Tuisku Lastensuojelupalvelut oy:n omavalvontaohjelma
Sisältö:
- Johdanto
- Omavalvonnan järjestäminen ja toteuttaminen
- Riskien hallinta
- Seuranta
- Kehittäminen
- Viestintä
- Johdanto
Tämä omavalvontaohjelma kuvaa, miten Tuisku Oy:ssä palvelujen toteutumista, turvallisuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta seurataan sekä miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Ohjelmassa kuvatut toimintatavat koskettavat koko henkilöstöä. Lisäksi yksiköillä on erikseen laaditut omavalvontasuunnitelmat, joissa kuvataan omavalvonnan toteutumista yksikkökohtaisesti.
Omavalvonnan kirjallista kuvausta päivitetään, kun omavalvontaan liittyvissä ohjeistuksissa, sääntelyssä ja toimintatavoissa tapahtuu muutoksia kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tuiskun yksiköiden omavalvontasuunnitelmat on nähtävillä Tuisku Oy:n sähköisessä laatujärjestelmässä, yksiköissä on myös omavalvonta kansiot, Tuisku lähettää myös omavalvontasuunnitelmat hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet julkaisevat omavalvontasuunnitelmat internetsivuilla. Omavalvontaohjelma löytyy myös Tuiskun kotisivuilta.
Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköpalveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy on perustettu vuonna 2017.
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:llä on neljä yksikköä. Asumiskoti Tuisku pitää sisällään Asumisyksikkö Tuiskun ja Asumisyksikkö Puuskan. Sijoituspaikkoja on 7 + 7. Yksikkö sijaitsee Kurikan Jurvassa. Asumiskoti Pyry sijaitsee Isossakyrössä, ja pitää sisällään Asumisyksikkö Pyryn ja Asumisyksikkö Hallan. Sijoituspaikkoja on 7 + 7. Asumiskoti Viima sijaitsee Vaasassa ja Asumiskoti Tuuli sijaitsee Hangossa ja näissä yksiköissä sijoituspaikkoja on 7 / yksikkö.
Missio:
”Lapset ansaitsevat hyvät aikuiset.”
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tuottaa laadukkaita lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköpalveluita.
Arvot:
Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.
Perhekeskeisyys: Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.
Turvallisuus: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden.
Osallisuus: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Strategia:
”Ammatillista ja arvostavaa kohtaamista suurella sydämellä.”
Yrityksemme strategian pääpainopisteet ovat:
- Tuisku Oy:n viitekehys ja sijoitussuunnitelman toteutuminen
- Vahvasti resursoidut yksiköt
- Henkilöstön hyvinvoinnista ja jatkuvasta ammatillisesta kehittämisestä huolehtiminen
- Hyvästä ja laadukkaasta asiakaskokemuksesta huolehtiminen
- Palveluiden mittaamisen kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen
Visio:
- Meidän Tuisku näyttää suunnan tulevaisuudessakin.
Laatupolitiikka:
Tyytyväinen asiakas:
Tavoitteemme on selvittää ja täyttää jokaisen asiakkaamme yksilölliset tarpeet, jotta voimme
varmistaa asiakkaidemme asiakastyytyväisyyden, jota seuraamme säännöllisesti. Sitoudumme
noudattamaan asiakkaillemme antamiamme lupauksia, keräämme ja analysoimme asiakaspalautteita sekä parannamme palveluamme ja toimintaamme palautteen perusteella.
Yrityksen johto:
Yrityksen johto asettaa tavoitteet, huolehtii tarvittavista resursseista ja valvoo tavoitteiden
toteutumista. Yrityksen johto sitoutuu noudattamaan tätä laatupolitiikkaa kaikissa palveluiden
laatua koskevissa toimissa ja päätöksissä.
Henkilöstön sitoutuminen:
Henkilöstämme sitoutuu tekemään työnsä laatujärjestelmän vaatimusten mukaisesti, puuttumaan
havaitsemiinsa poikkeamiin sekä esittämään parannusehdotuksia. Jokainen parannusehdotus
käsitellään ja toimintaa kehitetään systemaattisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön
osaamista vahvistetaan soveltuvilla koulutuksilla.
