetaan jatkossa entistä enemmän pohdittuun perhetyöhön. Tuiskussa on oma perhetyön koordinaattori, joka suunnittelee jatkossa perhetyön tavoitteet ja toteutumisen yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa, sekä on tukena perhetyön prosessissa. Toiminta on alkanut syksyllä 2020.

 

 

 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys

 

Vaasa 21.4.2021

 

Allekirjoitus

 

 

Johanna Varila