Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n omavalvontaohjelma

Sisältö:

1. Johdanto …………………………………………………………………………………………… 
2. Omavalvonnan järjestäminen ja toteuttaminen ……………………………………..
3. Riskien hallinta …………………………………………………………………………………… 
4. Seuranta …………………………………………………………………………………………..
5. Kehittäminen ……………………………………………………………………………………..
6. Viestintä …………………………………………………………………………………………..

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Johdanto

Tämä omavalvontaohjelma kuvaa, miten Tuisku Oy:ssä palvelujen toteutumista, turvallisuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta seurataan sekä miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Ohjelmassa kuvatut toimintatavat koskettavat koko henkilöstöä. Lisäksi yksiköillä on erikseen laaditut omavalvontasuunnitelmat, joissa kuvataan omavalvonnan toteutumista yksikkökohtaisesti.

Omavalvonnan kirjallista kuvausta päivitetään, kun omavalvontaohjelmaan liittyvissä ohjeistuksissa, sääntelyssä ja toimintatavoissa tapahtuu muutoksia kuitenkin vähintään kerran neljän kuukauden välein. Tuiskun yksiköiden omavalvontasuunnitelmat on nähtävillä Tuisku Oy:n sähköisessä laatujärjestelmässä, yksiköissä on myös omavalvonta kansiot, Tuisku lähettää myös omavalvontasuunnitelmat pyydettäessä hyvinvointialueille. Omavalvontaohjelma sekä yksiköiden omavalvontasuunnitelmat sekä omavalvontaraportit löytyy myös Tuiskun kotisivuilta.

Omavalvonta on sisäisen valvonnan osa-alue, joka tähtää palveluiden laadun ja palvelutasovaatimusten täyttymiseen. Omavalvonta on valvonnan tärkein muoto. Se tarkoitus on toiminnan jatkuvaa arviointi sekä kehittäminen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), 12 §, määrittelee hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan velvollisuuksia omavalvonnan suhteen seuraavasti:

Hyvinvointialue voi tuottaa asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden käyttöön liittyvää muuta tukea hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos niiden hankkiminen yksityiseltä palveluntuottajalta on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Yksityinen palveluntuottaja vastaa palvelujensa lainmukaisesta ja sopimuksen mukaisesta tuottamisesta.

Lisäksi lain 14§ todetaan, että Yksityisen palveluntuottajan, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on täytettävä yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) säädetyt edellytykset.

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten lain velvoitteiden noudattaminen kokonaisuutena järjestetään ja toteutetaan. Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman seurantaraportti ovat julkisia dokumenttejä.

Sopimusten noudattaminen

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tuottaa palveluita hyvinvointialueiden kanssa tehtyjen suorien ostopalvelusopimusten ja puitesopimusten ehtojen mukaisesti. Sopimukset sisältävät esimerkiksi palveluiden tuottamiseen ja laatuun, jatkuvuuteen ja vastuullisuuteen ja hinnoitteluun liittyviä ehtoja, joita palvelun tuottamisessa noudatetaan. Sopimusten mukaisesta palveluntuotannosta vastaavat yritysten johtajat ja esihenkilöt. Uudesta puitesopimuksesta tehdään kooste, joka löytyy Tuiskun sähköisestä laatujärjestelmästä.

 

Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköpalveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy on perustettu vuonna 2017.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:llä on kolme yksikköä. Asumiskoti Tuisku pitää sisällään Asumisyksikkö Tuiskun ja Asumisyksikkö Puuskan. Sijoituspaikkoja on 7 + 7. Yksikkö sijaitsee Kurikan Jurvassa. Asumiskoti Pyry sijaitsee Isossakyrössä, ja pitää sisällään Asumisyksikkö Pyryn ja Asumisyksikkö Hallan. Sijoituspaikkoja on 7 + 7. Asumiskoti Viima sijaitsee Vaasassa ja yksiköissä sijoituspaikkoja on 7. 

Missio:

”Lapset ansaitsevat hyvät aikuiset.”

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy tuottaa laadukkaita lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköpalveluita.

Arvot: 

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys: Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuus: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden.