Jatkuva parantaminen:
Laatujärjestelmän suunnittelussa on huomioitu mahdollinen sertifioiminen ISO 9001 –standardin mukaisesti. Mittaamme prosessejamme ja kehitämme niitä sekä laatujärjestelmäämme jatkuvasti. Laatujärjestelmän avulla varmistamme koko henkilöstön tietoisuuden asiakas- ja laatuvaatimuksista. Toteutamme vuosittain työyhteisö- ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Työyhteisö ja lapset osallistetaan jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Suoritamme vuosittain sisäisen auditoinnin yksiköissä ja pyrimme sen avulla edelleen kehittämään toimintaamme.
- Omavalvonnan järjestäminen ja toteuttaminen
Omavalvonnan vastuut
Tuisku Oy:n laajennettujohtoryhmä vastaa omavalvonnan linjausten antamisesta ja siihen kuuluvan riskienhallinnan toteuttamisesta. Laajennettu johtoryhmä seuraa, että omavalvontaa suoritetaan sovittujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Laajennettuun johtoryhmään kuuluu toimitusjohtaja, toiminnanjohtajat, hallintojohtaja (laatupäällikkö), perhetyövastaava sekä yksikönjohtajat. Yksikönjohtajat vastaavat yksiköiden omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja omavalvonnan toteuttamisesta. Laajennetussa ryhmässä käsitellään kaikkia toimialojamme koskevia laatuun ja kehittämiseen liittyviä asioita, sekä seurataan laatuun liittyviä mittareita (asiakastyytyväisyystuloksia, havaintoja, poikkeamia ja palautteita), joiden pohjalta määritellään kehittämistoimenpiteitä.
Yksiköiden/tiimien omavalvonta
Yksikönjohtajien vastuulla on luoda työyhteisöön avoin ja turvallinen ilmapiiri epäkohtien ja turvallisuusasioiden käsittelylle sekä perehdyttää henkilöstö yksikön omavalvontasuunnitelmiin.
Jokaisen yksikön esihenkilön vastuulla on huolehtia, että yksikössä toteutetaan omavalvontaa palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Yksiköillä on laadittuna omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan yksikkökohtaiset käytännöt ja toimenpiteet omavalvonnan toteuttamiseksi. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen osallistuu koko yksikön henkilöstö. Suunnitelmaa päivitetään vastaamaan yksikön käytäntöjä, joilla varmistetaan lakien ja vaatimusten toteutuminen.
- Riskienhallinta
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.
Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskejä on sijoitusprosessin kaikissa vaiheissa, sijoituksen alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa parhaimmillaan riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Ennakkotiedoissa saattaa olla merkintöjä vaikkapa aikaisemmasta aggressiivisesta käytöksestä tai lapsen vaikeudesta suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskejä tulisi osata arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointia tehdään jatkuvasti, koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä ymmärtää, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan tai lasten vaihtuessa yksikössä.
Omassa toiminnassamme pyrimme huomioimaan yhteiskunnaiset muutokset riskejä arvioidessa. Lasten turvataitokasvatus kuuluu omaohjaajatyöskentelyyn.
Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.
Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.
Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Riskienhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi on osoitettu riittävästi voimavaroja. Johdolla on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisesta ja epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelemisestä. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta.
Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien jatkuvaan arviointiin, oma-valvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimien toteutamineen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, että työ ei ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, kun koko henkilöstö otetaan mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Tuiskun yksiköissä toimintoja kehitetään jatkuvasti yrityksen asettamien vaatimusten, omavalvonnan ja sisäisen auditoinnin turvin. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n kaikissa asumisyksiköissä on käytössä sisäiset auditoinnit. Sisäiset auditoinnit ovat erinomainen toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna ne tukevat organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista ja ovat erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toiminnoissa.
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Sisäisissä auditoinneissa painopiste on toiminnan olennaisimmissa asioissa, esimerkiksi asiakasturvallisuuden toteutumisessa ja kehittämiskohteiden yleisessä tunnistamisessa. Tärkeitä huomioita ovat auditoijien raportoimat vahvuudet, poikkeamat ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Sisäiset auditoinnit ovat tehokas väline myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tavoitteiden realistiseen peilaamiseen ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamiseen.
