Asumiskoti Viima

Sisällys

Omavalvontasuunnitelma…………………………………………………………………………………. 1

1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot……………………… 3

1.1 Palveluntuottajan perustiedot……………………………………………………………………. 3

1.2 Palveluyksikön perustiedot……………………………………………………………………….. 3

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet……………………………………………. 4

2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako………….. 6
3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat…………………………. 7

3.1 Palvelujen saatavuuden varmistaminen…………………………………………………….. 8

3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen……………………………………………………. 11

3.3 Palvelujen turvallisuuden ja laadun varmistaminen……………………………………. 15

3.4 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen……………………………………………………………………………………………. 22

3.5 Yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien varmistaminen……………………………………………………………………………………………. 24

4. Havaittujen puutteiden ja epäkohtien käsittely sekä toiminnan kehittäminen……… 33

4.1 Toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely……………………….. 33

4.2 Vakavien vaaratapahtumien tutkinta………………………………………………………… 37

4.3 Palautetiedon huomioiminen kehittämisessä……………………………………………. 38

4.4 Kehittämistoimenpiteiden määrittely ja toimeenpano…………………………………. 39

5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi…………………………………………………………… 41

5.1 Laadun- ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi…………………………………….. 41

5.2 Kehittämistoimenpiteiden etenemisen seuranta ja raportointi……………………… 42

1.   Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot

1.1 Palveluntuottajan perustiedot

 

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy

Y-tunnus: 2817316-5

Hyvinvointialue: Pohjanmaan hyvinvointialue

Kunnan nimi: Laihia

1.2 Palveluyksikön perustiedot

Asumiskoti Viima

Katuosoite: Radiotie 15

Postinumero: 65370                                Postitoimipaikka: Vaasa

Sijaintikunta yhteystietoineen:

Vaasa

Pohjanmaan hyvinvointialue, pohjanmaanhyvinvointi.fi

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Lastensuojelulaitos, erityisyksikkö, 7 asiakaspaikkaa

Esihenkilö Johanna Rajala

Puhelin 040 159 3694

Sähköposti johanna.rajala@tuiskuoy.fi

 Yksikönjohtajaa sijaistaa loma-aikoina Sanni Takala, sanni.takala@tuiskuoy.fi

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta 1.10.2018

Palvelu, johon lupa on myönnetty

Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito- lapset/ nuoret- ja nuorisokoti

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Palvelut

Asumiskoti Viima tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköpalveluita seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Asumiskoti Viima tarjoaa palveluita eri hyvinvointialueille voimassa olevien sopimusten mukaisesti.

Toiminta-ajatus

Lasta tuetaan selviämään erilaisista mielenterveyden ja elämän hallinnan häiriöistä ja autetaan ehkäisemään ennalta toimintakykyä invalidisoivia pitkäaikaisvaikutuksia. Asumiskoti Viiman erityisosaamisalueita ovat lapsi- ja/tai nuorisopsykiatrinen osaaminen sekä neuropsykiatrinen osaaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä on myös tärkeä painopiste lapsen hoidossa.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat lapset, jotka oireilunsa vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista tai neuropsykiatrista tukea. Asumiskoti Viiman toiminnan tavoitteena on harjoitella ikätasoisia taitoja yksilöllisesti ja kuntouttaa lapsi tavoitteelliseen perheen jälleenyhdistämiseen tai tulevaan mahdollisimman itsenäiseen elämään. Painopisteitä ovat mm. arjen rytmi ja hallinta, koulunkäynti/opiskelu, ravinto, hygienia, vaatehuolto, raha-asiat ja viranomaisasiointi. Tavoitteena on, että lapsi oppii ottamaan vastuuta omasta elämästä ikätasonsa ja omien kykyjensä mukaisesti.

Asumiskoti Viimassa kaiken työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Lapsi saa sen kautta myös korjaavan mallin omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa. Asumiskoti Viiman arjessa lapsi/nuori saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökuntaa. Omahoitajatyöskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista sekä terapeuttista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Asumiskoti Viiman henkilökunta ymmärtää mahdollisten rajoitustoimien tarpeellisuuden, mutta niiden käyttöön ajatellaan liittyvän vahvasti hoidollinen tarve ja lähestymistapa. Rajoittamisessa lähdetään vähimmän mahdollisen puuttumisen lähtökohdista.

Asumiskoti Viimassa painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja läheisten sopeutumista mahdolliseen sairauteen ja valmentaa sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.

Asumiskoti Viimassa panostetaan lasten kanssa päivittäiseen olemiseen, tekemiseen, osallistamiseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja liikunnallisuuteen. Lapsella on kuitenkin oikeus valita esimerkiksi mihin aktiviteettiin haluaa osallistua.

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys:

Lapsi on ensisijainen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys:

Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuuden periaate:

Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden.

Osallisuuden periaate:

Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asumiskoti Viiman arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen hoidon tarpeeseen.

2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako

Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt:

Viimassa omavalvontasuunnitelma on laadittu toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös eri vastuuhenkilöt.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Johanna Rajala

Radiotie 15, 65370 Vaasa

040 1593694

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Omavalvontasuunnitelman seuranta ja päivittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Omavalvontasuunnitelmat ovat osana omavalvontaohjelmaa.

Omavalvontasuunnitelman seurannasta vastaa ja sen hyväksyy ja vahvistaa yksikönjohtaja.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä yksikön henkilöstön kanssa. Yksikön henkilöstöllä on velvollisuus toimia omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja seurata aktiivisesti suunnitelman toteutumista.

Omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä otetaan huomioon palaute, joka on saatu yksikön lapsilta, heidän läheisiltään, sosiaalityöntekijöiltä sekä yksikön henkilöstöltä. Tämä kattaa sekä säännöllisesti kerättävän että muuten saadun palautetiedon.

Omavalvontasuunnitelman seuranta toteutetaan 4 kuukauden välein huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa tai useammin, mikäli siihen on tarvetta. Omavalvontasuunnitelman seurannasta tehdään selvitys/raportti, joka on nähtävillä Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n verkkosivuilla. Yksikössä selvitys käydään läpi henkilökunnan tiimipalavereissa.  Raportointi on myös nähtävillä omavalvontasuunnitelman liitteenä yksikössä. kkk

Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on aina saatavilla tulostettuna yksikön yleisissä tiloissa. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yrityksen sähköisestä laatujärjestelmästä sekä yrityksen nettisivulta https://www.tuiskuoy.fi/ .

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa

Asumiskoti Viimassa on laadittu osana omavalvontasuunnitelmaa hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä Asumiskoti Viiman lasten kanssa. Suunnitelman pohjalta on tehty asumiskoti Viiman seinälle kuvakollaasi.

Uuden lapsen saapuessa asumiskoti Viimaan, käydään hyvää kohtelua koskeva suunnitelma yhdessä lapsen kanssa läpi.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma lähetetään aina päivityksen jälkeen lasten sijoituksesta vastaavalle kunnalle ja lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Asumiskoti Viiman hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty marraskuussa 2019 ja tarkistettu viimeksi lasten kanssa kesäkuussa 2025.

Laadittu pvm. 11/2019             Tarkistettu pvm. 6/2025

3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat

3.1 Palvelujen saatavuuden varmistaminen

Lapsen hoidon jatkuminen varmistetaan lapsen tullessa Asumiskoti Viimaan. Lapsen muuttaessa aiempi hoitotaho tekee pääosin aina lähetteen uuden paikkakunnan julkisen terveydenhuollon vastaaviin palveluihin. Mikäli lapsella ei ole hoitokontaktia ja hänellä olisi mahdolliselle hoidolle tarve, lapselle hankitaan lähete tarvittaviin terveyspalveluihin.

Asumiskoti Viimassa on mahdollisuus konsultoida lastenpsykiatrian erikoislääkäriä tarvittaessa. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n henkilökunnasta löytyy psykoterapeutti, joka on tarvittaessa lasten käytettävissä.

Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen tuen tarvetta. Sijoituksen aikana tarpeiden ilmetessä keskustelemme asiasta lapsen, huoltajien ja lapsen sosiaalityöntekijän kanssa.

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemansa tuen muodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti mm. koulun kanssa ja osallistuvat koulupalavereihin.

Lapsen tarvitsemien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa yhteistyö ja tiedonkulku varmistetaan yhteydenpidolla puhelimitse ja palavereihin osallistumalla omaohjaajien toimesta.

Viiman lapsilla on mahdollisuus käydä ulkopuolisten toimijoiden palveluissa, kuten musiikkiterapiassa tai sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa lähitallilla.

Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemat tutkimukset, hoito ja kuntoutus.

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Lapselle hankitaan hänen tarpeensa mukaan palveluita ostopalveluna Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ulkopuolisilta hyvämaineisilta toimijoilta, esim. Terveystalo Oy ja Mehiläinen. Asumiskoti Viiman käytössä on tarvittaessa konsultoiva lääkäri, lastenpsykiatri Pirjo Lampinen. Erilaisia terapiapalveluita voidaan myös ostaa ulkopuolisilta toimijoilta.

Asumiskoti Viima toimii vuokrakiinteistössä, jonka vuokranantajana on Joo-kodit.

Piha-alueiden kunnossapidosta vastaa Kiinteistöhuolto Kolmonen Oy.

Tarvittaessa sisätilojen remontointiin/korjauksiin käytetään Masacon Oy:tä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy/ Asumiskoti Viima valvoo ostettujen palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelun laatua kehitetään yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi.

Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

X Kyllä          

Taulukko 1: Palveluyksikön keskeisimpiä palveluita ja hoitoon pääsyä koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski	Riskin arviointi: suuruus	Ehkäisy- ja hallintatoimet
pitkät jonot hoitoon	kohtalainen	käytetään tarvittaessa yksityisiä palveluita
lapsi ei suostu hoitokäynneille	kohtalainen	keskustelu ja motivointi
sovittujen käyntien peruuntuminen	kohtalainen	pyritään löytämään sopiva ajankohta lapselle

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Lapsen saapuessa Viimaan hänelle varataan riittävästi aikuisen aikaa. Tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat hänen asioidensa asiantuntijoita. Omaohjaaja on vastaanottamassa lasta yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta auttavat omalla toiminnallaan uutta lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen aika auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Asumiskoti Viiman henkilökunta tekee lapsen kanssa yhteistyössä suunnitelmia ja tavoitteita. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon hänen arjessaan. Raporttiohjelmaan kirjataan lapsen tavoitteet ja toteutumista seurataan ja kirjataan päivittäin.