Osallisuus: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Strategia:

”Ammatillista ja arvostavaa kohtaamista suurella sydämellä.”

Yrityksemme strategian pääpainopisteet ovat:

• Tuisku Oy:n viitekehys ja sijoitussuunnitelman toteutuminen
• Vahvasti resursoidut yksiköt
• Henkilöstön hyvinvoinnista ja jatkuvasta ammatillisesta kehittämisestä huolehtiminen
• Hyvästä ja laadukkaasta asiakaskokemuksesta huolehtiminen
• Palveluiden mittaamisen kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen

Visio:

• Meidän Tuisku näyttää suunnan tulevaisuudessakin.

Laatupolitiikka:

Tyytyväinen asiakas:

Tavoitteemme on selvittää ja täyttää jokaisen asiakkaamme yksilölliset tarpeet, jotta voimme

varmistaa asiakkaidemme asiakastyytyväisyyden, jota seuraamme säännöllisesti. Sitoudumme

noudattamaan asiakkaillemme antamiamme lupauksia, keräämme ja analysoimme asiakaspalautteita sekä parannamme palveluamme ja toimintaamme palautteen perusteella.

Yrityksen johto:

Yrityksen johto asettaa tavoitteet, huolehtii tarvittavista resursseista ja valvoo tavoitteiden

toteutumista. Yrityksen johto sitoutuu noudattamaan tätä laatupolitiikkaa kaikissa palveluiden

laatua koskevissa toimissa ja päätöksissä.

Henkilöstön sitoutuminen:

Henkilöstämme sitoutuu tekemään työnsä laatujärjestelmän vaatimusten mukaisesti, puuttumaan

havaitsemiinsa poikkeamiin sekä esittämään parannusehdotuksia. Jokainen parannusehdotus

käsitellään ja toimintaa kehitetään systemaattisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön

osaamista vahvistetaan soveltuvilla koulutuksilla.

Jatkuva parantaminen:

Laatujärjestelmän suunnittelussa on huomioitu mahdollinen sertifioiminen ISO 9001 –standardin mukaisesti. Mittaamme prosessejamme ja kehitämme niitä sekä laatujärjestelmäämme jatkuvasti. Laatujärjestelmän avulla varmistamme koko henkilöstön tietoisuuden asiakas- ja laatuvaatimuksista.  Toteutamme vuosittain työyhteisö- ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Työyhteisö ja lapset osallistetaan jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Suoritamme vuosittain sisäisen auditoinnin yksiköissä ja pyrimme sen avulla edelleen kehittämään toimintaamme.

 

Hyvänkohtelun suunnitelma ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen

 

Hyvän kohtelun suunnitelman laatimiseen velvoitetaan lastensuojelulaissa (LsL 61b§). Tuiskussa on tehty hyvän kohtelun suunnitelma kaikissa yksiköissä yhdessä sijoitettujen lasten kanssa. Hyvänkohtelun suunnitelma on osa yksiköiden omavalvontasuunnitelman kokonaisuutta. Hyvänkohtelun suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä sijoitettujen lasten kanssa.

Hyvän kohtelun suunnitelma sisältää konkreettisen kuvauksen siitä, kuinka palveluyksiköissämme varmistetaan, että asiakas tulee kohdatuksi ja kohdelluksi yksilönä, arvostaen ja kunnioittaen, itsemääräämisoikeutta vahvistaen ja hyvinvointia tukien. Suunnitelman avulla pyritään lisäämään arjen käytäntöjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistamaan asiakkaidemme osallisuutta ja kuulluksi tulemista.

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Tuiskun yksiköissä on käytössä myös lapsen perehdytyssuunnitelma, joka käydään läpi uuden lapsen kanssa ensimmäisinä viikkoina. Olemme todenneet, että samalla tavalla kuin uusi työntekijä uusi lapsi pitää tutustuttaa yksikköön perusteellisesti, että hän tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi.

Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan.  Tuiskun yksiköissä henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen toiveet ja tarpeet. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

Sijoitetuilla lapsia on oma huone, he käyttävät omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Lapsi voi halutetaan tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänen oman makunsa mukaisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsi itse saa päättää käyttörahoistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttörahojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja. Lapsen kanssa harjoitellaan vastuullista rahankäyttöä.

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone. Lapsilla on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla yksiköissä. Vierailuista sovitaan henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön ja järjestellään kuljetukset.

Ajatuksena on, että lapsi voi oloaikana käydä läpi kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

 

2. Omavalvonnan järjestäminen ja toteuttaminen

Toimintamme perustuu lainsäädäntöön, Valviran myöntämiin päätöksiin/lupiin sekä hyvinvointialueiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Velvollisuutemme on huolehtia omavalvonnan keinoin tuottamiemme palveluiden asianmukaisuudesta, turvallisuudesta ja laadusta.

Tuiskun toiminta perustuu toiminnan sisällön osalta alan lainsäädäntöön, kuten sosiaalihuoltolakiin, lastensuojelulakiin, perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Asiakastyön keskeisimpiä lakeja on laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812). Toiminnan järjestäminen perustuu lakiin hyvinvointialueista, lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista, lakiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, asetukseen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, hallintolakiin, lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta, tietosuojalakiin, EU:n tietosuoja-asetukseen, tartuntatautilakiin, vuosilomalakiin, työaikalakiin, työturvallisuuslakiin.

 

Omavalvonnan vastuut

 

Tuisku Oy:n laajennettujohtoryhmä vastaa omavalvonnan linjausten antamisesta ja siihen kuuluvan riskienhallinnan toteuttamisesta. Laajennettu johtoryhmä seuraa, että omavalvontaa suoritetaan sovittujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Laajennettuun johtoryhmään kuuluu toimitusjohtaja, toiminnanjohtajat, hallintojohtaja (laatupäällikkö), talousvastaava (tietosuojavastaava), valmiusjohtaja, perhetyövastaava sekä yksikönjohtajat. Yksikönjohtajat vastaavat yksiköiden omavalvontasuunnitelman laatimisesta, raportoinnista ja omavalvonnan toteuttamisesta. Laajennetussa johtoryhmässä käsitellään kaikkia toimialojamme koskevia laatuun ja kehittämiseen liittyviä asioita, sekä seurataan laatuun liittyviä mittareita (asiakastyytyväisyystuloksia, havaintoja, poikkeamia ja palautteita), joiden pohjalta määritellään kehittämistoimenpiteitä. Jokaisella Tuiskulaisella on vastuu omavalvonnan toteuttamisesta.

 

Yksiköiden omavalvonta

Yksikönjohtajien vastuulla on luoda työyhteisöön avoin ja turvallinen ilmapiiri epäkohtien ja turvallisuusasioiden käsittelylle sekä perehdyttää henkilöstö yksikön omavalvontasuunnitelmiin. Omavalvontasuunnitelma on myös osa työntekijän perehdytystä.

Jokaisen yksikön esihenkilön vastuulla on huolehtia, että yksikössä toteutetaan omavalvontaa palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Yksiköillä on laadittuna omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan yksikkökohtaiset käytännöt ja toimenpiteet omavalvonnan toteuttamiseksi. Suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen osallistuu koko yksikön henkilöstö. Suunnitelmaa päivitetään vastaamaan yksikön käytäntöjä, joilla varmistetaan lakien ja vaatimusten toteutuminen. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään neljän kuukauden välein.

Tuiskun työntekijöillä on velvollisuus valvoa omaa työtään ja seurata suunnitelmallisen asiakastyön sekä turvallisuuden toteutumista. Henkilöstö nostaa esille työssään havaitsemansa epäkohdat, riskit ja vaaratilanteet sekä noudattaa toimintaohjeita. Havaitessaan työssä tai toiminnassa epäkohdan, läheltä piti-tilanteen tai vaaratilanteen tulee havainnosta keskustella viipymättä oman esihenkilön kanssa sekä tehdä poikkeama ilmoitus RiskiPulssi järjestelmään. RiskiPulsiin voi tehdä myös positiivisia poikkeamia.

