Asumiskoti Halla

Valviran lupamuutos hyväksytty 20.12.2022 (Asumiskoti Pyry muuttui 7 paikkaisesta 7+7 paikkaiseksi sisältäen asuinyksikkö Pyryn ja asuinyksikkö Hallan)

Palvelu, johon lupa on myönnetty:

Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito- lapset/ nuoret- ja nuorisokoti: 7 asiakaspaikkaa

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Lapsen/nuoren tarpeen mukaan hankitaan nuorelle ostopalveluna talon ulkopuolisia palveluita hyvämaineisilta toimijoilta. Tarvittaessa lapselle/nuorelle hankitaan esimerkiksi psykologin tai terapeutin palvelut. Yksikkö valvoo ostetuiden palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä palveluiden tuottajien kanssa ja havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

Kyllä Ei

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sosiaalihuoltolain 47 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön yksikönjohtajan ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla on nimetty omat vastuuhenkilöt.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaava henkilö:

Yksikönjohtaja Hanna Finne,

sähköposti: hanna.finne@tuiskuoy.fi

puh. 0505570116

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Yksikönjohtaja vastaa omavalvontasuunnitelman päivityksen tekemisestä, arkistoinnista sekä tiedottamisesta henkilökunnalle ja lapsille. Omavalvontasuunnitelma käydään läpi 4 kuukauden välein huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa tai useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. Yksikössä raportointi on liitetty tiimimuistion asialistaan. Tiimimuistioon kirjataan omavalvontasuunnitelman raportointikohtaan tehdyt toimenpiteet, muutokset, sekä myös kirjaus, jos muutoksia ei ole ollut tai niitä ei ole tehty. Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein. Vanhat omavalvontasuunnitelmat arkistoidaan sähköiseen laadunhallintajärjestelmään ja toimistoon.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä yksikössä ruokailutilan hyllyssä niin, että lapset, läheiset ja omavalvontasuunnitelmasta kiinnostuneet voivat nähdä ja tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yrityksen sähköisestä laatujärjestelmästä sekä yrityksen nettisivulta.

Lapsen tullessa yksikköön omaohjaaja käy hänen kanssaan omavalvontasuunnitelman läpi. Läheisten tullessa yksikköön heille kerrotaan, missä omavalvontasuunnitelma on.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa

1.1.2020 lastensuojelulakiin lisättiin säännös lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on laadittu marraskuussa 2019. Maaliskuussa 2020 laadittiin yhdessä lasten kanssa erillinen lasten versio hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Samassa yhteydessä täydennettiin myös varsinaista hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä Hallaan sijoitettujen lasten kanssa. Viimeisin Hyvän kohtelun suunnitelman päivitys on tehty toukokuussa 2024.

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Asumiskoti Halla tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkötason mukaisia palveluja seitsemälle (7) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat lapset, jotka tarvitsevat psyykkisen oireilunsa vuoksi psykiatrista tukea, mutta eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. Hallassa lapsia tuetaan selviytymään erilaisista elämän hallinnan haasteista ja mielenterveyden häiriöistä toimintakykyä ja omaa osallisuutta vahvistaen.

Työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Omaohjaajatyöskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista sekä terapeuttista ja sen tavoitteena on korjaava ihmissuhde. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista ja strukturoitua arkea sekä aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökuntaa. Yksikössä lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Korjaavan kiintymyssuhteen kautta lapsi saa myös mallin omiin tulevaisuuden ihmissuhteisiinsa.

Asumiskoti Pyryn (asuinyksiköt Pyry ja Halla) eritysosaamisalueena on lapsi- ja/tai nuorisopsykiatrinen sekä neuropsykiatrinen osaaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus, lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Arjen rytmi, ravitsemus, hygienia, vaatehuolto, raha-asioiden hoitaminen, viranomaisasiointi ja oman osallisuuden vahvistaminen ovat toiminnan keskeisiä painopisteitä. Tavoitteena on, että lapsi oppii yhä enenevässä määrin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Lapsen lähestyessä 18- vuoden ikää hänen kanssaan aloitetaan suunnitelmallinen itsenäistymisharjoittelu. Tavoitteena on, että siirtymävaihe jälkihuoltoon/itsenäiseen elämään olisi lapsen kannalta mahdollisimman turvallinen.

Yksikössä painotetaan psykososiaalista hoitoa. Tavoitteenamme on lapsen sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpitäminen ja elämänlaadun parantuminen. Arvostamme yhteistyötä lapsen perheen ja lähiverkoston kanssa korkealle. Toiminnassa painottuu perheen kanssa tehtävä yhteistyö, joka pohjautuu SILTA-työskentelymalliin. Perhetyötä tehdään yksikön vahvuudesta erillään olevan perhetyön koordinaattorin, nuorelle nimetyn omaohjaajan ja nuoren perheen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuoren ja hänen perheen jäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita ja eheyttää lapsen elämäntarinaa. Tavoitteena on lisäksi auttaa lasta ja hänen perhettään sopeutumaan mahdolliseen sairauteen sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauden uusiutumisjaksot.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyi-hin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys: Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuus: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden.