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon kuullen ja kuunnellen. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

Asumiskoti Viimassa pidetään yhteisökokous keskiviikkoisin. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset saavat itse vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä yksikön arjen asioihin. Yksi lapsista on puheenjohtaja ja kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset saavat yhteisökokouksissa mahdollisuuden oppia olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä.

Jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Henkilökunta tukee lapsia harrastustoiminnassa. Yhteisökokouksissa suunnitellaan viikon aktiviteetteja ja muita yhteisiä menoja. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa myös viikonlopun ruokailuihin.

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä yhdessä liikkumista ja tekemistä sekä luonnossa liikkumista, esimerkiksi luontopoluilla tai retkillä. Yksikön läheisyydessä on hyvät ulkoilureitit, joihin on helppo kulkea yksiköltä. Vaasassa on hyvät ulko- ja sisäliikuntamahdollisuudet.

Toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumisen seuranta

Hoito- ja kasvatussuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät mm. päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, koulunkäyntiin/opiskeluun, hygienianhoitoon ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteisyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen kanssa suunnitellut tavoitteet, toteutumista seurataan ja se kirjataan raporttiohjelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista tai muutostarpeita.

Jokaisen lapsen kanssa suunnitellaan konkreettiset, mitattavat tavoitteet käyttämällä GAS-menetelmää. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä säännöllisesti viisiportaisen asteikon avulla:

-2: Tilanne ennen muutosta

-1: lievä parannus

0: tavoitteen saavuttaminen

+1: tavoitteen ylittäminen

+2: Selkeä ylitys

GAS-tavoitteiden arviointi kirjataan myös kuukausikoosteisiin. Koska tavoitteet ovat lapsen itsensä asettamia, ne ovat etenkin alussa usein pieniä ja hyvin konkreettisia. Kun lapsi huomaa saavuttavansa tavoitteita, hän usein alkaa pohtia tavoitteitaan tulevaisuushakuisemmin ja sitoutuu niiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen tulee GAS-menetelmän kautta näkyväksi ja lapsen itsetunto- ja varmuus sekä usko itseensä ja omiin kykyihinsä lisääntyvät. GAS toimii osana hoito- ja kasvatussuunnitelman seurantaa.

Ravitsemus

Asumiskoti Viimassa yksikön keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa erityisruokavaliot huomioiden. Viimassa huomioidaan myös kulttuuri- tai uskontosyistä johtuvat erityisruokavaliot. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Lapset pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Viikoittaisessa yhteisökokouksessa kysytään lapsilta toiveruokaa viikonlopuksi. Yksikössä on kuuden viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Ruokalistassa on huomioitu lasten toiveruokapäivä.

Lasten ravitsemusta seurataan tarvittaessa mm. pituus – ja painomittauksilla tai lääkärin muun ohjeen mukaan.

Viimassa on nimetty keittiövastaavaksi Kristiina Brisk-Mosander.

Hygieniakäytännöt

Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä. Yksikössä suoritetaan säännöllisesti hygicult testit etenkin keittiön pintojen ja välineiden hyvän hygieniatason varmistamiseksi. Lapsia muistutetaan hyvästä käsihygieniasta säännöllisesti etenkin flunssa- ja vatsatautiaikoina. Tuolloin myös vältetään yhteisiä käsipyyhkeitä yms. ja käytetään paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Ruokaa käsitellessä käytetään kertakäyttöhansikkaita.

Kokoustiloissa olevassa erillisessä jääkaapissa ohjaajilla on mahdollisuus säilyttää omia välipaloja ja eväitä. Näin vältetään tilanteet, että lapset söisivät vahingossa jonkun ohjaajan ruokaa, joka saattaisi sisältää esimerkiksi jotain allergisoivia aineita tai jonka valmistuspäivä olisi epäselvä.

Tuisku Oy:llä on THL:n ohjeistukseen perustuva yhteinen ohjeistus hyvästä hygienianhoidosta. Hygieniaohjeet ovat näkyvillä yksikössä ja henkilökunta ohjeistaa lapsia hyvään hygienianhoitoon.

3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen

3.2.1 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

Asumiskoti Viiman hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lasten terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit hoidetaan Vaasan terveyskeskuksessa tai päivystysaikana Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Suun terveydenhuolto suoritetaan Pohjanmaan hyvinvointialueen hammashoidossa. Kouluterveydenhuollosta vastaa Pohjanmaan hyvinvointialue.

Lääkäripalvelut, psykologipalvelut sekä terapiapalvelut järjestetään tarvittaessa ostopalveluna.

Lapsen tarvitsemien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa yhteistyö ja tiedonkulku varmistetaan yhteydenpidolla puhelimitse ja palavereihin osallistumalla omaohjaajien toimesta.

Koulun kanssa tehdään yhteistyötä. Useimmilla lapsilla on käytössä Wilma, jonka kautta seurataan lapsen osallistumista ja huolehditaan hänen koulunkäynnistään. Omaohjaaja osallistuu säännöllisesti lapsen koulupalavereihin.

3.2.2 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Palveluyksikössä valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta vastaa yksikönjohtaja.

Yksikönjohtaja

Johanna Rajala

040 159 3694

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:llä on oma jatkuvuussuunnitelma, joka sisältää varautumisen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Jatkuvuussuunnitelma on laadittu yrityksen hallinnossa. Jatkuvuussuunnitelma on henkilöstön saatavilla sähköisessä laatujärjestelmässä.

Kaikissa poikkeustilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota palveluiden katkeamattomuuteen ja tuen tason säilymiseen. Lasten osalta kiinnitetään erityistä huomiota lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiseen huoleen ja asiakkaan asemaan. Varautumisemme poikkeustilanteissa liittyy pääosin henkilöstön saatavuuden turvaamiseen, suojavarusteiden saatavuuden hallintaan sekä turvallisen ja tasapainoisen arjen jatkumiseen.

Hoito- ja kasvatustehtäviin valitun henkilöstön valinnassa otetaan huomioon koulutustausta, työkokemus ja lasten erityistarpeet sekä toiminnan luonne. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi kaikilta työntekijöiltä työsuhteen alussa ja opiskelijoilta harjoittelun alussa. Tuisku Oy:ssä on perustettu kriisiryhmä, johon kuuluu yksiköiden yksikönjohtajat, toimitusjohtaja, toiminnanjohtajat, työturvallisuusvaltuutettu sekä hallintojohtaja. Hallintojohtaja huolehtii tiedottamisesta ja ohjeistuksista yksiköihin. Tiedottaminen ja ohjeistaminen tapahtuu yrityksen laadunhallintajärjestelmän kautta sekä raportointiohjelma Nappulan viestiosion kautta.  Kaikki ohjeistukset tallennetaan Reseni laadunhallintajärjestelmässä erilliseen tiedotteet-kansioon. Yksikönjohtajan ja ohjaajien tehtävänä on vastata siitä, että annettuja ohjeistuksia noudatetaan omassa työyksikössä.

Yksikköön on laadittu koulutussuunnitelma. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta 3 päivää/työntekijä/vuosi. Järjestettävissä koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenevät koulutustarpeet sekä työntekijöiden yksilölliset koulutustarpeet. Yksiköön on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma, jotka käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa. Uudet työntekijät kulkevat ns. vanhojen työntekijöiden rinnalla. Henkilökunnan perehdytys dokumentoidaan erilliselle perehdytyssuunnitelma-lomakkeelle.

Taulukko 2: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien jatkuvuutta koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski	Riskin arviointi: suuruus	Ehkäisy- ja hallintatoimet
Tapaturmat	Kohtalainen	Ensiapukoulutettu henkilökunta. Ensiapuun tarvittavat välineiden riittävä saatavuus.  Ohjeistus onnettomuus- ja vahinkotilanteissa käyty läpi niin lasten kuin henkilökunnan kanssa.  Ohjeistus on kaikkien näkyvillä.
Sairaskohtaus	Kohtalainen	Ensiapukoulutettu henkilökunta. Ohjeistus onnettomuus- ja vahinkotilanteissa käyty läpi niin lasten kuin henkilökunnan kanssa. Ohjeistus on kaikkien näkyvillä
Ulkopuolinen uhka	Kohtalainen	Tilanteessa tulee toimia rauhallisena keskustellen.  Pyritään rajaamaan uhka yksikön ulkopuolelle.  Lukitaan ovet / ikkunat ja hälytetään apua. Toimintaohje ulkopuolinen uhka.
Henkilön tai henkilöiden uhkaava käytös itseä tai muita kohtaan	Suuri	Henkilökunta pystyy omalla ammattitaidollaan tunnistamaan uhkaavat tilanteet ja pyrkiä omalla käytöksellään ennaltaehkäisemään tilanteiden syntymistä. Koulutettu henkilökunta, joita tuetaan lisä / ylläpitävällä koulutuksella. Uhkaava käytös ja väkivaltatilanteet kirjataan huolellisesti. Tapahtumat käydään läpi tilanteeseen osallisten kanssa. Tilanteeseen johtaneet tapahtumat pyritään tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään jatkossa. Tarvittaessa olemme yhteydessä viranomaisiin. Uhka- ja väkivaltatilanteiden toimintaohje Defusing-purkukeskustelut
Tulipalo	Kohtalainen	Ohjeistus onnettomuus- ja vahinkotilanteissa käyty läpi niin lasten kuin henkilökunnan kanssa. Tulentekovälineiden säilytys lukitussa kaapissa. Ohjeistus on kaikkien näkyvillä. Henkilökunta saa koulutuksen ensisammutukseen. Palovaroittimet ja varauloskylttien toimivuus varmistetaan säännölliset. Yksiköissä on lain mukaiset jauhesammuttimet. Yksiköiden keittiössä on palopeitto. Pelastusharjoituksiin osallistuu koko henkilökunta ja lapset. Pelastussuunnitelma ja SPEK riskienarviointilomake on osa perehdytystä
Mahdolliset lääkkeet yksikössä	Kohtalainen	Lääkkeet säilytetään lääkehoitosuunnitelman mukaisesti erillisessä lukitussa lääkekaapissa. Lääkkeet jakaa sairaanhoitaja. Lääkkeiden jaon jälkeen toinen ohjaaja (terveydenhuollon ammattihenkilö tarkistaa lääkkeiden jaon oikeellisuuden. Lääkkeiden jakaja ja tarkistaja kirjaavat lääkejaon erilliselle lomakkeelle. Lääkehoidonsuunnitelma on osa perehdytystä. Säännöllinen lääkehoidon auditointi.
Sähkö- ja vesikatkokset	Kohtalainen	Taskulamppu ja kynttilöitä saatavilla kansliassa. Varavirtalähde Paristot Tarvittaessa otetaan yhteys palvelun tuottajaan ja tehdään vikailmoitukset. Kannelliset sangot Talousvettä voidaan tarvittaessa ostaa kaupasta. SPEK riskienarviointilomake
Pandemia	Pieni	Ajantasainen ohjeistus niin henkilökunnalle kuin sijoitetulle lapsille. Toimitaan viranomaisilta tulevien ohjeiden mukaisesti. Yrityksellä nimetty oma kriisiryhmä.

