Lastensuojelulaitos, yksikössä on 7 paikkaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hyväksyi 1.9.2019 lukien Asumiskoti Tuisku -toimintayksikön toiminnan laajentumisen aiemmasta seitsemästä asiakaspaikasta 14 asiakaspaikkaan. Laajentumisen jälkeen toimintayksikössä on kaksi asumisyksikköä (Asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska).

Esihenkilö Viivi Peltola Esihenkilön sijaisena toimii Maria Mäntylä

Puhelin 040-1242848

Sähköposti viivi.peltola@tuiskuoy.fi

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta: Valvira: Palvelujen tuottaja Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle 18.9.2018 (Dnro V/26680/2018) myönnettyyn lupaan on tehty 1.9.2019 lukien hakemuksessa pyydetyt muutokset Asumiskoti Tuisku toimintayksikön asiakaspaikoissa. Toimintayksikössä on muutoksen jälkeen kaksi seitsemän (7) asiakaspaikkaista asumisyksikköä (asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska) ja asiakaspaikkojen yhteismäärä on 14 paikkaa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus ja lausunto 22.7.2019

Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n lausunto 29.7.2019

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitoksen yleisen palotarkastuksen pöytäkirja 8.8.2019/29.5.2023

Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n ympäristöterveyspalveluiden tarkastuskertomus 6.7.2019/3.6.2024

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n vastine aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen ja lausuntoon 30.7.2019

Työterveyshuollon tarkastus 16.12.20222 Terveystalo

Palvelu, johon lupa on myönnetty: Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito lapset/nuoret- ja nuorisokoti: 14 asiakaspaikkaa

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

1.3.1 Toiminta-ajatus

Asumiskoti Tuisku (asumisyksikkö Tuisku ja asumisyksikkö Puuska) tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja yhteensä neljälletoista (14) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Tämä omavalvontasuunnitelma on tehty asumisyksikkö Tuiskuun.

Tuiskussa lasta autetaan kohtaamaan elämänhallinnan erilaisia haasteita ja tuetaan mielenterveyden häiriöiden käsittelyssä sekä oireiden tunnistamisessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä toimintakykyä vaikeuttavia pitkäaikaisvaikutuksia. Eritysosaamisaluetta ovat esimerkiksi psyykkisten/neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen ja mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmän tuntemus sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat myös tärkeä painopiste lapsen hoidossa. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat 8-17 vuotiaat lapset, jotka psyykkisen oireilun vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista tai neuropsykiatrista kuntoutusta.

Työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Tuiskussa lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökunta. Omaohjaaja työskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Tuiskussa painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun koheneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja läheisten sopeutumista mahdolliseen sairauteen ja panostaa sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.

1.3.2 Toiminnan kehittäminen

Perheiden tukemiseen ja yhteistyöhön panostetaan ja perhetyön koordinaattori Kirsi Visuri ohjaa ja tukee omaohjaajia säännölliseen, tavoitteelliseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Yksiköiden työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti Silta-ohjaaja koulutuksella erilaisiin perheen kanssa tehtävän työn menetelmiin.

Jokaisessa yksikössä on koulutettu defusing-ohjaaja ja he ovat henkilökunnan ja lasten apuna, kun yksikössä tapahtuu jokin odottamaton tilanne, mikä vaatii purkua. Defusing-ohjaajat kokoontuvat myös säännöllisesti tiiminä.

Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja näissä tilanteissa toimimiseen käytetään Avekki-toimintamallia. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lla on oma sisäinen Avekki-kouluttaja, joka voi sekä kouluttaa että kerrata jo opittua säännöllisesti. Tämä parantaa sekä henkilökunnan että lasten turvallisuutta. Tuisku lastensuojelupalvelut Oy:n yksiköiden sairaanhoitajat kokoontuvat kerran vuodessa kehittämispäivään, jonka tavoitteena on parantaa ja kehittää turvallista lääkehoitoa.

Työhyvinvointikysely toteutetaan aina kuluvan vuoden marraskuun aikana. Tulosten perusteella nostetaan esiin yksikön kehityskohteita työhyvinvoinnin edistämiseksi seuraavalle vuodelle.

1.3.3 Arvot ja toimintaperiaatteet

Yksilöllisyys ja lapsikeskeisyys: Lapsi on ensisijaisen avun kohde. Lasta kunnioitetaan omana itsenään hänen tapansa ja tottumuksensa huomioiden. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin, hänen toiveensa ja tarpeensa tunnistaen. Lasta hoidetaan hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyys: Lapsi on osa omaa perhettään. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti heidän osallisuuttaan vahvistaen.

Turvallisuus: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, vahva omaohjaajuus ja toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden.

Osallisuus: Lapsen osallisuutta vahvistetaan. Lapsi on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen hoidon tarpeeseen.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelman laadintaan on osallistunut koko henkilöstö.

Kuka vastaa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta (nimi ja yhteystiedot):

Yksikönjohtaja Viivi Peltola

Kotikouluntie 1 A1, 66300 JURVA

040 124 2848

viivi.peltola@tuiskuoy.fi

1.4 Omavalvontasuunnitelman seuranta ja päivittäminen

Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Henkilökunta osallistuu omavalvonnan seurantaan ja tuovat yksikönjohtajan tietoon, mikäli huomaavat muutostarvetta.

Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelma käydään läpi 4 kuukauden välein huhtikuussa, elokuussa ja joulukuussa tai useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. Yksikössä raportointi on liitetty tiimimuistion asialistaan. Tiimimuistioon kirjataan omavalvontasuunnitelman raportointikohtaan tehdyt toimenpiteet, muutokset, sekä myös kirjaus, jos muutoksia ei ole ollut tai niitä ei ole tehty. Yksikönjohtaja laatii yhteenvetoraportin omavalvonnan toteutumisesta ja kehittämisestä neljän kuukauden välein. Raportit julkaistaan yrityksen kotisivuilla. Yksikönjohtaja informoi Tuiskun johtoa yksikön raportista laajennetussa johtoryhmässä neljän kuukauden välein. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan.