Osallisuus: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoituksena on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikön tiimeissä käydään arvoja ja toimintaperiaatteita säännöllisesti läpi, ja tarvittaessa niitä muokataan vastaamaan lasten hoidon tarvetta.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista, esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia tai vaikeakäyttöiset laitteet). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Toimintaympäristön riskien hallintaa on ennakoitu mm. säilyttämällä terävät keittiövälineet lukitussa laatikossa, pesuaineet lukitussa kaapissa/siivouskomerossa ja työkalut lukitussa varastossa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että lapset ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Riskienhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi on osoitettu riittävästi voimavaroja. Johdolla on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisesta ja epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelemisestä. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien jatkuvaan arviointiin, oma-valvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, että työ ei ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, kun koko henkilöstö otetaan mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Asumiskoti Hallassa toimintoja kehitetään jatkuvasti yrityksen asettamien vaatimusten, omavalvonnan ja sisäisen auditoinnin turvin. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n kaikissa asumisyksiköissä on käytössä sisäiset auditoinnit. Sisäiset auditoinnit ovat erinomainen toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna ne tukevat organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista ja ovat erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toiminnoissa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Sisäisissä auditoinneissa painopiste on toiminnan olennaisimmissa asioissa, esimerkiksi asiakasturvallisuuden toteutumisessa ja kehittämiskohteiden yleisessä tunnistamisessa. Tärkeitä huomioita ovat auditoijien raportoimat vahvuudet, poikkeamat ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Sisäiset auditoinnit ovat tehokas väline myös parhaiden käytäntöjen jakamiseen, tavoitteiden realistiseen peilaamiseen ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamiseen.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n valmius- ja jatkuvuussuunnitelma on laadittu yrityksen hallinnossa. Palveluyksikössä sen toiminnasta yksikön tarpeisiin soveltuvasti vastaa yksikön johtaja.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan – ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaisen rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuus suunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuus suunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuus kävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma ja kansio

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten versio)

Riskien tunnistaminen

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskejä on sijoitusprosessin kaikissa vaiheissa, sijoituksen alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa parhaimmillaan riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Ennakkotiedoissa saattaa olla merkintöjä vaikkapa aikaisemmasta aggressiivisesta käytöksestä tai lapsen vaikeudesta suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskejä tulisi osata arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointia tehdään jatkuvasti, koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä ymmärtää, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan tai lasten vaihtuessa yksikössä.

Omassa toiminnassamme pyrimme huomioimaan yhteiskunnaiset muutokset riskejä arvioidessa. Lasten turvataitokasvatus kuuluu omaohjaajatyöskentelyyn. Hallassa on käytössä esimerkiksi kirja ”Turvataitoja nuorille”. Nuoremmille lapsille käytetään ”Tunne- ja turvataitoja lapsille” -kirjaa.

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuollon henkilöstön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sähköinen Riskipulssi-palvelu laatupoikkeaminen kirjaamiseen. Järjestelmässä voi tehdä ilmoituksen työturvallisuushavainnosta, uhka- ja väkivaltatilanteesta, kiinteistö- kone tai laiterikosta, turvallisuustoimenpiteestä, sosiaali- ja terveyspalvelupoikkeamasta, tietosuoja tai tietoturvapoikkeamasta tai työsuhteen riskinarvioinnista. Järjestelmässä voi tehdä myös turvallisuusaloitteen tai positiivisen havainnon. Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

Tapahtuman jälkeen työntekijä kirjaa havainnot ja poikkeamat Riskipulssi- palvelun kautta ja on tarvittaessa yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on tarvittaessa yhteydessä toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää välittömästi. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajan sähköpostiin viestin tehdystä poikkeamailmoituksesta. Sähköinen järjestelmä arkistoi tehdyt ilmoitukset ja havainnot. Yksikönjohtaja käsittelee ilmoituksen kahden viikon kuluessa. Kaikki yksikön laatupoikkeamat käsitellään henkilökunnan kuukausittain pidettävissä tiimeissä. Yksikönjohtaja tuo vakavat laatupoikkeamat johtoryhmän käsittelyyn kuukausittain.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Kaikki laatupoikkeamat ilmoitetaan sähköisen järjestelmä kautta. Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johtoryhmälle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi.

Sijoitettujen lasten ja omaisten havaitsemat epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit sekä niiden käsitteleminen

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla. Yksikönjohtaja on yhteydessä ilmoittajaan hänen valitsemallaan tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Korjaavat toimenpiteet

Yksikössä on käytössä sähköinen poikkeamailmoitus, jonka työntekijä täyttää heti laatupoikkeaman havaittuaan. Mikäli kyseessä rikosasia työntekijä tekee tarvittaessa poikkeamatilanteesta rikosilmoituksen. Yksikönjohtaja käy laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain ja tuo vakavat laatupoikkeamat johtoryhmän kokouksen käsittelyyn kuukausittain. Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla pyritään estämään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteen juurisyiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmaksi, myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Yksikössä mietitään yhdessä henkilöstön kanssa korjaavia toimenpiteitä ja sitä, miten tapahtuma olisi voitu ehkäistä. Tarpeen mukaan muutetaan mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.