3. Riskienhallinta

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskejä on sijoitusprosessin kaikissa vaiheissa, sijoituksen alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa parhaimmillaan riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Ennakkotiedoissa saattaa olla merkintöjä vaikkapa aikaisemmasta aggressiivisesta käytöksestä tai lapsen vaikeudesta suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskejä tulisi osata arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointia tehdään jatkuvasti, koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä ymmärtää, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan tai lasten vaihtuessa yksikössä.

Omassa toiminnassamme pyrimme huomioimaan yhteiskunnaiset muutokset riskejä arvioidessa. Lasten turvataitokasvatus kuuluu omaohjaajatyöskentelyyn.

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Riskienhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi on osoitettu riittävästi voimavaroja. Johdolla on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisesta ja epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelemisestä. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta.

Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien jatkuvaan arviointiin, oma-valvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimien toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, että työ ei ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, kun koko henkilöstö otetaan mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Tuiskun yksiköissä toimintoja kehitetään jatkuvasti yrityksen asettamien vaatimusten, omavalvonnan ja sisäisen auditoinnin turvin. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n kaikissa asumisyksiköissä on käytössä sisäiset auditoinnit. Sisäiset auditoinnit ovat erinomainen toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna ne tukevat organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista ja ovat erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toiminnoissa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Sisäisissä auditoinneissa painopiste on toiminnan olennaisimmissa asioissa, esimerkiksi asiakasturvallisuuden toteutumisessa ja kehittämiskohteiden yleisessä tunnistamisessa. Tärkeitä huomioita ovat auditoijien raportoimat vahvuudet, poikkeamat ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Sisäiset auditoinnit ovat tehokas väline myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tavoitteiden realistiseen peilaamiseen ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamiseen.

Ilmoitusvelvollisuus

Sitoudumme sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 29 § mukaista ilmoitusvelvollisuutta asiakasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista, epäkohdista ja puutteista. Ilmoitusvelvollisuus on osa omavalvontasuunnitelmaa, joka on osa työntekijän perehdytystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 30 § mukaisesti yksiköiden esihenkilöt tiedottavat henkilöstöään ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista, ja varmistavat, että ohjeet ilmoituksen tekemiseen ovat omavalvontasuunnitelmassa. Yksikönjohtajat vastaavat ensisijaisesti ilmoitusten käsittelystä ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden varmistamisesta omassa yksikössään. Vakavat poikkeamat käsitellään laajennetussa johtoryhmässä.

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus. Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Riskien tunnistaminen ja esihenkilön tietoon saattaminen kuuluu koko henkilöstön vastuulle liittyvien riskien tunnistamiseen ja reagointiin sekä omavalvonnan eri vaiheisiin, kuten omavalvontasuunnitelman laatimisen. Henkilöstön velvollisuus on toimia yhtenäisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja osallistua omalta osaltaan turvalliseen, turvallisuutta ja laatua parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen, havaintojen ilmoittamiseen sekä seurantaan. Yksikön esihenkilö vastaa yksikössä tapahtuvien riskien/vaaratapahtumien käsittelystä, reagoinnista, dokumentoinnista ja korjaavien toimenpiteiden seuraamisesta. Työsuojeluorganisaatio osallistuu omalta osaltaan riskien/vaaratapahtumien käsittelyyn ja seurantaan.

Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä hyvinvointialueet voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sähköinen Riskipulssi-palvelu laatupoikkeaminen kirjaamiseen. Järjestelmässä voi tehdä ilmoituksen työturvallisuushavainnosta, uhka- ja väkivaltatilanteesta, kiinteistö- kone tai laiterikosta, turvallisuustoimenpiteestä, sosiaali- ja terveyspalvelupoikkeamasta, tietosuoja tai tietoturvapoikkeamasta tai työsuhteen riskinarvioinnista. Järjestelmässä voi tehdä myös turvallisuusaloitteen tai positiivisen havainnon. Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

Tapahtuman jälkeen työntekijä kirjaa havainnot ja poikkeamat Riskipulssi- palvelun kautta ja on tarvittaessa yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on tarvittaessa yhteydessä toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää välittömästi. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajan sähköpostiin viestin tehdystä poikkeamailmoituksesta. Sähköinen järjestelmä arkistoi tehdyt ilmoitukset ja havainnot. Yksikönjohtaja käsittelee ilmoituksen kahden viikon kuluessa. Kaikki yksikön laatupoikkeamat käsitellään henkilökunnan kuukausittain pidettävissä tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo vakavat laatupoikkeamat laajennetun johtoryhmän käsittelyyn kuukausittain. 