Yksiköistä löytyy ns. kotivara

• Kannellisia astioita veden kuljettamista ja säilyttämistä varten
• Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa (72h)
• Paristoilla toimiva radio, taskulamppu ja paristoja
• Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
• Kaasulla toimiva grilli ja täytetyt kaasupullot
• Käteistä rahaa
• Välttämättömät lääkkeet
• Joditabletteja
• Hygieniatarvikkeet
• Ensiaputarvikkeet
• Käsisammutin/sammutuspeite

Kotivaraa tarvitaan:

• tulee pitkittynyt sähkökatkos
• sattuu tapaturma tai onnettomuus
• kauppaan ei pääse sairauden tai tapaturman takia
• yhteiskunta kohtaa lakon tai onnettomuuden
• liikenneyhteydet katkeavat
• tulee tavaroiden jakeluhäiriö
• tulee myrsky tai tulva
• maksujärjestelmät eivät toimi

3.3 Palvelujen turvallisuuden ja laadun varmistaminen

3.3.1 Palveluiden laadulliset edellytykset

Palveluyksikön toiminta perustuu lapsen edun ensisijaisuuteen, yksilöllisiin tarpeisiin ja lastensuojelulain asettamiin vaatimuksiin. Laatuvarmistus alkaa jo sijoitusvaiheessa, kun asiakasohjausryhmä arvioi yksikön kyvyn vastata lapsen tuen tarpeisiin käytettävissä olevalla osaamisella ja resursseilla. Yksikkö ottaa vastaan vain lapsia, joiden tarpeisiin se pystyy tosiasiallisesti vastaamaan. Yksikössä on vahva psykiatrinen ja neuropsykiatrinen osaaminen, joka muodostaa keskeisen laadullisen perustehtävän.

Yksikönjohtaja vastaa laadun hallinnasta kokonaisuutena. Hän varmistaa henkilöstön riittävän ammattitaidon, koulutuksen, perehdytyksen ja pysyvyyden sekä sen, että toimintakulttuuri on lainmukainen, turvallinen ja lapsen oikeuksia kunnioittava. Laadunhallintaan sisältyvät turvallisuussuunnitelmat, rajoitustoimenpiteiden lainmukaisuus, henkilökunnan säännöllinen ohjaus ja täydennyskoulutus sekä selkeät toimintaohjeet erilaisiin tilanteisiin, kuten luvattomiin poissaoloihin ja muutostilanteisiin.

Laadun toteutumista arvioidaan arjen tasolla ohjaajien ja omaohjaajien työskentelyn kautta. He huolehtivat lapsen turvallisuudesta, hyvästä kohtelusta, yksityisyydestä, perushoidosta, koulunkäynnin tuesta sekä lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisesta. Lapsen osallisuus on keskeinen laadun mittari: lapsen mielipiteet kuullaan, selitetään päätökset ymmärrettävästi ja annetaan realistisia vaikutusmahdollisuuksia arkeen ja asiakkuuteen.

Laadunhallinnan keskeisiä työkaluja ja mittareita ovat asiakassuunnitelma, hoito- ja kasvatussuunnitelma, säännöllinen kirjaaminen, lapsen kanssa yhdessä tehty dokumentointi sekä kuukausittaiset raportit sosiaalityöntekijälle. Jokaisen lapsen kanssa suunnitellaan GAS-tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä säännöllisesti. GAS-tavoitteiden arviointi kirjataan myös kuukausikoosteisiin. Näiden avulla seurataan lapsen tavoitteiden etenemistä, tuen riittävyyttä ja mahdollisten muutostarpeiden syntymistä. Lapsen arjen havainnot, turvallisuustilanteet, rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen sekä yhteistyö koulun, perheen ja muiden palveluiden kanssa muodostavat käytännön tason laadunseurannan.

Laadun varmistamisessa huomioidaan erityislainsäädäntö, kuten lastensuojelulaki ja sijaishuollon oikeusturvaa koskevat säännökset. Yksikönjohtaja varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa perus- ja erityistason palvelut, häntä tuetaan sosiaalisissa suhteissa ja hänen oikeutensa toteutuvat. Lapselle ja hänen läheisilleen annetaan selkeä tieto yhteystahoista ja oikeusturvakeinoista, ja heitä tuetaan yhteydenpidossa viranomaisiin.

Sijoituksen loppuvaiheessa laatu näkyy turvallisessa ja suunnitelmallisessa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen – kotiin, toiseen yksikköön tai jälkihuoltoon. Nuoria tuetaan itsenäistymisessä järjestelmällisesti, ja yhteys jälkihuollon työntekijöihin rakennetaan jo etukäteen.

Kokonaisuutena yksikön laatu syntyy siitä, että toiminta on suunnitelmallista, dokumentoitua, lapsen edun mukaista ja ammatillisesti johdettua. Laatu varmistetaan jatkuvalla arvioinnilla, perustehtävään sitoutuneella henkilöstöllä ja lapsen tarpeisiin perustuvilla, johdonmukaisilla rakenteilla.

Palveluiden laadun varmistamiseksi asumiskoti Viimassa pyritään selvittämään ja täyttämään jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme asiakastyytyväisyyden. Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. Sitoudumme noudattamaan asiakkaillemme antamiamme lupauksia, keräämme ja analysoimme asiakaspalautteita sekä parannamme palveluamme ja toimintaamme palautteen perusteella.

Palveluyksikön laadunhallinta perustuu henkilöstön vahvaan sitoutumiseen laadukkaaseen ja lainmukaiseen työskentelyyn. Jokainen työntekijä toimii laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti, puuttuu havaitsemiinsa poikkeamiin ja osallistuu aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan suunnitelmallisesti lisä- ja täydennyskoulutuksilla, jotta palvelu vastaa lastensuojelulle asetettuja erityisvaatimuksia.

Laadunhallinta on rakennettu jatkuvan parantamisen periaatteelle, ja sen taustalla on mahdollinen ISO 9001 -standardin mukainen sertifioitavuus. Prosesseja seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja laatujärjestelmä varmistaa, että kaikki työntekijät ymmärtävät palvelun asiakas- ja laatuvaatimukset. Osana jatkuvaa arviointia yksikkö toteuttaa vuosittain sekä henkilöstön työyhteisökyselyn että lapsille, vanhemmille ja sosiaalityöntekijöille kohdennetun asiakastyytyväisyyskyselyn. Myös lapset ja työntekijät osallistetaan arjen toiminnan kehittämiseen.

Yksiköissä tehdään vuosittain sisäisiä auditointeja, joiden avulla tarkastellaan toiminnan laatua, turvallisuutta ja lainmukaisuutta. Auditointeihin sisältyvät myös lääkehoidon sisäiset tarkastukset. Palautetta kerätään jatkuvasti sekä lapsilta että yhteistyötahoilta, ja sitä käytetään aktiivisesti toiminnan vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen.

Laadunhallinnan olennaisena perustana on erityislainsäädännön, kuten lastensuojelulain, noudattaminen sekä tilaajan kanssa tehtyjen sopimusten täyttäminen. Kaikki toiminta toteutetaan näiden vaatimusten mukaisesti, ja sopimusvelvoitteet ohjaavat palvelun sisältöä ja tasoa. Laadukas palveluntuotanto varmistetaan sekä ammatillisella osaamisella että järjestelmällisellä laadun seurannalla, mittaamisella ja jatkuvalla kehittämisellä.

Palveluyksikön asiakasturvallisuus varmistetaan konkreettisesti arjen selkeillä toimintatavoilla, järjestelmällisellä riskienhallinnalla ja avoimella turvallisuuskulttuurilla. Turvallisuus alkaa työntekijöiden ammattitaidosta: jokaiselta odotetaan asiakasturvallisuusosaamista, riskien tunnistamista ja yksikön turvallisuuskäytäntöjen hallintaa. Uusille työntekijöille järjestetään kattava perehdytys, joka sisältää yksikön toimintatapojen, omavalvonnan ja lääkehoidon erityisohjeiden läpikäynnin. Perehdytysmateriaali on sähköisessä laatujärjestelmässä, jotta työntekijöillä on aina ajantasainen tieto saatavilla.

Turvallisuutta varmistetaan myös ennakoivilla toimintatavoilla. Yksikössä hyödynnetään selkeitä ohjeita, toimintamalleja ja tarkistuslistoja esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteissa sekä lääkehoidossa. Henkilöstö arvioi säännöllisesti riskejä ja turvallisuustasoa osana omavalvontaa, ja havainnot käsitellään yksikön tiimeissä. Yksikönjohto huolehtii ohjeistuksen ajantasaisuudesta ja varmistaa, että käytännöt ovat helposti työntekijöiden saavutettavissa.

Kaikki poikkeamat, läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat dokumentoidaan sähköisellä poikkeamailmoituksella, joka toimii konkreettisena välineenä turvallisuuden varmentamiseen. Tapahtumat käsitellään avoimesti ensin henkilökunnan kesken ja vakavammissa tilanteissa myös johtoryhmässä. Jokaisesta tapauksesta tehdään analyysi, jonka tavoitteena on löytää taustatekijät ja estää tilanteen toistuminen. Tapahtumat käydään myös läpi lapsen ja tarvittaessa hänen perheensä sekä sosiaalityöntekijän kanssa heti tilanteen jälkeen.

Asiakkaan tunnistaminen ja hänen turvallisuutensa varmistaminen perustuvat aina asiakassuunnitelmaan sekä lapsikohtaiseen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joihin kirjataan hoidon tavoitteet sekä mahdolliset riskitekijät. Suunnitelmat päivitetään säännöllisesti, jotta työntekijät voivat varmistaa, että hoito on oikeanlaista ja turvallista kullekin lapselle.

Henkilökunnan osaamista ylläpidetään vuosittaisilla täydennyskoulutuksilla, joihin sisältyy muun muassa Avekki-toimintatapamalli uhka- ja väkivaltatilanteisiin, ensiapukoulutukset ja tietosuojakoulutukset. Näiden tavoitteena on varmistaa, että jokainen työntekijä pystyy toimimaan turvallisesti sekä ennaltaehkäisevissä että äkillisissä tilanteissa. Kaikki ovat käyneet myös kirjaamiskoulutuksia, jotka ovat valmentaneet laadukkaaseen Kanta-kirjaamiseen, johon siirrymme hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaisesti.