1.4.1 Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa. Lapsen muuttaessa yksikköön käy omaohjaaja lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Asumiskoti Tuiskun yleisissä tiloissa. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yrityksen sähköisestä laatujärjestelmästä sekä yrityksen nettisivuilta.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa

Asumisyksikkö Tuiskussa on laadittu osana omavalvontasuunnitelmaa hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä Asumisyksikkö Tuiskun lasten kanssa.

Uuden lapsen saapuessa asumisyksikkö Tuiskuun, käydään hyvää kohtelua koskeva suunnitelma yhdessä lapsen kanssa läpi.

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma lähetetään aina päivityksen jälkeen lasten sijoituksesta vastaavalle kunnalle ja lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Tuiskun hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty marraskuussa 2019 ja tarkistettu viimeksi lasten kanssa syyskuussa 2025.

Laadittu pvm. 11/2019 Tarkistettu pvm. viimeisin 1.9.2025

1.4.2 Palautteen kerääminen:

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, hänen perheeltänsä / lähipiiristä, sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Tuisku Oy:llä on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa. Kysely osoitetaan lapselle, hänen perheellensä ja sosiaalityöntekijälle.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta. Lomakkeen voi pyytää myös henkilökunnalta, mikäli ne ovat kansiosta loppuneet. Henkilökunnalta voi myös pyytää apua lomakkeen täyttöön. Halutessaan voi myös lähettää yksikönjohtajalle vapaamuotoisen aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen sähköpostilla. Yksikönjohtaja on yhteydessä aloitteen/poikkeaman tekijään hänen toivomallaan tavalla kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n ilmoituskanava – Whistleblower

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssa halutaan toimia vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tämän vuoksi käytössämme on Whistleblower-ilmoituskanava, jonka avulla voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti havaituista tapauksista, joissa olemme mahdollisesti toimineet lain, viranomaismääräysten, toimintaohjeidemme tai eettisten periaatteidemme vastaisesti. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa väärinkäytöstä epäilevä työntekijä tai sidosryhmään kuuluva henkilö (esim. asiakas- tai yhteystyökumppani).

Tuiskun nettisivuilta löytyy linkki, jonka kautta pääset lomakkeelle, jossa voit ilmoittaa havainnoista ja epäilyistäsi. Ilmoitus on lähtökohtaisesti anonyymi, mutta halutessasi voit jättää yhteystietosi. Ilmoitus tulee tehdä vilpittömässä mielessä. Kanavaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalautteiden ilmoittamiseen. Tahallisten väärien ilmoituksien tekeminen voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Ilmoituksen lähettäminen ja seuraaminen: Ilmoituksen lähettämisen jälkeen saat ilmoituskohtaisen salasanan. Kopioi se turvallisesti talteen. Voit seurata ilmoituksen etenemisprosessia salasanan avulla. Sinulta voidaan kysyä lisätietoa ilmoitukseen, joten on hyvä seurata ilmoituksen etenemistä säännöllisesti.

Ilmoituksen vastaanottaa Pieta Pitkänen tai Ilkka Poti. Vastaanottajat ohjaavat ilmoituksen käsittelijälle eli yksikönjohtajalle, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Jos ilmoitus koskee yksikönjohtajaa tai hallinnon työntekijää, ohjataan ilmoitus hallinnon henkilölle, jolla ei ole eturistiriitaa asiassa.

Tietosuojaseloste löytyy Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n nettisivuilta.

1.4.3 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä:

Jatkuva palaute käsitellään arjessa ja Tuiskun henkilökunnan tiimikokouksissa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käsitellään johtoryhmässä sekä yksikön tiimipalaverissa. Palautetta pohditaan ja toimintamalleja muutetaan palautteen pohjalta.

Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Henna Lammi

puh. 06 415 4111

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiavastaava, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiavastaavan tehtäviin kuuluu neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan; tiedottaa asiakkaan oikeuksista; toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Sosiaaliasiavastaava on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiavastaava voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjaamalla asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvomalla miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiavastaavalla ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiamies ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän päätöstä.

Asiakas voi tehdä myös kantelun Lupa- ja valvontavirastoon, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnasta.

1.5 Muistutusten käsittely

Yksikönjohtaja Viivi Peltolalle voi osoittaa muistutukset.

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi. Muistutuksen tekijän kanssa käydään läpi tehdyt toimenpiteet ja muutokset.

Tavoiteaika muistutuksen käsittelyille on 1-2 viikkoa.

2 Asiakas- ja potilasturvallisuus

2.1 Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet

Sosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kasvatus Tuiskussa perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Omaohjaaja(t) laativat hoito- ja kasvatussuunnitelman yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lasten sijoitusaikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa esim. lasta rajoitettaessa kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. Lapsen kanssa tehdään kirjallinen kuukausikooste, jossa käydään läpi tilannekatsaus kuluneesta kuukaudesta. Tuiskussa lapsi osallistuu kuukausikoosteen tekemiseen omaohjaajan kanssa keskustellen ja voi halutessaan ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään myös kuukausikoosteen kautta. Kooste lähetetään aina lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Riippuen hyvinvointialueen ohjeista lähetetään myös vanhemmalle. Kirjaukset ja suunnitelmat arkistoidaan Kantaan hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaan.