Ilmoitusvelvollisuus
Sosiaalihuollon henkilöstön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Riskien tunnistaminen ja esihenkilön tietoon saattaminen kuuluu koko henkilöstön vastuulle. Henkilöstön velvollisuus on toimia yhtenäisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja osallistua omalta osaltaan turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamiseen ja reagointiin sekä omavalvonnan eri vaiheisiin, kuten omavalvontasuunnitelman laatimiseen, turvallisuutta ja laatua parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen, havaintojen ilmoittamiseen sekä seurantaan. Yksikön esihenkilö vastaa yksikössä tapahtuvien riskien/vaaratapahtumien käsittelystä, reagoinnista, dokumentoinnista ja korjaavien toimenpiteiden seuraamisesta. Työsuojeluorganisaatio osallistuu omalta osaltaan riskien/vaaratapahtumien käsittelyyn ja seurantaan.
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sähköinen Riskipulssi-palvelu laatupoikkeaminen kirjaamiseen. Järjestelmässä voi tehdä ilmoituksen työturvallisuushavainnosta, uhka- ja väkivaltatilanteesta, kiinteistö- kone tai laiterikosta, turvallisuustoimenpiteestä, sosiaali- ja terveyspalvelupoikkeamasta, tietosuoja tai tietoturvapoikkeamasta tai työsuhteen riskinarvioinnista. Järjestelmässä voi tehdä myös turvallisuusaloitteen tai positiivisen havainnon. Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.
Tapahtuman jälkeen työntekijä kirjaa havainnot ja poikkeamat Riskipulssi- palvelun kautta ja on tarvittaessa yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on tarvittaessa yhteydessä toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää välittömästi. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajan sähköpostiin viestin tehdystä poikkeamailmoituksesta. Sähköinen järjestelmä arkistoi tehdyt ilmoitukset ja havainnot. Yksikönjohtaja käsittelee ilmoituksen kahden viikon kuluessa. Kaikki yksikön laatupoikkeamat käsitellään henkilökunnan kuukausittain pidettävissä tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo vakavat laatupoikkeamat laajennetun johtoryhmän käsittelyyn kuukausittain.
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.
Kaikki laatupoikkeamat ilmoitetaan sähköisen järjestelmä kautta. Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään laajennetulle johtoryhmälle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi.
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.
Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.
Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.
Sijoitettujen lasten ja omaisten havaitsemat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit sekä niiden käsitteleminen
Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla. Yksikönjohtaja on yhteydessä ilmoittajaan hänen valitsemallaan tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
Henkilöstön saatavuus ja osaamisen varmistaminen
Yksikönjohtaja tarkistaa uudelta työntekijältä tutkintotodistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden, rikostaustaotteen sekä muun tarvittavan osaamisen esimerkiksi lääkeluvat. Nämä kirjataan TyövuoroVelhoon työntekijän tietoihin.
Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueet määrittelemme osana johtoryhmätyöskentelyä. Henkilöstön kehittämissuunnitelma perustuu yrityksen visioon, strategiaan sekä yksikön tarpeisiin sekä yksiköiden erikoistumisaloihin. Koulutustarpeita kartoitamme säännöllisesti järjestettävissä tiimipalavereissa sekä osana vuosittain käytäviä kehityskeskusteluita.
Kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijän yksilölliset koulutustarpeet. Yrityksen järjestämän täydennys- ja muun koulutuksen toteutumista seuraamme vuosittain. Yksikönjohtajat seuraavat koulutusten toteutumista suunnitelman mukaisesti.
Valmiussuunnitelma
Yksiköihin on laadittu jatkuvuus – ja toipumissuunnitelma, joiden avulla varaudutaan mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tämä on osa omavalvontasuunnitelmaa sekä perehdytystä.
Laatutavoitteet ja mittaristot:
- Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä noudatetaan yritystoimintaa ja asiakkuuksia ohjaavia lakeja. Olemme myös sitoutuneita noudattamaan kilpailutuksien myötä tulleita laatulupauksia. Tuisku Oy:n tavoite on laatulupauksen toteutuminen, niin että kilpailutuksien asettamia sanktioita ei tule.
- Asiakastyytyväisyyskyselyiden vuosittainen tavoitetaso on 4/5.
- Työyhteisökyselyn eNPS pysyy erinomaisella tasolla.
- Koulutusten kautta työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Työntekijä saa tunnustusta hyvistä suorituksista. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta 5 pv/työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista.
- Lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden arvioinnissa käytetään GAS-menetelmää.
- Valviran yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan toimintakertomuksen analysointi.
- Sisäinen auditointi
Asiakastyytyväisyys kyselyt
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisältöä, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa henkilöstölle ja asiakkaalle erilaisia asioita. Yksiköiden toiminnan kehittämiseksi on tärkeä kerätä systemaattisesti palautetta eri yhteistyötahoilta.
Tuisku Oy:n kaikissa yksikössä on toteutettu yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa vertaisarviointi, jonka tavoitteena oli vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Vertaisarvioinnissa lapset saivat mahdollisuuden osallistua aktiivisesti lastensuojelun sijaishuollon palveluiden kehittämiseen. Lasten antamaa palautetta on hyödynnetty yksikön toiminnan kehittämisessä.
Asiakaspalautetta kerätään lapsilta, hänen vanhemmiltaan/huoltajiltaan, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä muilta sidosryhmiltä jatkuvana palautteena, puhelimitse ja asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä. Kerran vuodessa toteutetaan sähköinen asiakastyytyväisyyskysely, johon vastaavat lapset, hänen vanhempansa/huoltajat sekä lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät.
Kaikki suullinen ja kirjallinen palaute käsitellään päivittäisraportoinnin yhteydessä ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Toimintatapoja tarkastellaan ja muutetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella.
Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta.
Henkilöstö
Jokaisella työntekijällämme tulee olla mahdollisuus kertoa näkemyksensä siitä, mitkä ovat keskeisimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita työpaikkamme viihtyvyydessä ja työyhteisömme toimivuudessa. Henkilöstölle löytyy oma aloitelomake Tuiskun sähköisestä laatujärjestelmästä, jolla työntekijät voivat tehdä kehitysehdotuksia tai antaa palautteita. Aloitteet välitetään eteenpäin käsiteltäväksi laajennettuun johtoryhmään. Tärkeä vaikuttamisen kanava on myös yksikön tiimipalaveri.
Työyhteisökysely järjestetään vuosittain yhteistyössä Elo eläkevakuutus yhtiön kanssa. Tutkimus luotaa työntekijäkokemukseen, hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia seikkoja, kuten yrityksen suuntaa, johtajuutta, kyvykkyyksiä ja käytäntöjä. Tulokset läpikäydään tiimeissä ja sovitaan kehittämistoimenpiteet, näiden aikataulut ja vastuuhenkilöt.
Perehdytys ja seuranta
Yksikönjohtajilla on kokonaisvastuu työntekijän perehdyttämisestä. Käytännön opastaminen, työnopastus, voidaan antaa nimetylle ohjaajalle, jonka vastuualueena on esim. lääkehoito. Perehdytettävällä on oikeus kysyä opastukseen ja oppimiseensa liittyvistä asioista. Perehdytys lomakkeet löytyvät sähköisestä laatujärjestelmästä. Käytännön perehdytyksen aikana ja sen päätyttyä, seurataan perehdytysprosessin kulkua. Perehdytettävän henkilön kanssa sovitaan säännöllisiä keskusteluja, joissa pohditaan ja arvioidaan työntekijän tehtävien haltuunottoa sekä työyhteisöön sopeutumista. Keskusteluissa perehdytettävä saa myös mahdollisuuden tuoda esiin, jos jokin ei suju toivotusti tai jos hän kokee tarvitsevansa enemmän tukea jollain osa-alueella. Koeajan lähentyessä käydään läpi koeaika keskustelu, jossa voidaan vielä käydä läpi perehdyttämisen onnistumista työntekijän sekä esihenkilön näkökulmasta.
Yksikön työntekijät perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Palautteet, havainnot, poikkeamat
Kaikki palaute on meille toimintamme kehittämisen ja parantamisen näkökulmasta tärkeää. Reklamaatiot, kriittiset ja rakentavat palautteet auttavat meitä löytämään toiminnastamme ne pisteet, joita meidän tulee kehittää tai vähintäänkin tarkastella lähemmin. Yhtä tärkeää on myös saada positiivista palautetta toiminnastamme ja onnistumisistamme. Palautteet ovat meille osa oppimista ja kehittymistä, parhaimmillaan ne ohjaavat toimintaamme oikeaan suuntaan sekä mahdollistavat virheiden korjaamisen. Asiakkailta saatujen palautteiden myötä voimme kehittää palveluamme asiakaslähtöisesti pyrkien vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien toiveisiin sekä odotuksiin.