Turvallisuutta kehitetään jatkuvasti myös asiakkaiden ja läheisten antaman palautteen perusteella. Palautetta kerätään arjen vuorovaikutustilanteissa, kokouksissa ja sähköisen järjestelmän kautta. Palautteet käsitellään tiimissä ja tarvittaessa johtoryhmässä, ja niiden perusteella muutetaan toimintakäytäntöjä, jotta asiakkaan turvallisuus ja hoidon laatu varmistuu mahdollisimman hyvin.

3.3.2 Toimitilat ja välineet

Terveysviranomaisen tarkastus on tehty 4/2018.

Asumiskoti Viima toimii yhdessä kerroksessa. Pinta-alaa on noin 550 m2.  Yksikkö pitää sisällään 5 wc:tä asukkaille ja 2 henkilökunnalle. Suihkutilat löytyvät sekä pojille ja tytöille erikseen. Myös henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Sauna löytyy wc / suihkutilojen yhteydestä. Lasten omien huoneiden lisäksi yksikössä on iso ruokailu/olohuone, tarvittaessa lukittava keittiö, pelihuone, kodinhoitohuone, kanslia, lukittava askartelu- toimintahuone ja pienempi oleskelutila.

Yksikön päädyssä esihenkilöllä on oma lukittava työhuone, jossa on lukittavat kaapit, joihin vain hänellä ja hänen sijaisellaan on avaimet. Yksikön tässä päässä sijaitsee myös kokoustila, jossa on oma keittiö. Henkilökunnan toiset wc tilat ja suihku- ja saunatilat sekä lukittava henkilökunnan tavaroille oleva huone sijaitsevat myös tässä päädyssä. Tähän päätyyn on oma sisäänkäynti ja henkilökunta käyttää tätä ulko-ovea vuoroon tullessaan. Tästä päädystä yksikköön meno tapahtuu sähkölukolla varustetun välioven kautta ja vain henkilökunta pystyy tätä ovea käyttämään. Yksikönjohtajan tukena esihenkilötyössä työskentelee tiiminvetäjät, jotka ohjaavat arjessa työvuorojen työnjakoa ja toimivuutta sekä osaltaan valvovat ohjeiden ja laatulupausten mukaisen toiminnan toteutumista.

Toimitilojen toimivuutta ja turvallisuutta arvioidaan joka työvuorossa. Mahdolliset epäkohdat tai mahdolliset turvallisuusriskit hoidetaan välittömästi kuntoon. Kiinteistön kuntoa ylläpidetään remontoimalla pikimmiten tarvittavat kohteet. Tiivis yhteistyö kiinteistön omistajan kanssa mahdollistaa nopean puuttumisen kiinteistön epäkohtiin.

Yksikön toimitiloihin ja välineisiin liittyviä riskejä arvioidaan säännöllisesti. Keskeisiä riskejä ovat paloturvallisuuteen, poistumisreitteihin, esteettömyyteen, siisteyteen, sisäilmaan ja hygieniaan liittyvät asiat. Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivouskomerossa, joka on lukittu.

Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.

Ilmalämpöpumppujen ja ilmastointilaitteen suodattimien tarkastamisesta ja vaihdosta huolehtii yksikön laitevastaava Petri Virolainen. Hän informoi mahdollisista korjaustarpeista yksikönjohtajaa ja toimii häneltä saatujen ohjeiden mukaan.

3.3.3 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

 

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n asiakas- ja potilastietojen käsittelystä vastaa Asiakastietolain 7 §:n mukaisesti nimetty johtaja, ja organisaatiolla on nimetty tietosuojavastaava, joka vastaa tietoturvan ja tietosuojan toteutumisesta sekä niiden valvonnasta. Tietosuojavastaava johtaa tietoturvaa, seuraa sen toteutumista ja varmistaa, että mahdollisiin heikkouksiin tai riskeihin reagoidaan välittömästi. Tietoturvaryhmä, johon kuuluu tietosuojavastaavan lisäksi johdon edustajia, vastaa rekisterien suojauksesta, ohjelmisto- ja laiteturvallisuudesta sekä käytännön ohjeistuksesta.

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet tietosuojalain 1050/2018:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain vaatimukset toteutuvat siten, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan lain edellyttämiä tietosuojaperiaatteita: tiedot kerätään vain määriteltyyn tarkoitukseen, niitä käsitellään vain työtehtävien edellyttämässä laajuudessa, ja ne suojataan asianmukaisesti kaikissa käsittelyn vaiheissa. Rekisteröityä informoidaan tietojen käsittelystä, ja hänellä on oikeus tarkastaa ja oikaista tietonsa. Tarkastus- ja oikaisupyynnöt ohjataan yksikön tietojenkäsittelystä vastaavalle henkilölle. Tällä hetkellä kaikki lapsesta laaditut asiakirjat ovat sosiaalitoimen asiakirjoja. Lapsi voi pyytää omia kirjauksiaan sosiaalityöntekijältä. Kaikista sivullisille toimitettavista asiakirjoista päättää lapsen oma sosiaalityöntekijä. Kantaan liittymisen jälkeen asiakirjat siirtyvät sen kautta. Lapsi ja lapsen huoltajat voivat itse OmaKannan kautta tutustua asiakirjoihin.

Ajantasaiset tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ovat työntekijöiden saatavilla sähköisessä laatujärjestelmässä (Reseni), ja niiden lukeminen varmistetaan vuosittaisella lukukuittauksella. Henkilöstön tietosuojaosaaminen varmistetaan perehdytyksessä, e-Oppivan tietosuojan ABC-testillä, vuosittaisella ohjeiden läpikäynnillä sekä pakollisilla Kanta-verkkokoulutuksilla. Lisäksi jokainen työntekijä koulutetaan asiakirjojen kirjaamiseen ja asiakastietojärjestelmän käyttöön. Osalla henkilöstöstä on kirjaamisvalmennuskoulutus. Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

Tietoturvaloukkaustilanteisiin on selkeä toimintamalli: työntekijä ilmoittaa välittömästi yksikönjohtajalle ja tekee sähköiseen RiskiPulssi-ohjelmaan poikkeamailmoituksen. Tietoturvaan liittyvät poikkeamat yksikönjohtaja ohjaa myös tietosuojavastaavalle, joka arvioi riskin vakavuuden ja tekee mahdolliset jatkoilmoitukset. Mikäli kyseessä on asiakastietojärjestelmän toimittajaan liittyvä ongelma, otetaan yhteys järjestelmän tukipalveluun.

Asiakas- ja potilastietoja käsitellään Myneva Finland Oy:n Nappula-järjestelmässä, joka on sertifioitu ja jonka tietoturvallisuustodistus on voimassa. Arkistointi tapahtuu järjestelmän kautta tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Käyttöoikeuksia hallitaan roolipohjaisesti: oikeudet myöntää pääkäyttäjä, ja jokaisella työntekijällä on pääsy vain oman tehtävänsä edellyttämiin tietoihin. Lokitietoja seurataan säännöllisesti ja pistokokein.

Tietosuojan toteutumista seurataan omavalvonnalla, lokiseurannalla, tietoturvaryhmän toiminnalla ja henkilöstön osaamista ylläpitämällä. Ohjeiden noudattamista valvotaan, ja rikkomuksista voi seurata varoitus tai tarvittaessa työsuhteen päättyminen.

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula on osa omavalvontasuunnitelmaa. Yksikössä on myös kameravalvonnan rekisteri- ja tietosuojaseloste. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja kertoo selosteen sisällön. Lapsen kanssa käydään läpi myös se, minkälaisia tietoja hänestä kirjataan. Lapselle ja huoltajille annetaan Kanta-infoa.

Asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy

Yksikönjohtaja

Johanna Rajala

0401593694

johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy

Tietosuojavastaava

Suvi Kasi

0400484155

suvi.multisilta@tuiskuoy.fi

3.3.4 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

 

Palveluyksikössä käytetään asiakastietolain vaatimukset täyttäviä tietojärjestelmiä, joista keskeisin on Myneva Finland Oy:n Nappula. Järjestelmä on sertifioitu ja löytyy Valviran rekisteristä. Tietojärjestelmä otetaan Kanta-käyttöön sertifioinnin ja rekisteröinnin jälkeen, eikä käyttöä jatketa, jos sertifiointi ei ole voimassa tai jos toiminnassa havaitaan poikkeamia. Tietosuojavastaava tarkistaa sertifioinnin voimassaolon sovituin määräajoin.

Henkilöstön järjestelmäosaaminen varmistetaan perehdytyksessä, pääkäyttäjien antamalla ohjauksella ja säännöllisillä koulutuksilla. Jokaisen työntekijän on suoritettava pakolliset Kanta-verkkokoulutukset ennen Kanta-liittymistä. Lisäksi kirjaamiskoulutus varmistaa, että tietoja käsitellään lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tietoturvasuunnitelma on laadittu asiakastietolain 27 § mukaisesti ja päivitetään vähintään vuosittain. Suunnitelman toteutumisesta vastaa tietosuojavastaava ja tietoturvaryhmä. Tietoturvasuunnitelma on päivitetty 19.11.2025.

Rekisterinpitäjän velvollisuudet toteutuvat siten, että työntekijöillä on selkeä ohjeistus tietojen käsittelystä ja luovuttamisesta. Ostopalveluiden ja alihankkijoiden kanssa noudatetaan sopimuksia, jotka velvoittavat noudattamaan lainsäädäntöä sekä tämän tietoturvasuunnitelman määräyksiä.

Tietojärjestelmän poikkeamista ja tietoturvahäiriöistä ilmoitetaan asiakastietolain 90 §:n mukaisesti järjestelmätoimittajalle ja tarvittaessa viranomaiselle. Poikkeamien ajalta toteutetaan omavalvonnalliset toimet, kuten lokiseuranta, riskinarvio ja asian korjaaminen.

Yksikön ulkoalueilla käytetään kameravalvontaa. Siitä informoidaan selkeästi asiakkaita, perheitä ja henkilöstöä. Valvonnan tavoitteena on turvallisuuden edistäminen ja sen toteutuksessa huomioidaan yksityisyyden suoja.

Yksikössä on henkilökunnan käytössä Securitaksen vartijan hälytysnappi.