Kaikki laatupoikkeamat ilmoitetaan sähköisen järjestelmä kautta. Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään laajennetulle johtoryhmälle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta sekä työsuojelupäällikkö.

Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä

 

Työntekijöillä on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko (esim. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely). Tilanteessa tulee lisäksi tehdä lastensuojeluilmoitus.

Sijoitettujen lasten ja omaisten havaitsemat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit sekä niiden käsitteleminen

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön.  Halutessaan ilmoituksen tekijä voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla.  Yksikönjohtaja on yhteydessä ilmoittajaan hänen valitsemallaan tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Henkilöstön saatavuus ja osaamisen varmistaminen

Yksikönjohtaja tarkistaa uudelta työntekijältä tutkintotodistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden, rikostaustaotteen sekä muun tarvittavan osaamisen esimerkiksi lääkeluvat. Nämä kirjataan TyövuoroVelhoon työntekijän tietoihin.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueet määrittelemme osana johtoryhmätyöskentelyä. Henkilöstön kehittämissuunnitelma perustuu yrityksen visioon, strategiaan sekä yksikön tarpeisiin sekä yksiköiden erikoistumisaloihin.  Koulutustarpeita kartoitamme säännöllisesti järjestettävissä tiimipalavereissa sekä osana vuosittain käytäviä kehityskeskusteluita.

Kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijän yksilölliset koulutustarpeet. Yrityksen järjestämän täydennys- ja muun koulutuksen toteutumista seuraamme vuosittain. Yksikönjohtajat seuraavat koulutusten toteutumista suunnitelman mukaisesti.

Palveluiden jatkuvuuden kannalta henkilöstön pieni vaihtuvuus ja mahdollisimman suuri oman henkilöstön osuus on keskeistä, koska asiakkaiden ja heidän tarpeidensa tunteminen edesauttaa hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista.

Valmiussuunnitelma jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma

Yhteiskunnan erilaisiin uhka- sekä poikkeus- ja häiriötilanteisiin Tuiskulle on laadittu erilliset valmiussuunnitelmat, joiden tavoitteena on turvata palveluiden sujuva jatkuvuus häiriötilanteesta riippumatta. Suunitelmat on osa omavalvontasuunnitelmaa sekä perehdytystä.

Asukasturvallisuus koostuu useasta osa-alueesta. Palo- ja pelastusturvallisuus taataan ajantasaisella pelastus- ja valmiussuunnittelulla sekä henkilöstön ja sijoitettujen lasten osaamisen turvaamisella. Meillä on asiaankuuluvat välineet ja järjestämme palo- ja poistumisturvallisuusharjoituksia sekä lapsille, että henkilökunnalle. Toimitilojen turvallisuus varmistetaan toimitilatarkastuksilla ja turvallisuuskävelyillä neljästi vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Hälyttimet ja turvalaitteet testataan yksiköissä valmistajan ohjeiden mukaan. Ensiapuosaaminen varmistetaan koulutuksella ja harjoittelulla.