Tuiskussa on käytössä RiskiPulssi sähköinen palautejärjestelmä. Järjestelmä toimii niin poikkeamien kuin positiivisten havaintojen ilmoitus kanavana. Riskienhallintatyökalu on verkossa toimiva pilvipalvelu Tuiskun riskienhallinnan ja turvallisuuden tilannekuvan ylläpitämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Palvelun avulla Tuisku voi selvittää työpaikan vaaratekijät ja arvioida niihin liittyvät riskit. Työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Yksiköt voivat tehdä säännöllisiä turvallisuuskävelyjä ja kerätä havaintoja työpaikan turvallisuuspuutteista ja kehittämiskohteista. Havaintoja on helppo kirjata myös mobiililaitteella ja liittää niihin valokuvia tai muita tiedostoja. Tuisku voi lisäksi kerätä ja käsitellä erilaisia oman henkilöstönsä ja eri sidosryhmien tekemiä turvallisuushavaintoja ja tapaturmatietoja, seurata korjaavia toimenpiteitä, sekä analysoida riskienhallinnan ja turvallisuuden kehitystä.
Järjestelmään voi tehdä havaintoja seuraavista tapahtumatyypeistä:
- Uhka – ja väkivaltatilanne
- Turvallisuus toimenpide
- Kiinteistö-, kone tai laiterikko
- Positiivinen havainto
- Tietosuoja- tai tietoturva poikkeama
- Lääkityspoikkeama
- Läheltä piti tilanne
Havainto ilmoitukset menevät yksikönjohtajalle käsiteltäväksi. Meidän tarkoituksemme on pureutua juurisyihin ja tehdä korjaavat toimenpiteet näiden perusteella. Näin pystymme ennalta ehkäisemään myös tapatumien uusiutumisen. Poikkeamat käsitellään aina myös yksikoiden tiimipalavereissa. Vakavat poikkeamat / vaaratilanteet käydään läpi myös laajennetussa johtoryhmässä sekä työsuojelutoimikunnassa.
Whistleblower
Ilmoituskanava on Tuiskussa käytössä.
Käsittelyn tarkoitus ja tavoite
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).
Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessaan ilmoittaja voi jättää omat yhteystietonsa tai muita henkilötietoja ilmoituksen teon yhteydessä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimi, sijaintitieto, taloudelliset tiedot, asema jne. Ilmoitus voi sisältää myös kuvia ja muita liitteitä. Ilmoittajan itsestään antamat tiedot saattavat sisältää myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (kuten terveystietoja).
Lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden arvioinnissa käytetään GAS-menetelmää
Lapsen asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.
Henkilökunta tukee lasta asiakassuunnitelmassa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan raporttiohjelman päivittäisraportoinnin avulla ja GAS-menetelmään pohjautuvien omat tavoitteet-lomakkeiden avulla.
Tavoitteena on, että jokaiselle lapselle löydetään yksilölliset tavoitteet sekä niitä kohti ohjaavat keinot. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilanteen mukaan, vähintään puoli vuosittain Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitettäessä. Olennaista on, että lapsella mahdollisuus osallistua niin työskentelyn sisällön ja keinojen pohtimiseen kuin arviointien tekemiseen.
- Kehittäminen
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2019 ja sitä on jatkettu vuonna 2020. Henkilökunnan perehdyttäminen sähköisen laatujärjestelmän käyttämiseen on jatkuvaa.
Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sisäiset auditoinnit. Sisäinen auditointi toteutetaan ja toimintaa kehitetään sisäisestä auditoinnista saadun palautteen pohjalta.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden seurannan tukena toimii GAS-menetelmään pohjautuvien omat tavoitteet-lomake. GAS-menetelmän jalkauttamista jatketaan edelleen.
Henkilökuntaa koulutetaan uusiutuviin kirjaamiskäytäntöihin (Kanta).
- Viestintä
Tärkeimpiä viestintäkanaviamme ovat muun muassa sähköinen laatujärjestelmä, sähköposti, Teams-sovellus, Tuiskun.fi-sivut sekä sosiaalisen median kanavat