Päivittäinen tiedottaminen tapahtuu vuoronvaihdossa pidettävän suullisen raportoinnin, Nappula-raporttiohjelman ja Nappulassa olevan sähköisen viestivihon avulla. Työyhteisöä tiedotetaan ajankohtaisista asioista lisäksi kuukausittain pidettävissä tiimipalavereissa. Lapsille mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhteisökokouksissa. Lapsen sosiaalityöntekijää ja vanhempia/huoltajia tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisilla kuukausikoosteilla.

Enemmän käsittelyä vaativaan tilanteeseen pyydetään apua työterveyshuollon ja/tai työnohjauksen ylimääräisistä käynneistä. Tuisku Lastensuojelupalveluiden yksiköissä on ohjaaja, jolla on defusing-koulutus. He ovat myös käytettävissä tarvittaessa purkutilanteissa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ilmoituskanava – Whistleblower

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Tuiskun nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta pääset lomakkeelle, jossa voit ilmoittaa havainnoista ja epäilyistäsi. Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessasi voit jättää yhteystietosi. Ilmoitus tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Kanavaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalautteiden ilmoittamiseen. Tahallisten väärien ilmoituksien tekeminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ilmoituksen lähettäminen ja seuraaminen: Ilmoituksen lähettämisen jälkeen saat ilmoituskohtaisen salasanan. Kopioi se turvallisesti talteen. Voit seurata ilmoituksen etenemisprosessia salasanan avulla. Sinulta voidaan kysyä lisätietoa ilmoitukseen, joten on hyvä seurata ilmoituksen etenemistä säännöllisesti.

Ilmoituksen vastaanottaa Pieta Pitkänen tai Ilkka Poti. Vastaanottajat ohjaavat ilmoituksen käsittelijälle eli yksikönjohtajalle, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Jos ilmoitus koskee yksikönjohtajaa tai hallinnon työntekijää, ohjataan ilmoitus hallinnon henkilölle, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Tietosuojaseloste löytyy Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n nettisivuilta.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelunarviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa ja sosiaalityöntekijän kanssa. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät.

Lapsi ja/tai hänen läheisensä mukana palvelutarpeen arvioinnissa

Lapsi, lapsen perhe ja läheiset otetaan mukaan suunnitelmien tekoon. Heidän tuomansa näkemykset ovat tärkeitä suunnitelman teossa. Lapselle merkityksellisten ihmisten mukaan otto suunnitelmien tekoon lisää heidän sitoutumistansa sijaishuoltoon ja lapsen hoitoon ja luo siten onnistumiselle paremmat edellytykset.

Omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijänsä kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Yksikössä lapselle nimetyt omaohjaajat etsivät ja rakentavat yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien ja läheisten kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Omaohjaajat huolehtivat myös koulunkäynnin toteutumisesta yhteistyössä koulun henkilöstön, vanhempien ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän kanssa.

Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on käyty lapsen kanssa läpi. Lapsi voi halutessaan keskustella kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana. Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaajat pitävät säännöllisesti yhteyttä joko puhelimitse tai kirjeitse. Omaohjaajat huolehtivat, että asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset toteutetaan sovitulla tavalla.

Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Hallan tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyötyö räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Omaohjaajat saavat tukea perhetyön suunnitteluun ja toteuttamiseen Tuiskun perhetyön koordinaattorilta.

Asiakassuunnitelma

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii jokaiselle lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito ja kuntoutus Hallassa perustuu. Asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevat asiat ja tehdään näistä selkeä työnjako.

Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, lapsen perheen, vastuusosiaalityöntekijän, omaohjaajan ja esimerkiksi hoitotahon tai koulun edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää Hallassa laadittu lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma.

Kumpikin suunnitelma ohjaa lapsen sijoitushuollon toteuttamista sekä tarkistaa lapsen hoidolle ja kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita ja arvioi niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Omaohjaajat tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa.

Suunnitelman etenemistä arvioidaan kuukausikoosteissa. Kuukausikoosteet lähetetään lapsen perheelle ja lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Kooste käydään aina läpi lapsen kanssa. Lapsen suunnitelmat ja tai lapsen tilannetta voidaan käydä myös läpi henkilökunnan tiimeissä ja työnohjauksessa

Hoito- ja kasvatussuunnitelma lastensuojelun sijaishuollossa

Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen hoito ja kasvatus perustuu lapselle laadittuun asiakassuunnitelmaan ja sitä täydentävään lastensuojelulain 30 §:n 1 momentin mukaiseen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitsema hoidon ja huollon sisältö, ottamalla huomioon asiakassuunnitelmassa määritelty sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja se tukee laitoksessa järjestettävän hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja lapsen vanhemmille/huoltajille.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, sosiaalityöntekijän ja huoltajien kanssa. Suunnitelma tehdään aina kirjallisesti. Toteutumista seurataan nuoren arjessa ja hoidon vaikuttavuutta arvioidaan GAS-menetelmään perustuvien omat tavoitteet-lomakkeen avulla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa useammin, jos nuoren kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin. Omaohjaajat arvioivat yhdessä lapsen kanssa suunnitelman toteutumista ja yhdessä mietitään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.

Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sijaishuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteesta ja oikeus saada käyttövaroja.

Ohjaajat huolehtivat, että lapsi/nuori on tietoinen omista oikeuksistaan. Omaohjaajat käyvät nuoren kanssa keskusteluja ja varmistavat, että lapsi/nuori on tietoinen omista oikeuksistaan ja että lapsi ymmärtää omat oikeutensa, Ohjaajat tukevat ja auttavat lasta omien toiveiden ja mielipiteiden ilmaisemisessa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.

1.1.2020 lastensuojelulakiin lisättiin säännös lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on laadittu marraskuussa 2019. Maaliskuussa 2020 laadittiin yhdessä lasten kanssa erillinen nuorten versio hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta. Samassa yhteydessä täydennettiin myös varsinaista hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä Hallaan sijoitettujen lasten kanssa. Viimeisin Hyvän kohtelun suunnitelman päivitys on tehty toukokuussa 2024.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen. Ajatuksena on, että lapsi voi Hallassa olo aikana käydä läpi kulloisellekin ikäkaudelle tyypilliset kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

Asumiskoti Hallan henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen toiveet ja tarpeet ja keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamisessa ja niiden toteuttamisessa.

Lapsilla on oma käytössä oma huone. Huoneet on sisustettu ja kalustettu valmiiksi, mutta halutessaan lapsi voi tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänen oman makunsa mukaisia vaatteita, sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on niin sanottu omatila, johon muut saavat tulla vain hänen luvallaan. Lapsella on avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen huoneen ovi voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa ja selvitys lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjauslomaketta säilytetään lapsen kansiossa. Lapsi saa itse päättää käyttövaroistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttövarojen käyttämisen järjestämällä ostosreissuja.

Lapsilla on käytössä omat puhelimet. Yksikössä on lasten käyttöön tarkoitettu yhteinen tietokone. Lapsen vanhemmat/huoltajat, läheiset ja ystävät voivat vierailla yksikössä. Vierailut järjestetään yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioiden. Tarvittaessa tapaamiset voidaan järjestää Piharakennuksen kokoustilassa tai varaamalla hotellihuone/huoneita läheisten käyttöön.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos lapsen kohdalla joudutaan turvautumaan rajoitustoimenpiteisiin, on niille oltava lastensuojelulaissa säädetty peruste. Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun lapsen tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset lapsen asiakirjoihin. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava aina lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen lasten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen vanhempien/huoltajien, muiden lapselle läheisten henkilöiden sekä tarvittaessa lasta hoitavan lääkärin kanssa. Kirjaukset rajoittamistoimenpiteistä tehdään lapsen asiakirjoihin.

Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula-raporttiohjelmaan. Lapsen ja huoltajien mielipide selvitetään rajoitustoimenpidepäätöksen yhteydessä ja mielipiteet kirjataan päätökseen. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapselle ja vanhemmille/huoltajille. Kirjalliset rajoituspäätökset lähetetään aina sosiaalityöntekijälle sekä lapsen vanhemmille/huoltajille. Rajoitustoimenpiteillä voi olla vaikutusta lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja se otetaan huomioon rajoitetta tehdessä ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaa päivitettäessä.

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan tehdä ja perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin, kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita lain mukaisia perusteita sen jatkamiselle ei enää ole.

Delegointimääräys rajoituspäätösten tekemiseksi löytyy rajoitepäätöskansiosta ja sähköisestä laadunhallintajärjestelmästä. Yksikössä olevasta rajoitepäätöskansiosta ja perehdytyskansioista löytyy lisäksi ohjeistukset rajoitteiden tekemiseen.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtumat ja vaaratilanteet kirjataan sähköiseen riskienhallinta järjestelmään.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään aina läpi lapsen kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuvat lapsi, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja vanhempia/huoltajia. Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on puhelimitse yhteydessä lapsen vanhempiin/huoltajiin sekä sosiaalityöntekijään ja käy heidän kanssaan avoimesti tilanteen läpi ja kertoo, mihin toimenpiteisiin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja toistumisen ennaltaehkäisemiseksi. Tapahtumat kirjataan Nappulan raporttiohjelmaan ja lapsen kuukausikoosteeseen ja asiakassuunnitelmaneuvottelua varten tehtävään yhteenvetoon.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisältöä, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa henkilöstölle ja asiakkaalle erilaisia asioita. Yksikön toiminnan kehittämiseksi on tärkeä kerätä systemaattisesti palautetta eri yhteistyötahoilta.