1.1.2020 lastensuojelulakiin tuli lisätty säännös lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n suunnitelma, joka on käyty lasten kanssa läpi yksikön yhteisöpalaverissa, on tehty marraskuussa 2019. Lapset ovat saaneet antaa suunnitelmasta palauteta, joka on otettu huomioon suunnitelman päivitysvaiheessa ja sen pohjalta on tehty yhdessä lasten kanssa oma hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvän kohtelun suunnitelma käydään läpi omaohjaajan toimesta aina uusien lasten kanssa. Tuiskussa Hyvän kohtelun- suunnitelma on viimeksi päivitetty lasten kanssa syyskuussa 2025. Suunnitelma päivitetään vuosittain lasten kanssa.

2.2 Hoito- ja kasvatussuunnitelma lastensuojelun sijaishuollossa

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä nuoren, nuoren perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoitus on havainnollistaa lapsen asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sekä kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten samalla lapsen hyvä kohtelu yksikössä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää lapsen asiakassuunnitelmaa.

Hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa esimerkiksi, mikäli joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, mutta vähintään kolmen kuukauden välein. Tuiskussa omaohjaajat ja lapsi arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista, miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asumisyksikkö Tuiskussa omaohjaajapari tekee työtä yhdessä. Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. He tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja se kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Kooste tehdään lapsen kanssa ja lähetetään lapsen perheelle (sosiaalityöntekijän suostumuksella) ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Lapsen suunnitelmat tai lapsen tilanne voidaan käydä läpi myös henkilökunnan tiimikokouksessa ja työnohjauksessa.

Yksikössä käytetään GAS-menetelmää. GAS-menetelmä on tavoitteiden asettamisen ja niiden saavuttamisen arvioinnin työkalu, jota käytetään lapsen yksilöllisen kehityksen tukemisessa. Menetelmän avulla määritellään konkreettiset, mitattavat tavoitteet yhdessä lapsen, hänen läheistensä ja henkilöstön kanssa. Jokaiselle tavoitteelle laaditaan viisiportainen asteikko:

-2: Tilanne ennen muutosta

-1: Lievä parannus

0: Tavoitteen saavuttaminen

+1: Tavoitteen ylittäminen

+2: Selkeä ylitys

Menetelmä tuo näkyväksi pienetkin edistysaskeleet, tukee lapsen osallisuutta ja motivoi sekä lasta että henkilöstöä. GAS soveltuu sekä lyhyisiin että pidempiin jaksoihin ja toimii osana hoito- ja kasvatussuunnitelman seurantaa.

Hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjaan on tullut muutoksia vuoden 2026 alussa, kun siirryttiin sostmetan mukaisiin lomakkeisiin. Hoito- ja kasvatussuunnitelma arkistoidaan Kantaan hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaan.

3 ASIAKKAAN KOHTELU

3.1 Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Tuiskussa on käytössä myös lapsen perehdytyssuunnitelma, joka käydään läpi uuden lapsen kanssa ensimmäisinä viikkoina. Olemme todenneet, että samalla tavalla kuin uusi työntekijä uusi lapsi pitää tutustuttaa yksikköön perusteellisesti, että hän tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi.

Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Asumisyksikkö Tuiskussa henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen toiveet ja tarpeet. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

Tuiskussa lapsilla on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Asumisyksikkö Tuiskussa lapsi voi halutessaan myös valita esimerkiksi uudet tapetit tai seinämaalit. Lapsi voi halutetaan tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänen oman makunsa mukaisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

Lapsi saa kuukausittain ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Käyttövarat voidaan maksaa jaetusti kerran viikossa (torstaisin) tai sovitusti koko summa kerralla lapsen tilille kerran kuukaudessa. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsi itse saa päättää käyttörahoistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttörahojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja. Asumisyksikkö Tuiskussa lapsen kanssa harjoitellaan vastuullista rahankäyttöä.

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone. Lapsilla on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla Tuiskussa. Vierailuista sovitaan henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön ja järjestellään kuljetukset.

Ajatuksena on, että lapsi voi Tuiskussa oloaikana käydä läpi kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

3.2 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Niitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula raporttiohjelmaan. Asumisyksikkö Tuiskussa käydään rajoitustoimenpiteeseen johtaneet tilanteet aina läpi ja mietitään, miten niitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Samalla varmistetaan, että lapsi ymmärtää miksi rajoitustoimiin on päädytty. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Rajoitustoimenpiteistä tehdään myös lapsikohtaiset arviot.

Lasta ja huoltajia kuullaan ja heidän mielipiteensä kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset kirjallisesti, jotka annetaan/lähetetään sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Päätökset arkistoidaan Kantaan hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaisesti. Tuolloin rajoituspäätökset ovat luettavissa myös sieltä. Rajoitetoimenpiteet voivat myös vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka tulee huomioida rajoitteita tehdessä.

3.3 Asiakkaan asiallinen kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asumisyksikkö Tuiskussa asiakas tarkoittaa lasta. Lasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan lapsen ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä lapsella on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Lasta tuetaan oman mielipiteen esiin tuomisessa. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia. Lapselle kerrotaan, kuka tämä henkilö on ja miten hänet tavoittaa.

3.4 Omatyöntekijä

Omatyöntekijä eli omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Tuiskussa lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Lapsen saapuessa asumisyksikkö Tuiskuun varataan hänelle riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Lapsen omaohjaaja on ottamassa lasta vastaan yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta omalla toiminnallaan auttavat lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä. Asumisyksikkö Tuiskussa jo työvuorosuunnitteluvaiheessa sovitaan ja mahdollistetaan säännöllinen omaohjaaja-aika. Omaohjaajan kanssa lapsi voi tehdä paljon erilaisia asioita leivonnasta matkailuun lapsen omat kiinnostuksen kohteet huomioiden.

Huoltajille lähetetään(sosiaalityöntekijöiden suostumuksella) kirjallinen kuukausikooste, joka on menty yhdessä lapsen kanssa keskustellen läpi. Lapsi voi lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana. Kuukausikoosteet arkistoidaan Kantaan hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaisesti.

Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti puhelimitse ja kirjeitse. Tuiskussa omaohjaaja sopii vanhempien kanssa, miten usein yhteydenpito tapahtuu, mutta vähintään kerran viikossa. Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, internetin välityksellä, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Tuiskun henkilökunnan tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta.

Perheiden kanssa työskentely räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista. Tuiskulla on oma perhetyön koordinaattori, joka suunnittelee perhetyön tavoitteet ja toteutumisen yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa, sekä on tukena perhetyön prosessissa.

Tuisku Lastensuojelupalvelut oy:ssä työskentelee perhetyönkoordinaattori Kirsi Visuri, joka suunnittelee ja toteuttaa perhetyötä yhdessä perheen ja yksiköiden omaohjaajien kanssa. Tuiskussa omaohjaajien tekemä perhetyö on perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä Tuiskun henkilökunnan välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä / yhdessä lapsen omaohjaajan kanssa työparityöskentelynä.

3.5 Monialainen yhteistyö

Lapsen tullessa Tuiskuun sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista muista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon jatkuminen. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu tarvittaessa myös lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Puuskan henkilökunnasta löytyy myös psykoterapeutti, joka on tarvittaessa Tuiskun lapsen käytettävissä. Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana tarpeiden ilmetessä keskustelemme asiasta lapsen, hänen perheensä ja sosiaalityöntekijän kanssa. Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsemansa tuen muodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti muiden yhteistyötahojen mm. koulun kanssa. Omaohjaajat osallistuvat koulupalavereihin.

Tarpeen mukaan lapselle hankitaan ostopalveluna talon ulkopuolisia palveluita hyvämaineisilta toimijoilta. Tällä hetkellä esimerkiksi käydään hevosterapiassa ja toimintaterapiassa. Tuiskun henkilökunta valvoo ostettujen palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä palveluiden tuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sopimuksiin on kirjattu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

3.6 Toimitilat ja välineet

Asumisyksikkö Tuisku toimii yhdessä kerroksessa samassa kiinteistössä Asumisyksikkö Puuskan kanssa. Pinta-alaa on noin 450 m2. Yksikkö pitää sisällään 3 wc:tä asukkaille ja 2 henkilökunnalle ja vieraille. Suihkutilat löytyvät sekä pojille että tytöille erikseen, myös henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella lapsella on oma huone. Huone on lapsen oma tila, jota muut eivät käytä. Lapsille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 2 (yhdistetty ruokatila/ olohuone, iso erillinen olohuone). Yksikön tilat mahdollistavat nuorten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämiseen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä. Tuiskussa on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalla on kanslia ja erilliset kokoustilat, joihin vain henkilökunnalla on avain. Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivoushuoneessa, joka on lukittu. Henkilökunta pitää silmällä mahdollisia korjaus- ja huoltotarpeita. Pienet korjaukset/huollot (ovien saranoiden kiristys, öljyäminen yms) tehdään heti itse mutta isommista ilmoitetaan yksikönjohtajalle tai kiinteistövastaavalle korjaajan tilaamiseksi paikalle.

Lapsen läheiset voivat vierailla yksikössä sovitusti. Läheisille tarvittaessa järjestetään yöpymismahdollisuus esimerkiksi läheisestä hotellista. Rakennuksessa sijaitsee myös erillinen asunto, johon vanhemmat ovat tervetulleita majoittumaan. Nuorilla on käytössään myös liikuntasali, kuntosali, painisali ja aistihuone. Rakennuksen toisessa kerroksessa on Kurikan sivistystoimen alainen koulu, joka mahdollistaa peruskoulun käymisen yksikön yhteydessä. Kiinteistössä alkoi yläkerran remontointi syksyllä 2025

Yksikössä on kaksi autoa, joiden kunnosta pidetään huolta säännöllisesti. Yksikön autovastaava on Samuli Ketola. Autovastaava huolehtii auton kunnosta, määräaikaistarkastuksista ja muista autoon liittyvistä asioista. Autoiluun liittyy monenlaisia riskejä, joten on todella tärkeää, että ohjaajat noudattava lakeja ja sääntöjä. Harrastusvälineet säilytetään keskitetysti yhteisvarastossa liikuntasalin varastossa. Isommat ulkotavarat kuten pyörät ja lasketteluvälineet Tuiskun porrasvarastossa. Ohjaajat tarkastavat harrastusvälineiden kunnon säännöllisesti ja rikkinäiset, mahdollisesti varaa-aiheuttavat välineet poistetaan käytöstä.

3.7 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Tuiskussa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla asiakassuunnitelmaa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, jotka on tehty yhteistyössä nuoren ja hänen läheisten kanssa.

Asumisyksikkö Tuiskussa jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Henkilökunta tukee lapsen harrastustoiminnassa. Viikkosuunnitelmassa on myös varattu aikaa yksikön yhteisille ns. liikuntapäiville. Lapset otetaan mukaan suunnittelemaan liikuntapäivien sisältöä. Asumisyksikkö Tuiskun maanantaisissa yhteisökokouksissa suunnitellaan seuraavan viikon liikuntapäivää. Tuiskun yhteydessä on oma liikuntasali, painisali ja kuntosali, joka mahdollistaa hyvät sisäliikunta mahdollisuudet. Rauhoittumiseen ja keskustelupaikkana käytössä on aistihuone. Hyvät ulkoilureitit ja järvi sijaitsevat yksikön läheisyydessä. Tuiskusta liikutaan paljon lähipaikkakunnille monien eri harrastusten pariin. Lapsella on halutessaan mahdollisuus harrastaa jopa kilpatasolla. Hyödynnämme esimerkiksi lähikuntien uima- ja skuuttihalleja, kiipeilypuistoja ja vaellusreittejä.

Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset voivat itse vaikuttaa yksikön arjen asioihin. Yksi lapsista toimii yhteisökokouksessa puheenjohtajana. Kokouksessa keskustellaan mm. säännöistä, toisten huomioon ottamisesta ja sovitaan viikonlopun ruokatoiveet ja harrastusmenot. Kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä. Tuiskussa kokoukset järjestetään iltapäivän kahvihetkenä, jonne lapset halutessaan leipovat jotain tarjottavaksi.

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Tuiskussa tämä tavoite saavutetaan tiiviillä omaohjaajatyöskentelyllä.

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteistyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Raporttiohjelmaan kirjataan lapsen suunnitelmat ja toteutumista seurataan ja kirjataan päivittäin. Asumisyksikkö Tuiskussa ohjaajat hyödyntävät lasten kouluajan ja harrastusajat mm. kirjaamiseen.

3.8 Ravitsemus

Tuiskun keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa lautasmallin mukaan. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Lapset pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Yksikössä on 6 viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Ruokailun järjestämisessä huomioidaan Tuiskun asiakkaiden toiveiden lisäksi erityisruokavaliot (diabetes, autoimmuunisairaudet, ruoka-aineyliherkkyydet, -allergiat ja -intoleranssit) niin, että kaikki osapuolet voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Uskontoon tai eettiseen vakaumukseen perustuvat ruokavaliot ovat osa monikulttuurista palvelua, joka otetaan myös huomioon.

Tuiskuun on nimetty oma keittiövastaava, Emma Heininen.

Ravitsemusta seurataan tarvittaessa paino- ja pituusmittauksilla tai muilla lääkärin määräämillä tavoilla.

Tuiskun keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.

3.9 Hygieniakäytännöt

Koko henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin.

Siivouksesta vastaa henkilökunta. Tuiskun viikko-ohjelmassa on varattu yhteisten tilojen siivoamiseen ja lapsen huoneiden siivoamiseen oma aika. Lapset osallistuvat omien taitojen mukaan siivoukseen. Henkilökunta huolehtii päivittäisestä siivouksesta esim. keittiön osalta. Henkilökunta ohjaa ja auttaa lapsia siivoamisessa. Tuiskussa on kodinhoitohuone, josta löytyy pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Lasta tuetaan ja opastetaan pyykkihuollossa huomioiden lapsen ikätaso.

Tuiskuun on nimetty siivousvastaava, Katja Mäenpää, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja kirjaa kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomaketta. Tuiskusta löytyy erilliset siivousohjeet. Vuosittain tehdään myös hygicult testit erityisesti keittiön pinnoilta ja välineistä.

Tuiskuun on myös nimetty ympäristövastaava Antti Toppi, joka antaa tietoa niin henkilökunnalle kuin nuorille ympäristöasioista.

4 ASIAKKAAN OSALLISUUS

4.1 Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa Tuisku oy:n palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön asumisyksikkö Tuiskun kehittämisessä. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy kerää vuosittain asiakaspalautekyselyn avulla lapselta, vanhemmilta ja sosiaalityöntekijältä palautteen toiminnasta.

Sijoitetut lapset sekä heidän läheisensä voivat tehdä myös aloite-ehdotuksen tai poikkeamailmoituksen. Näiden tekoon on laadittu lomake, joka löytyy omavalvontakansiosta.

Asumisyksikkö Tuiskussa lasten kanssa käydään viikoittain yhteisöpalaverit, joissa lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun.

Syksyllä 2021 toteutettiin yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY.n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä. Tästä saatu palaute on käyty lasten ja henkilökunnan kanssa läpi. Pesäpuu Ry:n vertaisarvioinnin tulokset lähetettiin myös lasten sosiaalityöntekijöille.

Vuonna 2025 asumiskoti Tuiskun lapset osallistuivat THL:n Lastensuojelun laitoshoidon vaikuttavuustutkimukseen.

4.2 Asiakkaan oikeusturva

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.

Epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan sähköisen riskienhallinta järjestelmän kautta. Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsen kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuu nuori, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan myös raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmakokoukseen tehtävässä yhteenvedossa. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus.

Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssansa käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan myös toimenpiteet, joihin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan ja että lapsi ymmärtää omat oikeutensa. Tuiskussa ohjaajat selvittävät ja tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Ohjaajat tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja aina kun siihen on tarvetta.

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole. Rajoitustoimista tehdään lapsikohtainen arvio aina rajoituksen jälkeen.

Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemisestä löytyy kanslian ilmoitustaululta sekä sähköisestä laatujärjestelmästä.

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen ja videoiminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä. Videopuhelut puhutaan vain omassa huoneessa.

Tuiskun koulutussuunnitelmassa on otettu huomioon, miten tärkeää on työntekijöiden osaaminen laista, rajoituksista ja päätösten tekemisestä. Vuosittain käydään erilaisissa aiheeseen liittyvissä koulutuksissa.

5 Henkilöstö

Henkilöstömitoitus on minimissään 1,6 (7 asiakaspaikkaa/ 11 ohjaajaa). Asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne on pyritty huomioimaan valittaessa hoito- ja kasvatustehtäviin sopivaa henkilöstöä. Tuiskussa on yksikönjohtajan lisäksi vähintään viisi (5) korkeakoulutettua työntekijää, joista vähintään kaksi (2) on aina sosionomi AMK. Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävänkuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstön johtaminen.

Asumisyksikkö Tuiskun henkilöstörakenne:

4 Sosionomi AMK

4 sairaanhoitaja AMK

3 lähihoitajaa

5.1 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon työnhakuprosessissa. Asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne ohjaa henkilöstön valintaprosessissa.

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön laillistaminen tarkistetaan JulkiTerhikistä/Suosikista ennen työsopimuksen allekirjoitusta.