4. Seuranta

Laatutavoitteet ja mittaristot:

• Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä noudatetaan yritystoimintaa ja asiakkuuksia ohjaavia lakeja. Olemme myös sitoutuneita noudattamaan kilpailutuksien myötä tulleita laatulupauksia. Tuisku Oy:n tavoite on laatulupauksen toteutuminen, niin että kilpailutuksien asettamia sanktioita ei tule.
• Asiakastyytyväisyyskyselyiden vuosittainen tavoitetaso on 4/5.
• Työyhteisökyselyn eNPS pysyy erinomaisella tasolla.
• Koulutusten kautta työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Työntekijä saa tunnustusta hyvistä suorituksista. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta 5 pv/työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista.
• Lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden arvioinnissa käytetään GAS-menetelmää.
• Yksiköissä tehtyjen rajoituspäätösten seuranta vuosittain.
• Sisäinen auditointi

 

Asiakastyytyväisyys kyselyt

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisältöä, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa henkilöstölle ja asiakkaalle erilaisia asioita. Yksiköiden toiminnan kehittämiseksi on tärkeä kerätä systemaattisesti palautetta eri yhteistyötahoilta.

Tuisku Oy:n kaikissa yksikössä on toteutettu yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa vertaisarviointi, jonka tavoitteena oli vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Vertaisarvioinnissa lapset saivat mahdollisuuden osallistua aktiivisesti lastensuojelun sijaishuollon palveluiden kehittämiseen. Lasten antamaa palautetta on hyödynnetty yksikön toiminnan kehittämisessä.                                                                                                                    

Asiakaspalautetta kerätään lapsilta, hänen vanhemmiltaan/huoltajiltaan, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä muilta sidosryhmiltä jatkuvana palautteena, puhelimitse ja asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä. Kerran vuodessa toteutetaan sähköinen asiakastyytyväisyyskysely, johon vastaavat lapset, hänen vanhempansa/huoltajat sekä lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät.

Kaikki suullinen ja kirjallinen palaute käsitellään päivittäisraportoinnin yhteydessä ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Toimintatapoja tarkastellaan ja muutetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta.

Henkilöstö

Jokaisella työntekijällämme tulee olla mahdollisuus kertoa näkemyksensä siitä, mitkä ovat keskeisimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita työpaikkamme viihtyvyydessä ja työyhteisömme toimivuudessa. Henkilöstölle löytyy oma aloitelomake Tuiskun sähköisestä laatujärjestelmästä, jolla työntekijät voivat tehdä kehitysehdotuksia tai antaa palautteita. Aloitteet välitetään eteenpäin käsiteltäväksi laajennettuun johtoryhmään. Tärkeä vaikuttamisen kanava on myös yksikön tiimipalaveri.

Työyhteisökysely järjestetään vuosittain yhteistyössä Elo eläkevakuutus yhtiön kanssa. Tutkimus luotaa työntekijäkokemukseen, hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia seikkoja, kuten yrityksen suuntaa, johtajuutta, kyvykkyyksiä ja käytäntöjä. Tulokset läpikäydään tiimeissä ja sovitaan kehittämistoimenpiteet, näiden aikataulut ja vastuuhenkilöt.

Perehdytys ja seuranta

Yksikönjohtajilla on kokonaisvastuu työntekijän perehdyttämisestä. Käytännön opastaminen, työnopastus, voidaan antaa nimetylle ohjaajalle, jonka vastuualueena on esim. lääkehoito. Perehdytettävällä on oikeus kysyä opastukseen ja oppimiseensa liittyvistä asioista. Perehdytys lomakkeet löytyvät sähköisestä laatujärjestelmästä. Käytännön perehdytyksen aikana ja sen päätyttyä, seurataan perehdytysprosessin kulkua. Perehdytettävän henkilön kanssa sovitaan säännöllisiä keskusteluja, joissa pohditaan ja arvioidaan työntekijän tehtävien haltuunottoa sekä työyhteisöön sopeutumista. Keskusteluissa perehdytettävä saa myös mahdollisuuden tuoda esiin, jos jokin ei suju toivotusti tai jos hän kokee tarvitsevansa enemmän tukea jollain osa-alueella. Koeajan lähentyessä käydään läpi koeaika keskustelu, jossa voidaan vielä käydä läpi perehdyttämisen onnistumista työntekijän sekä esihenkilön näkökulmasta.

Yksikön työntekijät perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn, kirjaamiseen ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toiminta­kulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.