Marraskuun 2021 aikana Asumiskoti Pyryssä toteutettiin yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun kanssa vertaisarviointi, jonka tavoitteena oli vahvistaa sijaishuollossa asuvien lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Vertaisarvioinnissa lapset saivat mahdollisuuden osallistua aktiivisesti lastensuojelun sijaishuollon palveluiden kehittämiseen. Lasten antamaa palautetta on hyödynnetty yksikön toiminnan kehittämisessä.

Asiakaspalautetta kerätään lapsilta, hänen vanhemmiltaan/huoltajiltaan, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä muilta sidosryhmiltä jatkuvana palautteena, puhelimitse ja asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä. Kerran vuodessa toteutetaan sähköinen asiakastyytyväisyyskysely, johon vastaavat lapset, hänen vanhemmat/huoltajat sekä lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät.

Kaikki suullinen ja kirjallinen palaute käsitellään päivittäisraportoinnin yhteydessä ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Toimintatapoja tarkastellaan ja muutetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta.

Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisen ajan kuluessa.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Epäkohdista voi ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei vaarannu ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön kohdisteta kielteisiä vastatoimia. Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön (yksikönjohtaja) tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Yksikönjohtajan on ilmoitettava asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:

Yksikönjohtaja Hanna Finne

puh. 050-5570116

sähköposti: hanna.finne@tuiskuoy.fi

Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Henna Lammi
Etelä-Pohjanmaan sosiaaliasiavastaava

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Hanneksenrinne 7,
60220 Seinäjoki

06 415 4111

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan hyvinvointialueella on oltava sosiaaliasiavastaava, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiavastaavan tehtäviin kuuluu:

- neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) ja varhaiskasvatuslain (540/2018) soveltamiseen liittyvissä asioissa

- neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta tai asiakkaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä sosiaalihuollon asiakaslain 23 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä sekä neuvoa ja tarvittaessa avustaa varhaiskasvatuslain 54 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä

- neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus tai muu asiakkaan sosiaalihuollon tai varhaiskasvatuksen oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa

- tiedottaa asiakkaan oikeuksista

- koota tietoa asiakkaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä; sekä

- toimia lisäksi muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Asiakkaan näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiavastaava on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiavastaava voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjata asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvoa, miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiavastaavalla ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiavastaava ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän tekemää päätöstä.

Potilasasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Marjo-Riitta Kujala

Etelä-Pohjanmaan potilasasiavastaava

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Hanneksenrinne 7,
60220 Seinäjoki

06 415 4111

www.hyvaep.fi/tietoa-ja-ohjeita/potilaan-ja-asiakkaan-oikeudet/potilas-ja-sosiaaliasiavastaava/

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot:

Kuluttajaneuvonta: 09 51101200

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

www.kkv.fi

Jos valituksesi yritykselle ei tuota toivomaasi tulosta, ota yhteyttä maistraattien kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa.

Yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle:

Muistutukset käsitellään kahdessa viikossa.

6. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Lapsen/nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyä asiakassuunnitelmaa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaa.

Lapsen saapuessa yksikköön hänelle varataan riittävästi ohjaajien aikaa ja tämä huomioidaan työvuorosuunnittelussa. Jokaiselle lapselle nimetään kaksi omaohjaajaa, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Tavoitteena on, että tuleva omaohjaaja on hakemassa lasta tai muuten työvuorossa, kun lapsi saapuu yksikölle. Omaohjaajat ja muu henkilökunta auttavat omalla toiminnallaan lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Omaohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti omana yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Maanantaisin pidettävässä yhteisökokouksissa lapset saavat osallistua tulevan viikon suunnitteluun. Yhteisökokouksessa lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja ohjaajien kanssa sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Yhteisökokoukset kirjataan ja lasten esiin tuomat toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan häntä itseään koskevassa asioissa ja päätöksenteossa. Lasta kuullaan ja kuunnellaan ja hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Lasta kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun.

Liikunta-, kulttuuri- harrastus- ulkoilu yms mahdollisuuksia toteutetaan seuraavasti:

Asumiskoti Hallan henkilökunta tukee lasten harrastustoimintaa. Yksikkö sijaitsee omakotialueella joen rannan läheisyydessä ja lähietäisyydeltä löytyvät ulkoilureitit, yleisurheilukenttä, yläkoulun koripallotelineet ja talvella hiihtoladut, jääkiekkokaukalo sekä pulkkamäki. Myös uimahalli on kävelyetäisyydeltä yksiköltä. Tavoitteena on löytää jokaiselle lapselle häntä kiinnostava harrastus yksikön ulkopuolelta. Yksikön viikkosuunnitelmassa on varattu aikaa yksikön yhteiselle liikunta-/toimintapäivälle. Lapset saavat olla mukana suunnittelemassa päivien sisältöä. Yksiköllä on jäsenyys Vähänkyrön ja Isonkyrön kuntosalille. Joka toinen kuukausi tavoitteena on toteuttaa niin sanottu yksikön yhteinen tekeminen lasten esittämien toiveiden pohjalta.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Lapsen asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Henkilökunta tukee lasta asiakassuunnitelmassa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laadittujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan raporttiohjelman päivittäisraportoinnin avulla ja GAS-menetelmään pohjautuvien omat tavoitteet-lomakkeiden avulla.