Henkilökunta sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi. Laillistetun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimivien korkeakouluopiskelijoiden on esitettävä opintorekisteri, josta näkyy heidän suorittaneen vähintään 140op tutkintoon vaadittavista opinnoista. Yksikönjohtaja arvioi yhdessä henkilökunnan kanssa riittääkö opiskelijan osaaminen sijaisena toimimiseen. Opiskelijoille nimetään aina ohjaaja. Opiskelijat eivät työskentele vuorossa yksin.

Vakituisen henkilöstön lisäksi Tuiskussa on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa sekä äkillisissä poissaoloissa. Sijaisia on saatu mm korkeakoulutettujen harjoittelujaksojen kautta. Aktiivisella yhteistyöllä alueen oppilaitosten kanssa on ollut positiivinen vaikutus uusien sijaisten löytymiseen, kun siihen on ollut tarvetta.

5.2 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Henkilöstön voimavaroja ja ammattiosaamista tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään 5 pv/työntekijä/vuosi. Täydennyskoulutuksista vähintään 16h on yksikön erityisosaamisalueeseen liittyvää. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä tarpeita. Työntekijän koulutustarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon. Yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahden keskeisiin keskusteluihin, jossa hän voi puhua itseään painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat myös tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella. Kerran vuodessa yksikönjohtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa sekä toisen kerran työntekijän näin halutessa. Terveystalo tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4-5 viikon välein tai tarvittaessa useamminkin. Työntekijällä on myös mahdollisuus yksilötyönohjaukseen. Tuiskuun on myös tehty henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja kannustinjärjestelmä. Tuiskussa myös tarpeen vaatiessa tarjolla defusing-palvelu työntekijöille ja asiakkaille.

Tuiskuun on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma, joka käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa. Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma liitteineen löytyvät sähköisestä laadunhallintajärjestelmästä. Näin ne ovat aina henkilöstön saatavilla, jotta he voivat palata niihin tarvittaessa. Uudet työntekijät kulkevat vanhojen työntekijöiden rinnalla. Työntekijöille nimetään perehdytysvastaava, joka auttaa työntekijää sisäistämään Tuiskun toimintakulttuurin.

Opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka vastaa harjoittelun ohjauksesta. Ohjaajat käyvät läpi opiskelijan kanssa perehtymissuunnitelman ja omavalvontasuunnitelman. Opiskelija suunnittelee vuoronsa työpaikkaohjaajan vuorojen mukaisesti, joka valvoo opiskelijan työskentelyä.

5.3 Täydennyskoulutus

Tuisku Oy hankkii ja järjestää laadukasta täydennyskoulutusta henkilöstölle 5pv/työntekijä/vuosi. Täydennyskoulutuksista vähintään 16h on yksikön erityisosaamisalueeseen liittyvää. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä täydennyskoulutustarpeita. Työntekijän omat koulutustarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon. Yksikössä on tehty koulutussuunnitelma. Yksikönjohtaja tekee Tuiskun koulutussuunnitelman vuoden alussa yksikön tarpeiden ja työntekijän omat kiinnostuksen kohteet huomioiden.

Henkilökunta on saanut sosiaalihuollon kirjaamiskoulutusta, johon sisältyy myös KANTA-yhteensopivuuden tuomat velvoitteet. Kirjaamisvalmennuksesta on tallenne, joten myös uudet työntekijät perehdytetään kirjaamiseen.

6 Terveyden- ja sairaanhoito

Tuiskuun on laadittu toimintaohje, joka on osa henkilökunnan perehdytystä. Hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsen vointi kirjataan raporttiohjelma Nappulaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedonkulku ei katkea. Pitkäaikaissairaiden terveyden seurannassa noudatetaan lääkärin ohjeistusta sekä käypähoito-ohjeiden suosituksia ko. sairauden seurannasta. Lapsi voi saada hoitoa ei kiireellisissä tapauksissa myös Terveystalolla tai Tuiskun ostopalveluna hankkiman lääkärin määräyksellä. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan paikallisesti julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Asumisyksikkö Tuiskun lapset kuuluvat Kurikan kaupungin kouluterveyden piiriin.

Päivystykselliset välittömästi hoitoa vaativat tapaturmat ja sairaudet hoidetaan Kurikan perusterveydenhuollon päivystyspisteessä tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteispäivystyksessä. Kiireellisissä tilanteissa on henkilökunta ohjeistettu soittamaan välittömästi apua 112 hätänumerosta. Henkilökunta on ensiapukoulutettua hätätilanteiden arvioimiseksi.

Lasta tuetaan ja häntä opastetaan henkilökohtaiset tarpeet ja ikätaso huomioiden huolehtimaan omasta hygienianhoidostaan sekä opastetaan huolehtimaan myös yleisestä hygieniasta.

6.1 Infektioiden torjunta

Tartuntatautilain 17 §:n mukaan myös asumisyksikkö Tuiskussa torjutaan suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtaja Viivi Peltola seuraa tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä. Peltolan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä.

Tuiskussa infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt.

henkilökunta sitoutuu Tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.
yksikön keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.
koko henkilökunta on suorittanut hygieniapassin.

6.2 Lääkinnälliset välineet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Turvallisuusvastaava Maria Mäntylä.

Yksikön ulko-ovissa on käytössä sähköiset lukot. Yksikössä olevat sähkölaitteet tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti.

Yksiköllä ei ole kameravalvontaa kuin ulkona parkkipaikalla. Yksiköllä on käytössä sisäisen hälytysjärjestelmän-kutsupainikkeet, jotka testataan säännöllisesti joka toinen kuukausi. Palovaroittimien toimivuus sekä poistumistiekylttien valaistus tarkastetaan kuukausittain. Testauspäivämäärät kirjataan ylös omille lomakkeille, joita säilytetään turvallisuuskansiossa.