Teknologian käyttö arvioidaan aina ennen käyttöönottoa sen turvallisuuden ja soveltuvuuden varmistamiseksi. Henkilöstölle annetaan käyttöohjaus, ja käytöstä laaditaan tarvittavat ohjeet. Teknologian vikatilanteisiin on varauduttu jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmalla sekä varajärjestelyillä.

Virhe- tai ongelmatilanteissa ryhdytään ensin välittömiin toimenpiteisiin: Ilmoitus välittömästi yksikönjohtajalle. Tällaisia tapauksia voi olla esimerkiksi, jos työntekijän hallussa oleva laite, tunniste tms. katoaa tai varastetaan, tai haittaohjelmat (esim. virukset, madot tai troijalaiset) ja muut tietoturvallisuuteen liittyvät ongelmat.  Näitä ovat myös turvallisuuteen liittyvät epäilyt, suojauspuutteet tai ongelmat. Tietokoneissa on oma akku, joka mahdollistaa tietokoneen käytön sähkökatkoksen aikaan.  Asiakasraportointijärjestelmä vaatii nettiyhteyden. Sähkökatkon aikaan nettiyhteyden voi jakaa yksikön kännyköistä. Jos sähkökatkos kestää pitkään kirjataan asiakasraportti käsin paperille, josta se siirretään asiakasraporttiin.

Jatkotoimenpiteet: Mikäli em. ongelmat johtuvat asiakastietojärjestelmän palvelun tai ohjelman toimittajasta, virhe- tai ongelmatilanteista ilmoitetaan palvelun/ohjelman toimittajalle. Mikäli ongelma johtuu omasta toiminnasta, ilmoitetaan siitä erillisellä poikkeamailmoituksella. Tietosuojavastaava arvioi virhe- tai ongelmatilanteen riskin ja vakavuuden ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin.

3.3.5 Infektioiden torjunta ja yleiset hygieniakäytännöt

Säännöllinen ja suunnitelmallinen siivous ja tekstiilien puhtaanapito ovat olennainen osa hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Hyvä hygieniataso ennaltaehkäisee myös tarttuvien tautien leviämistä. Yksikössä suoritetaan myös hygicult-testit keittiön hygieniatason varmistamiseksi.

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan. Ohjeita hyvään hygienianhoitoon on laitettu esille yksikössä.

Asumiskoti Viiman henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin. ruuan valmistuksessa käytetään suojakäsineitä.

Lapsia tuetaan ja opastetaan päivittäisessä arjessa henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan sekä omasta että yleisestä hygieniasta. Mikäli lapsi sairastuu esimerkiksi vatsatautiin, hänelle varataan yksi wc-tila, jota muut lapset eivät käytä. Helposti tarttuvien infektioiden aikana sairastunut lapsi voi esimerkiksi ruokailla eri aikaan kuin muut tartuntojen ehkäisemiseksi. Siivouksia myös tehostetaan flunssa-aikoina.

3.3.6 Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoidon suunnitelmasta ja päivittämisestä sekä lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman toteutumisesta ja seurannasta vastaa

Sairaanhoitaja AMK

Julia Vainionpää

0401593615 (Viima)

Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty viimeksi 1/2026.

Asumiskoti Viimassa lääkehoitosuunnitelma noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisen lääkehoidon opasta. Lääkehoitosuunnitelma on lääkärin hyväksymä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä erilaisia seuranta- ja toimintamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon.

Lääkehoitosuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytystä. Asumiskoti Viiman perehdytyssuunnitelmassa näkyy lääkehoitoon liittyvät tavoitteet, jotka uuden työntekijämme tulee saavuttaa. Perehdytyksen jälkeen Asumiskoti Viiman esihenkilö varmistaa, että tavoitteet on saavutettu. Jokainen Asumiskoti Viimassa lääkehoitoon osallistuva on velvollinen osallistumaan lääkehoidon täydennyskoulutukseen ja työnantajan velvollisuus on järjestää sitä. Täydennyskoulutusta Asumiskoti Viimassa järjestetään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään 2–5 vuoden välein.

Asumiskoti Viimassa lääkehoidon teoreettinen osaaminen ja lääkelaskut varmistetaan kirjallisilla kokeilla ja käytännön osaaminen näytöillä. Käytännön osaamiseen sisältyvät näytöt lääkedosettien jakamisesta sekä lääkkeiden antamisesta lapselle. Näytöt vastaanottaa Viiman vastaava sairaanhoitaja Julia Vainionpää tai yksikönjohtaja Johanna Rajala. Lääkehoitoon osallistuvalla henkilökunnalla on vaadittavat ja lääkärin allekirjoittamat kirjalliset lääkehoitoon oikeuttavat luvat.

Vaaratapahtuman sattuessa ensisijaisessa vastuussa on vuorossa lääkehoidosta vastuussa oleva ohjaaja. Vaaratapahtuman tapahduttua konsultoidaan lääkäriä sekä mahdollisesti myrkytystietokeskusta. Vaaratapahtumasta tiedotetaan yksikön viestivihkoon.

Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköisen riskienhallintajärjestelmän kautta. Työntekijä kirjaa poikkeaman sähköiseen riskienhallintajärjestelmään. Järjestelmästä tulee poikkeamailmoitus yksikönjohtajalle. Yksikönjohtaja käsittelee poikkeaman vastuusairaanhoitajan kanssa. Tapahtuman juurisyitä mietitään sekä tehdään tarvittavat ehdotukset, joilla pyritään ehkäisemään vastaavanlaiset tilanteet. Poikkeamat käsitellään aina yksikön tiimipalavereissa. Lääkepoikkeamat kirjataan myös Nappula-asiakastietojärjestelmään ja ilmoitetaan aina hoidosta vastaavalle lääkärille, lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja lapsen huoltajalle.

Tuisku Lastensuojelupalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kerran vuodessa. Lääkehoito auditoidaan vuosittain omana kokonaisuutenaan. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

3.3.7 Lääkinnälliset laitteet

Yksikössä käytössä olevat laitteet ovat CE-merkittyjä, pääasiallisesti kotikäyttöön tarkoitettuja terveyden seurantaan soveltuvia laitteita. Yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista sekä niiden käytöstä varmistutaan noudattamalla Lääkealan ja turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määräyksiä. Lääkinnällisistä laitteista vastaava käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkehoidosta vastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Yksiköstä löytyy tarvittava perusvälineistö esim. verensokerimittari, kuumemittari, verenpainemittari, alkometri, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne korjataan tai uusitaan. Yksikön lääkehuoneessa on myös huumausainetestejä, joita voidaan käyttää, mikäli on vahva epäilys lapsen  huumausaineiden tai hänelle kuulumattomien lääkkeiden käytöstä. Kalibrointia vaativat laitteet kalibroidaan säännöllisesti. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Vaasan terveyskeskuksen apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

Lääkinnällisistä laitteista vastaa

Sairaanhoitaja AMK

Julia Vainionpää

0401593615 (Viima)

3.4 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen

 

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,5 (7 asiakaspaikkaa/10 (11) ohjaajaa). Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustaustassa ja työkokemuksessa on otettu huomioon asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Yksikössä työskentelee sairaanhoitajia, sosionomeja, lähihoitajia sekä mielenterveyshoitaja. Viimassa on yksikönjohtajan lisäksi vähintään neljä korkeakoulutettua työntekijää, joista vähintään kaksi on aina sosionomi AMK. Yksikössä ei käytetä alihankittua työvoimaa.

Henkilöstön riittävyyttä työvuoroissa arvioidaan jo työvuorosuunnittelussa. Työvuorosuunnittelussa arvioidaan myös henkilöstön rakenne ja koulutus jokaiseen vuoroon. Henkilöstön riittävyyttä arvioidaan myös viikoittain/päivittäin yksikön päivän kulku ja lasten asioiden hoitaminen huomioiden. Vuoroissa työskentelee 3-4 ohjaajaa ja yövuorossa yksi ohjaaja. Tarvittaessa henkilöstön määrää vuorossa lisätään. Sijaisten hankinnasta työvuoroon vastaa yksikönjohtaja, joka katsoo, että vuoroon pyydetään sopivan koulutuksen omaava henkilö.

Viimassa on käytössä vakiintuneet ja riittävän koulutuksen omaavat sijaiset, jotka ovat myös lapsille tuttuja ja turvallisia aikuisia. Määräaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työntekijöitä työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Viiman sijaiset ovat usein jo koulutuksen omaavia, mutta sijaisen tulee olla vähintään kasvatus- tai sosiaali-/terveydenhuollon opiskelija. Opiskelijan täytyy olla opinnoissaan loppupuolella. Rikosrekisteriote ja opintosuoritusote pyydetään nähtäväksi.

Jokainen työntekijä ja sijainen perehdytetään erillisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Yksikönjohtaja määrittää perehdyttäjät, jotka vastaavat perehdytyksen toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti.

Henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta arvioidaan päivittäisessä työssä. Epäkohtiin puututaan keskustelemalla ja asioita käydään läpi myös kehityskeskusteluissa. Mikäli esiin nousee epäkohtia, niihin mietitään yksilöllisesti ratkaisukeinot.

Henkilöstön voimavaroja ja ammatillista osaamista tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään vähintään 3 pv/työntekijä/vuosi. Koulutukset valitaan siten, että ne vastaavat yksikön erityisosaamisalueisiin. Työntekijöiden kanssa voidaan sopia kehityskeskusteluissa tarpeellisista koulutuksista. Yksikönjohtaja laatii koulutussuunnitelman ja seuraa koulutusten toteutumista.

Henkilöstölle suoritetaan vuosittain henkilöstötyytyväisyyskysely, jonka pohjalta pohditaan kehittämistoimenpiteet koko työryhmän yhteistyönä. Valikoitujen kehittämistarpeiden kehittymistä arvioidaan säännöllisesti henkilökunnan tiimipalavereissa. Kyselyiden tulokset ja kehittämiskohteet käydään läpi myös laajennetussa johtoryhmässä.