Ravitsemus

Yksikössä on nimetty keittiövastaava. Yksikössä valmistetaan henkilöstön toimesta monipuolista kotiruokaa lautasmallin mukaisesti. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Maanantain yhteisökokouksessa lapset saavat toivoa tulevan viikonlopun ruoat ja pääsevät osallistumaan niiden valmistukseen ohjaajan kanssa. Yksikössä on käytössä 5 viikon ruokalista, jonka keittiövastaava päivittää tarvittaessa. Nuorten toiveet ja ruokarajoitteet huomioidaan ruoan valmistuksessa. Lapsen ravitsemusta seurataan tarvittaessa paino- ja pituusmittauksilla tai lääkärin antaman muun ohjeen mukaan.

Yksikön keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyvät ohjeet ja seurantalomakkeet. Henkilökunta suorittaa keittiön omavalvontaa päivittäin.

Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle on asetettu laadulliset tavoitteet ja toteutumisen seuraamiseksi on laadittu erilliset toimintaohjeet Asiakkaiden yksilölliset hoito- ja kasvatussuunnitelmat sisältävät henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tavoitteet.

Koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin. Yksikköön on nimetty myös ympäristöstä vastaava, joka antaa tietoa kierrättämisestä ja ympäristöasioista henkilökunnalle ja lapsille.

Siivous ja pyykkihuolto

Yksiköstä löytyy erilliset siivousohjeet. Henkilökunta huolehtii päivittäissiivouksesta esimerkiksi keittiön osalta. Yksikössä on kodinhoitohuone, josta löytyy pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Siivoustarvikkeet sijaitsevat yksikön välitilassa, lukollisessa varastossa.

Yksikön siivouksesta vastaa henkilökunta. Yksikön viikko-ohjelman mukaisesti yhteisten tilojen siivoaminen hoidetaan torstaisin ja lasten huoneiden siivoaminen tiistaisin. Nuoret osallistuvat omien taitojensa mukaisesti yksikön ja oman huoneensa siivoukseen. Henkilökunta ohjaa ja auttaa lapsia/nuoria siivoamisessa sekä pyykkihuollossa tarpeen mukaan. Henkilökunta siivoaa yleiset tilat lauantaisin.

Yksikköön on nimetty siivousvastaava, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja huolehtii kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomakkeen ja käyttöturvallisuustiedotteiden ajan tasalla pitämisestä.

Infektioiden torjunta

Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Johtajan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä.

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta on sitoutunut tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan ja koronarokotussuojaan.

Terveyden- ja sairaanhoito

Lääkäri päättää lapsen terveydenhoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsen terveydentilaa koskevat havainnot kirjataan Nappulan raporttiohjelmaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään suullinen raportti, jolla varmistetaan katkeamaton tiedonkulku.

Päivystykselliset välittömästi hoitoa vaativat tapaturmat ja sairaudet hoidetaan virka-aikana Isokyrön perusterveydenhuollon toimipisteessä ja päivystysaikana Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Koulun puolesta lapsilla on saatavilla myös kouluterveydenhuollon palvelut. Lapsi voi saada hoitoa ei kiireellisissä tapauksissa myös yksityisellä lääkäriasemalla tai Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n konsultoivan lääkärin määräyksellä.

Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esimerkiksi laboratoriokokeet hoidetaan paikallisessa julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Kiireellisissä tilanteissa henkilökunta on ohjeistettu soittamaan välitöntä apua 112 hätänumerosta.

Äkillistä kuolemantapausta varten on laadittu erillinen toimintaohjeistus.

Pitkäaikaissairauden terveyden seurannassa noudatetaan lääkärin ohjeistusta sekä kyseisen sairauden käypä-hoito ohjeiden suosituksia.

Yksikön lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava sairaanhoitaja Minna Korvola-Salo. Arjessa lasten/nuoren terveyden- ja sairaanhoidosta on vastuussa koko henkilökunta.

Henkilökunnalla on voimassa oleva ensiapukoulutus.

Lääkehoito

Lääkehoidonsuunnitelma on osa henkilökunnan perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi yksikössä on käytössä toimintaohjeet esimerkiksi lääkkeiden jakamiseen, antamiseen ja ottamiseen. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja päivittää lääkehoitosuunnitelman aina tarvittaessa. Yksikössä on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jakamisessa tai antamisessa havaitaan poikkeama, tehdään siitä poikkeamailmoitus sähköisen riskienhallinta järjestelmän kautta. Lääkehuoneessa on sähköinen kulunvalvonta.

Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) tai terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, kts. lääkehoitosuunnitelma. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, mikä mahdollistaa lääkkeen antamisen valmiiksi jaetusta lääkedosetista. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittaneet suorittavat 5 vuoden välein Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) testauksen, mikä mahdollistaa lääkkeen antamisen valmiiksi jaetusta lääkedosetista lukuun ottamatta PKV-lääkkeitä.