Sijaishuoltoyksikössä teknologian käyttö perustuu lapsen hyvinvoinnin, tietosuojan ja turvallisuuden varmistamiseen. Kaikki laitteet ja järjestelmät suojataan ajantasaisilla tietoturvaratkaisuilla, ja henkilötietoja käsitellään vain suojatuissa, GDPR-vaatimukset täyttävissä järjestelmissä. Laitteet päivitetään säännöllisesti, ja niiden käyttöä valvotaan. Internetin käyttöä ohjataan ja suodatetaan haitallisen sisällön estämiseksi, ja lapsille annetaan ohjausta turvalliseen netinkäyttöön. Sosiaalisen median ja videokeskustelupalveluiden käyttö tapahtuu valvotusti ja sovittujen sääntöjen mukaisesti. Henkilöstö koulutetaan tietoturvaan ja teknologian turvalliseen käyttöön, ja kaikki poikkeamat, kuten tietoturvaloukkaukset, käsitellään omavalvontamenettelyn mukaisesti. Teknologiaa käytetään tukemaan lapsen kehitystä ja yhteydenpitoa läheisiin turvallisilla ja hallituilla tavoilla.

Tietosuojavastaava on Susanna Vehniäinen.

6.3 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Tuiskussa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkevastaava. Hän käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkevastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Tuiskusta löytyy myös perusvälineistöä esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne pyritään korjaamaan esim. patterin vaihdolla. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Jurvan terveysaseman apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

Jos huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

Lääkehoidosta vastaa Asumisyksikkö Tuiskussa: Sairaanhoitaja Laura Hakola

6.4 Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava sairaanhoitaja Laura Hakola. Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi Tuiskussa on käytössä erilaisia seurantamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon sekä lääkkeiden hävittämiseen. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidonsuunnitelmaan päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja. Tuiskussa on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä. Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköiseen riskienhallintajärjestelmään. Poikkeamat käsitellään tiimeissä ja johtoryhmässä. Tällöin mietitään keinoja ennaltaehkäistä vastaava poikkeama.

Lääkehuoneessa on sähköinen kulunvalvonta sekä työvuorosuunnitteluun merkitään joka vuoroon lääkehoidosta sen päivän huolehtiva henkilö.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n yksiköt auditoivat toisiaan kaksi kertaa vuodessa. Lääkehoito on yksi auditoinnin keskeisiä sisältöjä, joka auditoidaan omana kokonaisuutenaan. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) tai terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat LOP+PKV+ las + kipu1 testauksen 5 v välein (lääkehoidon osaaminen verkossa tasotestauksen, kts lääkehoitosuunnitelma). Sosionomit ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat suorittavat myös LOP+PVK + minilas? + kipu1 5 vuoden välein.

7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

7.1 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet tietosuojalain 1050/2018:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Työntekijät ja sijaiset käyvät arjentietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät testin.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

Tietosuoja ja -turva on isompi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuojan ja -turvan kokonaisuus on osa perehdytystä. Tämä pitää sisällään rekisteri- ja tietosuojaselosteet, tietosuoja ja -turvan omavalvontasuunnitelman ja Tuisku Oy:n tietoturvaohjeistuksen.

Tietosuojavastaavana toimii Suvi Kasi.

7.1.1 Asiakastyön kirjaaminen

Asiakkaiden rekisteri ja tietosuojaseloste (Nappula- ohjelma) on osa omavalvontasuunnitelmaa. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja kertoo selosteen sisällön.

Kirjaamiseen mahdollisestaan työvuoron aikana runsaasti aikaa. Jokaisesta asiakkaasta on kirjoitettu useampi kirjaus vuorokaudessa. Kirjaamisen laatu on osa sisäistä auditointia.

Kaikki työntekijät suorittavat Kanta-kirjaamiseen valmentavan Sosiaalihuollon kirjaamisvalmennus koulutuksen. Kirjaaminen tapahtuu Nappula tietojärjestelmään, josta raportit ja suunnitelmat arkistoidaan Kantaan hyvinvointialueiden liittymisaikataulujen mukaisesti

Omavalvontasuunnitelmassa on otettava huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679) vaatimukset tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta palveluyksikön toiminnassa.

8 Omavalvonnan riskienhallinta

8.1 Palveluyksikön riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on tehty jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma, jossa on huomioitu myös yhteiskunnalliset riskit kuten ongelmat sähkön- tai veden jakelussa jne. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle.

Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja koulutukseen. Työntekijät osallistuvat myös alkusammutuskoulutukseen sekä yksikössä on harjoiteltu poistumista hätätilanteessa.

8.1.1 Riskien tunnistaminen

Asiakasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.

Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että lapset ja heidän läheisensä uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.

8.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely

Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.

Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Käytännön turvallisuusratkaisuja ovat esimerkiksi lukittava veitsilaatikko sekä yhteisten tilojen tarkistaminen säännöllisesti vaarallisten aineiden ja esineiden varalta.

Lastensuojelun asiakasturvallisuusriskit liittyvät sijoitusprosessin alkamisesta sen päättymiseen. Lapsesta saatava tieto ennen sijoittamista antaa myös riskien arviointiin hyvät työkalut. Ennakkotietoa lapsesta saadaan lapsen sosiaalityöntekijältä ja huoltajilta. Riskeinä saattaa nousta esiin esim. aggressiivinen käytös tai lapsen vaikeus suojata itseään ja ymmärtää omia tai toisten rajoja. Riskejä tulisi arvioida monesta eri näkökulmasta: sijoitettavan lapsen näkökulmasta, yksikköön jo sijoitettujen lasten näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Riskien arviointi seuraa koko sijoitusprosessin ajan. On hyvä tunnistaa, että riskit voivat muuttua esimerkiksi henkilökunnan vaihtuessa tai lasten vaihtuessa yksikössä. Pyrimme myös huomioimaan yhteiskunnaiset muutokset riskejä arvioidessa. Henkilökunnan työskentelyyn kuuluu mm. turvataitokasvatus osana omaohjaajatyöskentelyä. Tuiskussa on käytössä Turvataitoja nuorille ja pienemmille lapsille Tunne- ja turvataitoja lapsille -kirjat.