Taulukko 4: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien henkilöstön riittävyyttä ja osaamista koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski	Riskin todennäköisyys	Ehkäisy- ja hallintatoimet
epidemiat	kohtalainen	hygienia ja tilajärjestelyt yksikössä (sairaat ja terveet eri osissa yksikköä)
lomakaudet	pieni	riittävän aikainen rekrytointi ja suunnittelu, kesätyöntekijöiden yhteinen perehdytys/koulutuspäivä ja yksiköissä tapahtuva riittävä perehdytys
levottomuuden alkaminen yksikössä tai väkivalta	kohtalainen	päivystävä työntekijä ja yksikönjohtajan tuki resurssin lisäämiseen, avekki-koulutus, defusing
työtapaturma	kohtalainen	päivystävä työntekijä ja yksikönjohtajan tuki resurssin lisämiseen

3.5 Yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien varmistaminen

 

Asiakkaan asema ja oikeudet

Hoidon ja palvelun tarvetta pohditaan yhdessä lapsen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen huoltajien ja perheen sekä mahdollisten hoitotahojen kanssa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kuntoutus Asumiskoti Viimassa perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, perheen, sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lapsen sijoitusaikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa (esimerkiksi jouduttaessa käyttämään lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä), kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa. Sekä asiakas- että hoito- ja kasvatussuunnitelma ohjaavat lapsen sijaishuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä, että lapsi, hänen perheensä ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomat näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumistaan sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon luoden siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

Asumiskoti Viimassa omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Lapsesta tehdään kirjallinen kuukausikooste, jossa käydään läpi kokonaisvaltainen tilannekatsaus kuluneesta kuukaudesta. Kuukausikooste käydään aina keskustellen läpi lapsen kanssa. Lapsi voi myös itse ottaa kantaa kuukausikoosteeseen ja lähettää sosiaalityöntekijälle terveiset. Huoltajalle voidaan lähettää kuukausikooste sovitusti. Viimassa kuukausikoosteeseen lisätään kotiharjoittelusuunnitelma ja lapsen GAS-tavoitteiden arvio.

Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaaja pitää yhteyttä heihin säännöllisesti puhelimitse ja postitse. Hän myös huolehtii, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutuvat sovitulla tavalla. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, netin välityksellä, postitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Asumiskoti Viiman tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Asumiskoti Viimalla on käytössään Tuiskun perhetyön vastaava, joka suunnittelee ja toteuttaa perhetyötä yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa. Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä asumiskoti Viiman välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä/yhdessä lapsen omaohjaan kanssa työparityöskentelynä.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoitus on havainnollistaa lapsen asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sekä kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten samalla lapsen hyvä kohtelu yksikössä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää lapsen asiakassuunnitelmaa.

Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa esimerkiksi, mikäli joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, mutta vähintään kolmen kuukauden välein. Asumiskoti Viimassa omaohjaajat ja lapsi arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista ja miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksikössä käytetään GAS-arviointimenetelmään pohjautuvaa hoidon ja kasvatuksen vaikuttavuuden arviointia, joka on osa hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

Asumiskoti Viimassa omaohjaajapari tekee työtä yhdessä. Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. He tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Kooste tehdään lapsen kanssa ja lähetetään lapsen perheelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Lapsen suunnitelmat tai lapsen tilannetta voidaan käydä läpi myös henkilökunnan tiimikokouksessa ja case-tyyppisesti työnohjauksessa.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma on päivitetty 18.6.2025.

Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Asumiskoti Viimassa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asumiskoti Viimassa ohjaajat huolehtivat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että hän on tietoinen oikeuksistaan ja ymmärtää omat oikeutensa. Ohjaajat tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä sekä tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmapalavereissa. Ohjaajat kuitenkin kannustavat lapsia tuomaan esiin omia toiveita ja ajatuksiaan ja sitä helpottamaan on luotu oma ”assu-lomake”, jonka lapset voivat täyttää ennen kokousta. He voivat käyttää lomaketta kokouksessa muistin tukena. Mikäli lapsi ei halua itse tuoda mietteitään esiin suullisesti, voi ohjaaja lapsen lomaketta apuna käyttäen tuoda lapsen ajatukset esiin.

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan.  Asumiskoti Viimassa henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan hänen toiveensa ja tarpeensa. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

Lapsilla on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutessaan tuoda mukanaan ja/tai hänelle voidaan ostaa omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Hänen huoneensa on vain hänen oma tilansa, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomake on lapsen kansiossa. Hän saa itse päättää käyttövaroistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttövarojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja.

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone sekä lasten käyttöön tarkoitettu netti. Lapsella on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla Viimassa. Vierailuja ei olla rajattu aikaan tai paikkaan. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön.

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä.

Ajatuksena on, että lapsi voi Viimassa oloaikana käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

Viimassa lasta kunnioitetaan yksilönä, otetaan mukaan häntä koskeviin päätöksiin ja lasta tuetaan hänen omissa päätöksissään, mikäli se on hänen etunsa mukaista.

Asumiskoti Viiman henkilökunta pohtii päivittäisessä työssä yksikön toimintaa paitsi hoidollisesta näkökulmasta myös siitä, että toiminnan eettisyys toteutuu.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys- tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Asumiskoti Viiman henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Rajoitustoimenpiteet- ja päätökset kirjataan Nappula- raporttiohjelmaan. Lapsen ja lapsen huoltajien kanssa keskustellaan rajoitustoimenpiteistä sekä mielipide selvitetään ja kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina lastensuojelulakiin ja yksilölliseen harkintaan perustuvat päätökset, jotka annetaan tiedoksi sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Rajoitustoimenpiteitä ei koskaan perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistetaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteistä tehdään myös lapsikohtaiset arvioinnit ja lapsille selitetään valitusmenettely.

Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.

Asumiskoti Viimassa on erillinen rajoitekansio, josta löytyy ohjeet rajoitteiden tekemisestä sekä lastensuojelulaki-kirjat (Kati Saastamoinen, Tapio Räty), joista rajoitetta tehtäessä voidaan vielä tarkistaa yksityiskohtia. Sähköisessä PKY-laatujärjestelmässä on ohjeistukset rajoitepäätösten tekemisestä. Henkilökuntaa myös koulutetaan lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpidepäätösten tekemiseen.

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemisestä löytyy kansliasta sekä sähköisestä PKY-laatujärjestelmästä.

Asumiskoti Viimassa käydään rajoitustoimenpiteeseen johtaneet tilanteet aina läpi ja mietitään, miten niitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Samalla varmistetaan, että lapsi ymmärtää miksi rajoitustoimiin on päädytty.

Rajoitetoimenpiteet voivat myös vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka huomioidaan rajoitteita tehdessä.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Asumiskoti Viimassa pidetään tärkeänä avointa ja reilua ilmapiiriä, jotta näistä asioista voidaan keskustella avoimesti.

Yksikössä on yhdessä lasten kanssa laadittu hyvän kohtelun suunnitelma. Suunnitelma käydään aina läpi uuden lapsen tullessa taloon ja suunnitelma on lasten luettavissa yleisissä tiloissa. Hyvän kohtelun suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä yksikön lasten kanssa.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne dokumentoidaan erilliselle poikkeamalomakkeelle. Tilanteen purkamiseen osallistuu lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan myös raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmayhteenvedossa.

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssaan käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin on ryhdytty asian selvittämiseksi ja uusien tapahtumien ehkäisemiseksi.

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Lasten, heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on olennainen osa palvelun laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, lapsen perheeltä/ lähipiiristä, lapsen sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa tai nuoren sijoituksen päättyessä. Kysely osoitetaan lapselle, lapsen perheelle ja lapsen sosiaalityöntekijälle. Asiakaspalautteet käydään läpi johtoryhmässä sekä asumiskodin henkilökunnan tiimissä. Palautteiden pohjalta suunnitellaan mahdolliset kehittämistoimenpiteet. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista laitetaan infoa lapsen kuukausikoosteen mukana.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön.  Halutessaan voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla.  Yksikönjohtaja on ehdotuksen tai ilmoituksen lähettäjään yhteydessä tämän valitsemalla tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Asumiskoti Viimassa toteutettiin vertaisarviointi- projekti yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa. Palaute käsiteltiin sekä henkilökunnan että nuorten kanssa 12/21.

Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus, mikäli hän kokee saaneensa huonoa kohtelua tai palvelua. Muistutuksesta ohjeistetaan myös sivulla  https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/muistutus-tai-kantelu.

Jos Viima-yksikössä havaitaan, että lapsella on tarvetta edunvalvojalle, siitä tiedotetaan lapsen vastaavaa sosiaalityöntekijää, joka yleensä käynnistää hakuprosessin (Lsl 22§). Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle (yksikönjohtaja) tai johtavalle viranhaltijalle (johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä). Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on valvontalain mukainen velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.

Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.

Lisätietoa ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä asioista saa: https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuudet-ja-oikeudet

Omavalvontailmoituksen voi tehdä joko palveluntuottajan palveluyksikön johtaja/palveluista vastaava henkilö tai palveluntuottajan henkilöstöön kuuluva työntekijä.

Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:

Yksikönjohtaja Johanna Rajala

Radiotie 15, 65370 Vaasa

1. 040 159 3694 johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Sosiaaliasiavastaava

on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana.

• neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
• avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä
• tiedottaa asiakkaan oikeuksista
• toimii muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
• seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä hyvinvointialueella ja antaa siitä selvityksen vuosittain hyvinvointialueelle.

Sosiaaliasiavastaavalla on puolueeton ja neuvova rooli. Sosiaaliasiavastaava ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Hän ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemiä päätöksiä. Tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut sekä lasten varhaiskasvatus. Sosiaaliasiavastaava ei palvele Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, talous- ja velkaneuvonnan tai yleisen edunvalvonnan palveluissa.

Sosiaaliasiavastaavan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Pohjanmaan hyvinvointialue:

Sosiaaliasiavastaavan tavoitat ma-pe klo 8-14 puhelinnumerosta 040 507 9303.

Sähköpostiosoite: sosiaaliasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)

Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa

Sosiaaliasiavastaava: Katarina Norrgård

Toiminnan vastuuhenkilö: Asiakaspalvelupäällikkö Sari West, puh. 040-162 8706

Helsinki:

Voit olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan nettisivun https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/sosiaali-ja-potilasasiavastaava kautta, josta voit lähettää suojatun sähköpostin tai täyttää yhteydenottolomakkeen, Suojattu sähköposti vaatii tunnistautumisen, mutta yhteydenottopyynnön voi jättää myös anonyymisti.

Puhelinneuvonta: +358 9 310 43355 ma–to 9–11.

Postiosoite: PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki

Yksikön päällikkö: Tove Munkberg

Sosiaali- ja potilasasiavastaavat: Jenni Hannukainen, Ninni Purmonen, Taru Salo, Teija Tanska, Katariina Juurioksa ja Anders Häggblom

Etelä-Pohjanmaa:

Voit soittaa potilas- ja sosiaaliasiavastaaville puh. 06 415 4111 (vaihde) puhelinaikoina: maanantaisin klo 12.30–14.00 sekä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 8.30–10.00.