Lääkehoito auditoidaan vuosittain omana kokonaisuutenaan Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä.

Yksikön lääkehoitoon on nimetty vastuuhenkilöksi:

sairaanhoitaja YAMK Minna Korvola-Salo

Lääkehoitosuunnitelma päivitetty 5/2024

Monialainen yhteistyö

Nuoren tullessa yksikköön lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijä tilataan lasta koskevat paperit mahdollisista edellisistä hoitopaikoista, jotta voidaan varmistaa lapsen katkeamaton hoito.

Moniammatilliseen tiimiimme osaamista täydentävät ostopalveluina hankittavat lastenpsykiatrian erikoislääkärin ja terapeuttien palvelut. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti lapsen lähiverkostoon kuuluvien henkilöisen ja palvelun tarjoajien esim. koulun kanssa. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan ja kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana keskustelemme lapsen tarpeista vanhempien/huoltajien ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, jotta lapselle voidaan mahdollistaa hänen tarvitsevat tukitoimet.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Viimeisin määräaikainen palotarkastus on tehty 13.2.2024. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Henkilöstölle on säännölliset alkusammutuskoulutukset, viimeisin on pidetty huhtikuussa 2024. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä.

Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.

Asumiskoti Hallassa on laadittu oma terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma. Terveysviranomaiset käyvät säännöllisesti tekemässä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen. Viimeisin tarkastus asumiskoti Hallassa on tehty helmikuussa 2023.

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä 1.3.2016 voimaan tullut sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus sekä henkilöstön rakenne. Henkilöstömäärässä huomioidaan asiakkaiden avun tarve, määrä sekä toimintaympäristö. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,4 (7 asiakaspaikkaa/ 9 ohjaajaa). Yksikössä työskentelee 10 vakituista ohjaajaa ja 1 oppisopimusopiskelija. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön valinnassa on otettu huomion koulutustausta, työkokemus sekä asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Rekrytointitilanteessa tarkistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä. Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

Yksikössä toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu: 2 sosionomi (AMK) 1 (sairaanhoitaja YAMK), 2 sairaanhoitaja (AMK), 2 lähihoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja ja 2 nuoriso- ja yhteisöohjaajaa. Yksikönjohtajaa (sosionomi AMK) ei lasketa vahvuuteen, sillä hänen alaisuudessaan kaksi asuinyksikköä. Päivävuorossa (aamu-/iltavuorossa työskentelee 3-4 ohjaajaa ja yövuorossa 1 ohjaaja.

Henkilöstövoimavarojen riittävyys

Vakituisen henkilöstön lisäksi yksiköllä on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa ja akuuteissa poissaoloissa.

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkistetaan. Sijaisten tulee olla vähintään kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollonopiskelijoita. Työsuhteen alussa pyydetään rikosrekisteriote nähtäväsi.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Vakituiseen työsuhteeseen palkattaessa tulee työntekijällä olla sosiaali-, terveys-, tai kasvatusalan pätevyys. Rekrytointitilanteessa työnantajan tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Laillistetun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimivien korkeakouluopiskelijoiden on esitettävä opintorekisteri, josta näkyy heidän suorittaneen vähintään 140op tutkintoon vaadittavista opinnoista. Opiskelijoille nimetään aina ohjaaja. Opiskelijat eivät työskentele vuorossa yksin. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.

Toimitilat

Tilojen käytön periaatteet

Asumiskoti Halla toimii yhdessä kerroksessa yhdessä Asumiskoti Pyry kanssa. Pinta-alaa yksiköissä on yhteensä 665 m2. Kummastakin yksiköstä lapsille/nuorille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 3 (suuri ruokailutila/ ja kaksi olohuonetta). Yksikön tilat mahdollistavat lasten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämiseen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä. Yksikkö pitää sisällään 3 wc:tä lapsille ja 1 henkilökunnalle. Suihkutilat ovat erikseen sekä pojille että tytöille. Sauna löytyy osastojen välitilasta.

Asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella lapsella on oma huone. Huoneet on sisustettu ja kalustettu valmiiksi, mutta halutetaan lapsi voi tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapselle voidaan ostaa myös hänen oman makunsa mukaisia sisustustuotteita ja kalusteita. Lapsen huone on hänen oma tilansa, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelujen ajaksi. Lapsen läheisillä on mahdollisuus vierailla yksikössä aina sovitusti. Tarvittaessa omaisille järjestetään yöpymismahdollisuus hotellissa. Halutessaan lapsella on mahdollisuus viettää kahdenkeskistä aikaa omaohjaajansa kanssa.

Henkilökunnalla on toimisto ja erilliset kokoustilat pihapiirin rakennuksessa. Keskitilassa on yksikönjohtajan huone ja neuvottelutila henkilökunnan käyttöön. Asiakirjojen arkistointiin on varattu yksikönjohtajan toimistossa oma arkistokaappi.