Sisäinen auditointi

Tuiskussa kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteuttamista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluiden toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen, lääkehoito ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö ja yritys vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Lääkehoito

Lääkehoidon toteuttaminen on osa toimintaamme. Yksikönjohtaja vastaa siitä, että yksikössä on yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka noudattaa lakien, viranomaismääräysten ja STM:n Turvallisen lääkehoito-oppaan mukaisia periaatteita. Lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja allekirjoittaa yksikön lääkehoidon vastuulääkäri. Suunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa.

Lääkehoitoon koulutetut laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta yksiköissä. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa kuitenkin vastuun omasta toiminnastaan. Lääkehoitoa toteuttavalta työntekijältä edellytetään lääkehoidon osaamista. Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla tulee olla voimassa oleva lääkelupa. Osaaminen varmistetaan aina myös tenteillä ja näytöillä, ja työntekijä perehdytetään yksikön lääkehoitoon.

Viranomaisten ohjaus- ja valvontakäynnit

Toimintaamme valvotaan viranomaisten taholta (hyvinvointialue, Aluehallintovirasto, Valvira) ja valvontakäyntejä voidaan tehdä yksiköihin sovitusti tai ennalta ilmoittamatta. Valvontakäynneille osallistuu aina yksikönjohtaja ja toiminnanjohtaja ja/tai henkilöstöä. Valvontakäynneistä saamme palautta suulliset ja kirjallisesti.  Palautteeseen, jossa on korjaamista, tai kehittämistä vaativat toimenpiteet toimitaan heidän ohjeistuksen mukaan.  Korjatut toimenpiteet todennetaan sovitusti valvovan viranomaisen kanssa.

Palautteet, havainnot, poikkeamat

Kaikki palaute on meille toimintamme kehittämisen ja parantamisen näkökulmasta tärkeää. Reklamaatiot, kriittiset ja rakentavat palautteet auttavat meitä löytämään toiminnastamme ne pisteet, joita meidän tulee kehittää tai vähintäänkin tarkastella lähemmin. Yhtä tärkeää on myös saada positiivista palautetta toiminnastamme ja onnistumisistamme. Palautteet ovat meille osa oppimista ja kehittymistä, parhaimmillaan ne ohjaavat toimintaamme oikeaan suuntaan sekä mahdollistavat virheiden korjaamisen. Asiakkailta saatujen palautteiden myötä voimme kehittää palveluamme asiakaslähtöisesti pyrkien vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien toiveisiin sekä odotuksiin.

Tuiskussa on käytössä RiskiPulssi sähköinen palautejärjestelmä. Järjestelmä toimii niin poikkeamien kuin positiivisten havaintojen ilmoitus kanavana. Riskienhallintatyökalu on verkossa toimiva pilvipalvelu Tuiskun riskienhallinnan ja turvallisuuden tilannekuvan ylläpitämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Palvelun avulla Tuisku voi selvittää työpaikan vaaratekijät ja arvioida niihin liittyvät riskit. Työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Yksiköt voivat tehdä säännöllisiä turvallisuuskävelyjä ja kerätä havaintoja työpaikan turvallisuuspuutteista ja kehittämiskohteista. Havaintoja on helppo kirjata myös mobiililaitteella ja liittää niihin valokuvia tai muita tiedostoja. Tuisku voi lisäksi kerätä ja käsitellä erilaisia oman henkilöstönsä ja eri sidosryhmien tekemiä turvallisuushavaintoja ja tapaturmatietoja, seurata korjaavia toimenpiteitä, sekä analysoida riskienhallinnan ja turvallisuuden kehitystä.

Järjestelmään voi tehdä havaintoja seuraavista tapahtumatyypeistä:

• Uhka – ja väkivaltatilanne
• Turvallisuus toimenpide
• Kiinteistö-, kone tai laiterikko
• Positiivinen havainto
• Tietosuoja- tai tietoturva poikkeama
• Lääkityspoikkeama
• Läheltä piti tilanne

 

Havainto ilmoitukset menevät yksikönjohtajalle käsiteltäväksi. Meidän tarkoituksemme on pureutua juurisyihin ja tehdä korjaavat toimenpiteet näiden perusteella. Näin pystymme ennalta ehkäisemään myös tapatumien uusiutumisen. Poikkeamat käsitellään aina myös yksikoiden tiimipalavereissa. Vakavat poikkeamat / vaaratilanteet käydään läpi myös laajennetussa johtoryhmässä sekä työsuojelutoimikunnassa.