Lasten ja nuorten turvataitokasvatus Tuiskussa:

tukee kehitystä ja kasvua laaja-alaisesti
kehittää itseluottamusta ja itsensä arvostamista
vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja
tukee ihmissuhteita
kannustaa puhumaan vaikeista asioista
opettaa puolustamaan omia rajoja ja kunnioittamaan toisten rajoja
opettaa toimimaan esimerkiksi kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteissa
rohkaisee kertomaan turvallisille aikuisille vaikeistakin asioista
opastaa turvalliseen some käyttäytymiseen
opastaa tunnistamaan ja välttämään väkivallan eri muotoja omassa ja toisten käytöksessä
tukee syy- seuraus suhteen ymmärtämisessä

Henkilökunnan aktiivisella kouluttamisella lapsen käyttäytymisen ymmärtämiseen (kehitysvaiheet, erilaiset psykiatriset/neuropsykiatriset häiriöt, traumatietoisuus jne.) sekä haastavasti käyttäytyvien lasten kohtaamiseen ja väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäisyyn pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään väkivallan riskiä ja myös toimimaan tilanteissa, joissa väkivaltaista käytöstä saattaa esiintyä.

Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan – ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuussuunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuus kävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Työohje- yksin työskentely

Työohje- väkivallan uhka

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (lasten versio)

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko Tuiskun henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.

Tuisku Lastensuojelupalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Lastensuojelupalveluiden toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

Eri hyvinvointialueet käyvät säännöllisesti tekemässä tarkastuksia yksiköissä. Tarkastuksissa esiin tulleet muutokset, korjaukset ja kehitysehdotukset tarkastetaan ja korjataan välittömästi.

8.3 Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Tuiskuun on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lasten kanssa. Tuiskussa on myös asiakasturvallisuussuunnitelma. Tuiskussa on käytössä vartijapainike sisäisen hälytysjärjestelmän lisäksi.

8.4 Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.

Tuiskussa on laadittu oma terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma. Terveysviranomaiset käyvät säännöllisesti tekemässä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen. Viimeisin tarkastus asumisyksikkö Tuiskussa tehty toukokuussa 2024.

8.5 Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen

Riskin havaittuaan tai haittatapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä Tuiskun yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä turvallinen yritys -palvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeamien kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat Riskipulssi -palvelun kautta heti tapahtuman / havainnoinnin jälkeen. Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeamat käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi Tuiskussa. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johtoryhmälle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Kiireellisissä tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Työntekijä täyttää lomakkeen Riskipulssi-sovelluksessa heti laatupoikkeaman havaittuaan. Poikkeamailmoitukseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Poikkeamailmoitus välittyy sähköisesti yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Tarvittaessa muutetaan mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Mikäli kyseessä rikosasia työntekijä tekee tarvittaessa rikosilmoituksen.

Yksikössä aikuisten toiminta perustuu läpinäkyvyyteen, vastuullisuuteen ja lasten turvallisuuden varmistamiseen. Valvonta toteutetaan ensisijaisesti arjen läsnäololla ja avoimella vuorovaikutuksella. Työntekijöiden työvuorot ja tehtävät suunnitellaan niin, että yksikössä on aina riittävä määrä henkilöstöä, ja jokainen aikuinen toimii näkyvästi yhteisön tiloissa. Henkilöstön toimintaa seurataan päivittäisillä kirjauksilla, tiimipalavereilla ja esihenkilön säännöllisillä havainnoilla. Poikkeamat, epäasiallinen käytös tai ohjeiden rikkominen käsitellään välittömästi omavalvontamenettelyn mukaisesti. Tavoitteena, on varmistaa, että aikuisten toiminta tukee lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja luottamusta. Henkilöstöä myös muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta epäkohtia havaitessaan.

8.6 Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista:

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (Valvontalaki 29§) Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja hyvinvointialueen

valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.

Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle (Viivi Peltola) tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle (esim. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun laitoshoidon tarkastajat Talja, Rasi) , jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.

Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.

Asiakkaan tai hänen edustajansa laatiman muistutuksen vastaanottaa yksikönjohtaja Viivi Peltola ja hänen annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

8.7 Korjaavat toimenpiteet

Yksikössä pohditaan korjaavia toimenpiteitä. Miten tapahtuma olisi voitu ehkäistä tai ennakoida sekä muutetaan tarvittaessa mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista.

Muutoksista tiedottaminen henkilöstölle tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman kautta. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Tiimipalavereista tehdään aina kirjallinen muistio kaikille työntekijöillä luettavaksi. Lapsille tarvittavista muutoksista kerrotaan lasten yhteisöpalavereissa. Lapsen sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa.

8.8 Ostopalvelut ja alihankinta

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

Tarpeen mukaan hankitaan lapselle ostopalveluna Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy ulkopuolisia hyvämaineisilta toimijoilta palveluita, esim. Terveystalo Oy:n erikoislääkäripalveluja.

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy / Asumiskoti Tuisku valvoo ostetuiden palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla. Palvelunlaatua kehitetään yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi.

Sopimuksissa on sovittu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

Onko alihankintana tuottavilta palveluntuottajilta vaadittu omavalvontasuunnitelmat?

X Kyllä Ei

8.9 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Tuisku Lastensuojelupalvelut Oy:n valmius- ja jatkuvuussuunnitelma on laadittu yrityksen hallinnossa. Palveluyksikössä sen toiminnasta yksikön tarpeisiin soveltuvasti vastaa yksikön johtaja

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys 12.1.2026

Allekirjoitus Viivi Peltola