Piharakennuksessa toimii myös Isokyrön sivistystoimen alainen pienluokka, joka muodostuu kahdesta luokkahuoneesta ja sosiaalitiloista.

Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan käytössä on vartijakutsupainike, jonka avulla työntekijä voi tarvittaessa hälyttää apua. Painikkeen käytöstä on laadittu erillinen ohjeistus. Yksikköön nimetty turvallisuusvastaava testaa hälytyslaitteet säännöllisesti ja kirjaa testaukset erilliselle lomakkeelle. Ulko-ovissa, lääkehuoneen ovessa ja yksiköiden välisissä ovissa on sähköinen kulunvalvonta. Palovaroittimien toimivuuden sekä poistumistiekylttien valaistuksen palovaroitinjärjestelmä tarkistaa automaattisesti.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Teemu Knuutti

asumiskoti.pyry@tuiskuoy.fi

040-1244066

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Lääkinnällisiä laitteita koskevasta ohjauksesta vastaa Fimea.

Hallassa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkevastaava. Hän käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkevastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Hallasta löytyy myös perusvälineistöä esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne pyritään korjaamaan esim. patterin vaihdolla. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Isokyrön terveysaseman apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

Jos huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

sairaanhoitaja YAMK Minna Korvola-Salo

asumiskoti.halla@tuiskuoy.fi

040 4106938

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet henkilötietolain 523/99 10§:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Työntekijät ja sijaiset käyvät arjentietosuoja koulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät testin. Henkilökunta on saanut sosiaalihuollon kirjaamiskoulutusta, johon sisältyy myös KANTA-yhteensopivuuden tuomat velvoitteet. Kirjaamisvalmennuksesta on tallenne, joten myös uudet työntekijät perehdytetään kirjaamiseen.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

Asiakastyön kirjaaminen

Henkilöstön perehdytyssuunnitelmassa on oma osionsa asiakastyön kirjaamiseen. Kirjaamiseen liittyvää koulutusta ja valmennusta on tarjolla vuosittain. Henkilöstö jakaa vastuun kirjaamisesta joka työvuorossa. Henkilöstö ja harjoittelijat allekirjoittavat työsuhteen alussa/harjoittelun alkaessa salassapitosopimuksen. Perehdytyssuunnitelmassa on huomioitu tietoturva siten että jokainen työsuhteessa oleva suorittaa arjen tietosuoja-testin.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Suvi Kasi

040-0484155

suvi.multisilta@tuiskuoy.fi

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä sähköinen laadunvalvontajärjestelmä ja sisäiset auditoinnit. Asumiskoti Hallan sisäinen auditointi toteutetaan lokakuussa 2024 ja toimintaa kehitetään sisäisestä auditoinnista saadun palautteen pohjalta. Sairaanhoitajaopiskelija Touko Nieminen tutkii AMK-opinnäytetyönään vuonna 2024 henkilöstön kokemuksia sisäisestä auditoinnista.

Perheiden tukemiseen ja yhteistyöhön panostetaan ja perhetyön koordinaattori Kirsi Visuri ohjaa ja tukee omaohjaajia säännölliseen, tavoitteelliseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Yksiköiden työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti Silta-ohjaaja koulutuksella erilaisiin perheen kanssa tehtävän työn menetelmiin.

Jokaisessa yksikössä on koulutettu defusing-ohjaaja ja he ovat henkilökunnan ja lasten apuna, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua. Defusing-ohjaajat kokoontuvat myös säännöllisesti tiiminä.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n työntekijä koulutetaan 2024-2025 Avekki-kouluttajaksi (väkivallan ennaltaehkäisy ja toimiminen tilanteissa). Tämän jälkeen yksiköllä on oma sisäinen kouluttaja, joka voi sekä kouluttaa että kerrata jo opittua säännöllisesti. Tämä parantaa sekä henkilökunnan että lasten turvallisuutta.

Henkilökunnan osaamista kiintymyssuhde- ja traumatietoisesta työotteesta sekä psyki-atrisesti/neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa toimimisesta vahvistetaan koulu-tuksilla edelleen vuonna 2024-2025.

Omaohjaajatyötä vahvistetaan erillisellä omaohjaakoulutuksella.

Hyvän kohtelun suunnitelma on päivitetty viimeksi toukokuussa 2024.

Yksikönjohtaja ja tiiminvetäjät osallistuvat kaksi kertaa vuodessa heille tarkoitettuihin esimiesten kehittämispäiviin.

Lääkehoidosta vastaava osallistuu heille järjestettävään lääkehoidon kehittämispäivään.

Yksikön työntekijöille järjestetään vuosittain kehittämispäivät, jolloin käsitellään esiin nousseita kehitystarpeita.

Työhyvinvointikysely toteutetaan marraskuun 2024 aikana. Tulosten perusteella nostetaan esiin yksikön kehityskohteita työhyvinvoinnin edistämiseksi 2025.

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys: Isokyrö 30.9.2024

Allekirjoitus Hanna Finne