 Whistleblower

Ilmoituskanava on Tuiskussa käytössä ja linkki löytyy Tuiskun netti sivuilta.

Käsittelyn tarkoitus ja tavoite

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy: ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessaan ilmoittaja voi jättää omat yhteystietonsa tai muita henkilötietoja ilmoituksen teon yhteydessä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimi, sijaintitieto, taloudelliset tiedot, asema jne. Ilmoitus voi sisältää myös kuvia ja muita liitteitä. Ilmoittajan itsestään antamat tiedot saattavat sisältää myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja (kuten terveystietoja).

 

Lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmien tavoitteiden arvioinnissa käytetään GAS-menetelmää

Lapsen asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lasta asiakassuunnitelmassa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan raporttiohjelman päivittäisraportoinnin avulla ja GAS-menetelmään pohjautuvien omat tavoitteet-lomakkeiden avulla.

Tavoitteena on, että jokaiselle lapselle löydetään yksilölliset tavoitteet sekä niitä kohti ohjaavat keinot. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilanteen mukaan, vähintään puoli vuosittain Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitettäessä. Olennaista on, että lapsella mahdollisuus osallistua niin työskentelyn sisällön ja keinojen pohtimiseen kuin arviointien tekemiseen.

5. Kehittäminen

Henkilökunnan perehdyttäminen sähköisen laatujärjestelmän käyttämiseen on jatkuvaa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sisäiset auditoinnit. Sisäinen auditointi toteutetaan ja toimintaa kehitetään sisäisestä auditoinnista saadun palautteen pohjalta.

Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden seurannan tukena toimii GAS-menetelmään pohjautuvien omat tavoitteet-lomake.  GAS-menetelmän jalkauttamista jatketaan edelleen.

Henkilökuntaa koulutetaan uusiutuviin kirjaamiskäytäntöihin (Kanta). Tuiskussa on kirjaamiseen Kanta valmius.

6. Viestintä

Tärkeimpiä viestintäkanaviamme ovat muun muassa sähköinen laatujärjestelmä, sähköposti, Teams-sovellus, Tuiskun.fi-sivut sekä sosiaalisen median kanavat.

Omavalvontaohjelman seurantaraportti

 

Raportointijakso: 1.9.–31.12.2025

Laatimispäivä: 29.1.2026

Vastuuhenkilö: Pieta Pitkänen

1. Toimintaympäristön muutokset

Lokakuussa Tuiskun yksikkö Tuuli lopetti toimintansa. Tuiskun toiminta keskittyy Pohjanmaalle sekä Etelä-Pohjanmaalle.

2. Laadunvalvonta, poikkeamat ja auditoinnit

Laajennettu johtoryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Johtoryhmässä käsiteltiin mm. Kantaan liittyviä asioita sekä asiakastyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja. Lisäksi käytiin läpi omavalvontasuunnitelmiin tulevia muutoksia ja vakavat poikkeamat.

Raportointijaksolla oli yksi poikkeama, josta tehtiin hyvinvointialueelle omavalvontailmoitus. Ilmoitus käsiteltiin, eikä se aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.

Hyvinvointialueelta tulleet ohjeistukset omavalvontailmoituksista vaihtelevat. Toiveena olisi, että ohjeistukset olisivat yhtenäiset.

Johdonkatselmus pidettiin marraskuussa. Katselmuksessa käsiteltiin mm. sopimuksia, auditoinnin yhteenvetoa, asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia sekä työyhteisökyselyn tuloksia.

Marraskuun alussa kokoontui myös työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa käsiteltiin lakisääteiset asiat sekä yksiköiden terveiset. Tuiskun kehittämä Defusing-prosessi sai paljon kiitosta. Työsuojelupäällikkö vaihtuu 1.1.2026, ja uutena työsuojelupäällikkönä aloittaa Mika Lundberg.