Voit myös lähettää yhteydenottopyynnön potilas- ja sosiaaliasiavastaaville OmaEP digipalvelussa (omaep.fi,).

Sosiaaliasiavastaava Taina Holappa

Potilasasiavastaava, Potilasasia- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö

Elina Puputti

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ilmoituskanava – Whistleblower

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Tuiskun nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta pääset lomakkeelle, jossa voit ilmoittaa havainnoista ja epäilyistäsi. Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessasi voit jättää yhteystietosi. Ilmoitus tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Kanavaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalautteiden ilmoittamiseen. Tahallisten väärien ilmoituksien tekeminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ilmoituksen lähettäminen ja seuraaminen: Ilmoituksen lähettämisen jälkeen saat ilmoituskohtaisen salasanan. Kopioi se turvallisesti talteen. Voit seurata ilmoituksen etenemisprosessia salasanan avulla. Sinulta voidaan kysyä lisätietoa ilmoitukseen, joten on hyvä seurata ilmoituksen etenemistä säännöllisesti.

Ilmoituksen vastaanottaa Pieta Pitkänen tai Ilkka Poti. Vastaanottajat ohjaavat ilmoituksen käsittelijälle eli yksikönjohtajalle, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Jos ilmoitus koskee yksikönjohtajaa tai hallinnon työntekijää, ohjataan ilmoitus hallinnon henkilölle, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Tietosuojaseloste löytyy Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n nettisivuilta.

Taulukko 5: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien yhdenvertaisuutta, osallisuutta sekä asiakkaan tai potilaan asemaa ja oikeuksia koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski	Riskin todennäköisyys	Ehkäisy- ja hallintatoimet
Eriarvoinen kohtelu asiakkaiden/potilaiden välillä	vähäinen	Henkilökunnan koulutus ja hyvän kohtelun suunnitelma, esihenkilöiden valvonta työhön ja hyvä perehdyttäminen työntekijälle
Kielimuuri ja tulkkauspalvelujen puute	vähäinen	Käytetään herkästi tulkkipalvelua, jonka saa hyvin pienellä odotuksella
Asiakkaan tai potilaan mielipidettä ei kuulla hoitoa tai palvelua koskevassa päätöksenteossa	kohtalainen	Omaohjaaja-aika, mm. rajoituspäätökset käydään aina lapsen kanssa läpi ja hänen mielipiteensä kuullaan. Rajoituksen käytöstä laaditaan aina arvio. Yhteisökokoukset lapsille
Lapsi yhdistetään sijaishuoltoon	kohtalainen	Autoissa tai työntekijöiden vaatteissa ei ole Tuiskun logoja talon ulkopuolella liikuttaessa, ei liitytä lapsen harrastusryhmien ”vanhempainryhmiin” yksikön puhelimilla
Puutteellinen informointi hoidosta, päätöksistä ja valitusmahdollisuuksista	kohtalainen	Henkilökunnan työnjako työvuoroissa ja vastuunjako työssä, esihenkilöiden valvonta
Kohteluun liittyvät epäasialliset tilanteet (esim. vähättely, kiireestä johtuva huono kohtaaminen)	kohtalainen	Vastuunjako vuoroissa, menojen organisointi ja hyvä suunnittelu, jotta aikaa jää läsnäoloon, esihenkilöiden valvonta
Tietosuojan ja potilastietojen luottamuksellisuuden vaarantuminen	vähäinen	Käyttöoikeus asiakastietoihin ainoastaan siihen oikeutetuilla henkilöillä, käytetään turvapostia/saantitodistuskirjeitä, koulutukset, tekniset ratkaisut (ajan tasaiset tietoturvaohjelmat)
Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ilman laillista perustetta	vähäinen	Henkilökunnan koulutus, yksikönjohtajan ja tiiminvetäjän läsnäolo vuoroissa ja rajoitteiden käytön seuranta

4. Havaittujen puutteiden ja epäkohtien käsittely sekä toiminnan kehittäminen

4.1 Toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely

Riskienhallinta

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että lapset ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.

Riskien tunnistaminen

Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskienhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan ja miten niihin kohdistetaan omavalvontaa.

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Työterveyshuollon tarkastus on suoritettu asumiskoti Viimassa 9/23.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskit liittyvät sijoitusprosessin alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa myös riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Riskeinä saattaa nousta esiin esim. aggressiivinen tai itsetuhoinen käytös tai lapsen vaikeus suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskien arvioinnin seurauksena asumiskoti Viimassa esim. terävät veitset säilytetään lukituissa laatikoissa ja ne tiskataan käsin heti käytön jälkeen ja suljetaan näihin laatikoihin. Keittiötila on myös tarvittaessa suljettava. Myrkylliset pesuaineet säilytetään myös lukitussa siivouskomerossa. Riskejä tulisi arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointi seuraa koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä tunnistaa, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan vaihtuessa tai lasten vaihtuessa yksikössä. Pyrimme myös huomioimaan yhteiskunnalliset muutokset riskejä arvioidessa. Henkilökunnan työskentelyyn kuuluu mm. turvataitokasvatus osana omaohjaajatyöskentelyä.  Viimassa on käytössä Turvataitoja nuorille ja pienemmille lapsille Tunne- ja turvataitoja lapsille -kirjat.

Henkilökunnan aktiivisella kouluttamisella lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen (kehitysvaiheet, erilaiset psykiatriset/neuropsykiatriset häiriöt, traumatietoisuus jne.) sekä haastavasti käyttäytyvien lasten kohtaamiseen ja väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäisyyn pystytään niin tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään väkivallan riskiä kuin myös toimimaan tilanteissa, joissa väkivaltaista käytöstä saattaa esiintyä.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Henkilökunnalla on ohjeistuksia, miten työvuoroissa riskejä hallitaan ja miten epäkohtiin reagoidaan viipymättä, ja miten apua tarvittaessa saadaan yllättävissäkin tilanteissa.

Yksikössä on käytössä sähkölukkoja, joihin kulkuluvat muokataan henkilökohtaisiksi ja tarpeen mukaisiksi. Nuorilla on omat kulkulätkät ulko-oviin ja jokaisella nuorella on henkilökohtainen avain omaan huoneeseensa. Esimerkiksi lääkehuoneeseen on pääsy ainoastaan lääkehoidon luvat yksikköön saaneilla työntekijöillä. Kulunseurantaan on mahdollisuus. Yksikössä on laitettu esimerkiksi terävät ja toisten tai itsensä vahingoittamisen mahdollistavat esineet lukon taakse samoin kuin myrkylliset pesuaineet.

Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Riskienhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön turvallisuuskysymysten käsittelylle.

 Yksikköön on nimetty turvallisuusvastaava Jouni Tuominen.

Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Asumiskoti Viimassa kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteuttamista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluiden toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan- ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta

Toimintaohje yksin tehtävään työhön

Toimintaohje väkivallan uhka

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuussuunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuussuunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuuskävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake (lääkehoito)

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma

Lapsen perehdytyssuunnitelma

Infektiontorjuntasuunnitelma

Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten oma versio)

Riskien tunnistaminen

 

Asumiskoti Viimassa laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta. Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tuisku Lastensuojelupalveluiden sisäinen auditointi on myös tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Läheltä piti -tilanteen jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa Tuisku Lastensuojelupalveluiden johto ohjeistaa työntekijää heti ja järjestää työntekijöille ja/tai lapsille defusing-purkukeskustelun. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä sähköinen järjestelmä Riski-Pulssi poikkeamien kirjaamiseen.

Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin. Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat palvelun kautta heti tapahtuman/ havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan kuukausittaisissa tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo mahdolliset laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot. Asumiskoti Viimassa haittatapahtumat käydään aina läpi myös henkilökunnan omassa tiimissä.

Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään defusing-ohjaajia henkilökunnan ja lasten avuksi, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tarvittaessa järjestetään työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisiä käyntejä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Korjaavat toimenpiteet

Viimassa mietitään aina korjaavia toimenpiteitä. Poikkeamalomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti kuukausittain laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä. Mietitään miten tapahtuma olisi voitu ehkäistä, muutetaan tarvittaessa mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan lisäkoulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Yksikönjohtaja tuo vakavat laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen.

Valvovien viranomaisten selvityspyynnöt, ohjaus ja päätökset käydään läpi sekä johtoryhmässä että henkilökunnan tiimissä. Yksikönjohtaja vastaa selvityspyyntöihin ja mahdolliset poikkeamat pyritään korjaamaan välittömästi.

Muutoksista tiedotus henkilöstölle tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman viestivihon kautta. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Tiimipalavereista tehdään aina kirjallinen muistio kaikille työntekijöille luettavaksi. Nuoren sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa. Lapsille mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhteisöpalavereissa.

4.2 Vakavien vaaratapahtumien tutkinta

 

Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Läheltä piti -tilanteen jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa Tuisku Lastensuojelupalveluiden johto ohjeistaa työntekijää heti ja järjestää työntekijöille ja/tai lapsille defusing-purkukeskustelun. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä sähköinen järjestelmä Riski-Pulssi poikkeamien kirjaamiseen.

Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin. Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat palvelun kautta heti tapahtuman/ havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan kuukausittaisissa tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo mahdolliset vakavat laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot. Asumiskoti Viimassa haittatapahtumiin mietitään joka kerta henkilökunnan tiimissä ratkaisuja uuden tapahtuman ennaltaehkäisemiseksi ja pyritään miettimään kehitysehdotuksia.

Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään defusing-ohjaajia henkilökunnan ja lasten avuksi, esimerkiksi kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tarvittaessa järjestetään työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisiä käyntejä. Defusing-purkukeskustelut ovat luottamuksellisia paikalla olleille kuten myös työterveyden/työnohjauksen käynnit.

Vakavista poikkeamista tehdään myös omavalvontailmoitus hyvinvointialueelle ja informoidaan lasten sosiaalityöntekijöitä ja tarvittaessa lasten huoltajia. Lupa- ja valvontavirastoon ollaan myös yhteydessä tarvittaessa.

4.3 Palautetiedon huomioiminen kehittämisessä

Epäkohtailmoitukset sekä haitta- ja vaaratapahtumailmoitukset käsitellään viipymättä yksikön vastuuhenkilön toimesta. Ilmoituksista esiin tulleet epäkohdat ja puutteet selvitetään ja niiden syitä arvioidaan. Tarvittaessa tehdään korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten toimintatapojen tarkentamista, ohjeistusten päivittämistä tai henkilöstön lisäperehdytystä.

Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään yksikön omavalvonnassa ja toiminnan kehittämisessä. Tapahtumia ja niihin liittyviä toimenpiteitä käsitellään henkilökunnan tiimipalavereissa, jotta henkilöstö voi oppia tilanteista ja vastaavia tilanteita voidaan jatkossa ennaltaehkäistä. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan osana omavalvontaa.

Muistutukset, kantelut ja vahinkoilmoitukset käsitellään viivytyksettä ja asianmukaisesti yksikön johdon toimesta. Niissä esiin tulleet epäkohdat selvitetään ja niiden perusteella arvioidaan yksikön toimintaa ja käytäntöjä. Tapauksista saatua tietoa hyödynnetään omavalvonnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Henkilöstölle tiedotetaan tarvittavilta osin tapauksista ja niistä johdetuista kehittämistoimenpiteistä.

Henkilöstö perehdytetään Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n palautekanaviin ja ilmoitusmenettelyihin työsuhteen alussa osana perehdytystä. Palautteen antamiseen, epäkohtailmoituksiin sekä haitta- ja vaaratapahtumien ilmoittamiseen liittyvät ohjeet ovat henkilöstön saatavilla yksikön laatujärjestelmässä Resenissä.

Palautekanavista ja ilmoitusmenettelyistä muistutetaan säännöllisesti henkilökunnan tiimipalavereissa. Yksikönjohtaja huolehtii siitä, että henkilöstöllä on riittävä tieto käytössä olevista menettelyistä sekä velvollisuudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

Viimassa kerätään palautetta asiakkailta, heidän läheisiltään, sosiaalityöntekijöiltä sekä yhteistyötahoilta. Lisäksi huomioidaan muilla tavoin saatu palaute, kuten reklamaatiot ja suullinen palaute. Saatu palaute käsitellään yksikönjohtajan toimesta ja käydään läpi henkilökunnan tiimipalavereissa.

Palautteissa esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan omavalvonnassa sekä toiminnan suunnittelussa. Tarvittaessa toimintatapoja, käytäntöjä tai ohjeistuksia muutetaan palautteen perusteella. Palautteen avulla seurataan myös toiminnan laatua ja asiakasturvallisuuden toteutumista.

Valvontaviranomaisten antama ohjaus, tarkastushavainnot ja päätökset käsitellään yksikön johdon toimesta. Niiden perusteella arvioidaan yksikön toimintaa ja tarvittaessa päivitetään toimintakäytäntöjä, ohjeistuksia ja menettelytapoja. Viranomaisten antamasta ohjauksesta tiedotetaan henkilökuntaa, ja tarvittavat muutokset käydään läpi henkilöstöpalavereissa. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan osana yksikön omavalvontaa, jotta varmistetaan toiminnan lainmukaisuus, asiakasturvallisuus ja palvelun laatu.

Asumiskoti Viimassa toteutettiin vertaisarviointi- projekti yhdessä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa. Palaute käsiteltiin sekä henkilökunnan että nuorten kanssa 12/21.

4.4 Kehittämistoimenpiteiden määrittely ja toimeenpano

Poikkeamien syitä selvitetään usein useiden eri menetelmien avulla muun muassa tapahtumien jälkiselvitys ja raportoinnit, henkilökunnan tiimipalaverit, laajennetun johtoryhmän palaverit, henkilöstön ja lasten kanssa keskustelut, riskien tunnistamistyökalut, henkilöstöresurssien arviointi ja osaamisen kartoitus. Syiden selvittäminen auttaa tunnistamaan tausta- ja riskitekijöitä.

Tarvittaessa lisätään henkilökunnan koulutusta ja selkeytetään toimintatapoja. Tärkeää on, että henkilökunta perehdytetään uusiin toimintamalleihin ja he tietävät, mistä löytävät tietoa ja ohjeistusta (Reseni). Tarvittaessa myös toimitilojen toimivuutta ja turvallisuutta arvioidaan ja siihen pyritään reagoimaan nopeilla muutoksilla tarpeen vaatiessa.

Koulutettu henkilöstö reagoi poikkeamatilanteisiin nopeammin ja johdonmukaisemmin ja selkeät prosessit vähentävät tulkinta- ja toimintavirheitä. Henkilöstöresurssin lisääminen ja turvallisuusratkaisut sekä jatkuva toiminnan arviointi vähentävät riskitilanteita sekä mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Kaikki kehittäminen voi tukea lapsen oikeuksien toteutumista, turvallista kasvuympäristöä ja hoidon laatua.

Kehittämistoimet kirjataan henkilökunnan tiimimuistioihin, poikkeamajärjestelmään, mahdollisesti toimintasuunnitelmiin, auditointimuistioihin sekä seurantaraporttiin. Laatujärjestelmä Resenistä löytyy sisäiset ohjeistukset ja prosessikuvaukset.

Vastuunjako riippuu kehittämistoimenpiteestä. Yleensä vastuu kehittämisestä jakaantuu johdon, tiiminvetäjien ja henkilökunnan kesken. Aikataulu riippuu kehittämistarpeesta. Jotkut asiat kuitenkin vaativat välitöntä puuttumista.

Vuosittain pidetään yksikönjohtajien ja tiiminvetäjien kehittämispäivä sekä lääkehoidosta vastaavien sairaanhoitajien päivä.

Tuiskussa perheiden tukemiseen ja yhteistyöhön panostetaan ja perhetyön koordinaattori Kirsi Visuri ohjaa ja tukee omaohjaajia säännölliseen, tavoitteelliseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Yksiköiden työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti Silta-ohjaaja koulutuksella erilaisiin perheen kanssa tehtävän työn menetelmiin.

Jokaisessa yksikössä on koulutettu defusing-ohjaaja ja he ovat henkilökunnan ja lasten apuna, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua. Defusing-ohjaajat kokoontuvat säännöllisesti tiiminä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:llä on sisäinen Avekki-kouluttaja (väkivallan ennaltaehkäisy ja toimiminen tilanteissa), joka voi sekä kouluttaa että kerrata jo opittua säännöllisesti. Tämä parantaa sekä henkilökunnan että lasten turvallisuutta.

Työhyvinvointikysely ja asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuonna 2026. Tulosten perusteella nostetaan esiin yksikön kehityskohteita työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyyden edistämiseksi.

Henkilökuntaa koulutetaan lisää Kanta-kirjaamiseen ja tietosuojaan vuonna 2026. Väkivaltaa kohdanneiden nuorten tukemiseen on tulossa osalle henkilökuntaa koulutuspäiviä. Kiintymyssuhde on myös vuoden koulutuskalenterissa. Lisäksi mm. ensiapu- ja lääkehoidonkoulutusta. Avekki (väkivallan ennaltaehkäisy ja toimiminen tilanteissa) – koulutusta järjestetään säännöllisesti. Myös neuropsykiatristen ja psykiatristen häiriöiden teemoihin panostetaan. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan myös muilla yksikköä ja työntekijöitä tukevilla koulutuksilla, joille ilmenee tarvetta 2026 aikana.

Taulukko 6: Keskeisimmät korjaus- ja kehittämistoimenpiteet sekä niiden aikataulu, vastuutaho ja seuranta

Korjaus- tai kehittämistoimenpide	Aikataulu	Vastuutaho	Seuranta
Henkilöstön osaamisen puutteet (esim. konfliktitilanteet)–koulutus	jatkuva	Yksikönjohtaja, Avekki-kouluttaja	päivittäinen työn seuranta, riskipulssin poikkeamat, työtapaturmatilastot
Hoitosuunnitelmien ja toimintamallien puutteet — perehdytys, koulutus	jatkuva	tiiiminvetäjä, henkilöstö, yksikönjohtaja	joka päivä, raportointi, asiakirjat
Poikkeamien seuranta ja laadun arviointi — seurantajärjestelmän käytön muistuttaminen	jatkuva	henkilöstö, tiiminvetäjä, yksikönjohtaja	poikkeamajärjestelmä, tiimipalaverit, auditointi

5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi

5.1 Laadun- ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Johanna Rajala

Yksikönjohtaja Asumiskoti Viima

040 1593694

Johanna.rajala@tuiskuoy.fi

Viiman omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista seurataan ja seurannassa havaitut puutteellisuudet korjataan. Seurannasta tehdään selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset julkaistaan neljän kuukauden välein Tuiskun nettisivuilla sekä pidetään julkisesti nähtävänä Viimassa omavalvontasuunnitelman kanssa. Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein.

Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Asumiskoti Viimassa kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteuttamista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluiden toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Asumiskoti Viimassa pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta. Tuisku Lastensuojelupalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

5.2 Kehittämistoimenpiteiden etenemisen seuranta ja raportointi

Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan systemaattisesti osana yksikön päivittäistä johtamista, asiakastyön arviointia sekä henkilöstön työskentelyä. Yksikönjohtaja vastaa omavalvonnan toteutumisen seurannasta ja siitä, että henkilökunta tuntee omavalvontasuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti. Omavalvontasuunnitelma käsitellään henkilökunnan perehdytyksen yhteydessä sekä ja sitä tarkistetaan säännöllisesti henkilökunnan tiimipalavereissa.

Seurantaa toteutetaan muun muassa arjen toiminnan ja asiakastyön havainnoinnin kautta, henkilökunnan palavereissa, asiakaspalautteiden käsittelyllä ja riskien arvioinneilla.

Seurannassa havaitut puutteet ja kehittämiskohteet käsitellään viipymättä. Tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa, ja niille määritellään vastuuhenkilö sekä toteuttamisaikataulu. Toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan osana jatkuvaa omavalvontaa. Seurantaan ja käsittelyyn liittyvät tiedot dokumentoidaan yksikön käytössä oleviin seurantadokumentteihin, kuten palaverimuistioihin.

Omavalvonnan seurannasta laaditaan kirjallinen raportti, jossa kuvataan seurannan keskeiset havainnot, tunnistetut kehittämiskohteet sekä toteutetut ja suunnitellut korjaavat toimenpiteet. Selvityksen laatimisesta ja ajantasaisuudesta vastaa yksikön esihenkilö. Seurantaraportti julkaistaan neljän kuukauden välein Tuiskun nettisivulla.

Selvityksen perusteella omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisesti, ja siihen tehdyt muutokset julkaistaan vähintään neljän kuukauden välein.

Päivitetty omavalvontasuunnitelma pidetään henkilöstön saatavilla yksikössä ja se käydään tarvittaessa läpi henkilökunnan tiimipalavereissa. Suunnitelma on lisäksi asiakkaiden, heidän läheistensä ja muiden sidosryhmien saatavilla yksikössä sekä Tuiskun verkkosivuilla.

Vaasassa 8.4.2026

Johanna Rajala

Yksikönjohtaja