Omavalvonta Tuisku

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

 

SISÄLTÖ

 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET. 3

3 RISKINHALLINTA. 5

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN.. 8

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET. 9

5.1 Palvelutarpeen arviointi: 9

5.2 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 a § 1): 10

5.3 Asiakkaan kohtelu. 10

5.4 Asiakkaan osallisuus. 14

5.5 Asiakkaan oikeusturva: 15

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot 16

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA. 17

6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta. 17

6.2 Ravitsemus. 19

6.3 Hygieniakäytännöt 19

6.4 Terveyden- ja sairaanhoito: 19

6.5 Lääkehoito. 20

6.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa. 21

7 ASIAKASTURVALLISUUS. 21

7.1 Henkilöstö. 21

7.2 Toimitilat: 23

7.3 Teknologiset ratkaisut: 24

7.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet: 24

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY. 25

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA. 25

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA. 25


 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

 

Palveluntuottaja

 

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy

 

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2817316-5

 

 

 

Kunnan nimi: Kurikka

 

Kuntayhtymän nimi: JIK

 

Sote -alueen nimi: Etelä-Pohjanmaan Sote

 

Toimintayksikön nimi

Asumiskoti Tuisku (Asumisyksikkö Puuska ja Asumisyksikkö Tuisku)

 

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen

Kotikouluntie 1, 66300 Jurva

 

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

 

Lastensuojelulaitos, yksikössä on 7 paikkaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hyväksyi 1.9.2019 lukien Asumiskoti Tuisku -toimintayksikön toiminnan laajentumisen aiemmasta seitsemästä asiakaspaikasta 14 asiakaspaikkaan. Laajentumisen jälkeen toimintayksikössä on kaksi asumisyksikköä (Asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska).

 

Toimintayksikön katuosoite

Kotikouluntie 1

 

Postinumero

66300

 

Postitoimipaikka

Jurva

 

Toimintayksikön vastaava esimies

Viivi Peltola

 

Puhelin

040-1242848

 

Sähköposti

viivi.peltola@tuiskuoy.fi

 

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus ja lausunto 22.7.2019

 

Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n lausunto 29.7.2019

 

Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitoksen yleisen palotarkastuksen pöytäkirja 8.8.2019 

 

Peruspalvelukuntayhtymä JIK:n ympäristöterveyspalveluiden tarkastuskertomus 6.7.2019

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n vastine aluehallintoviraston tarkastuskertomukseen ja lausuntoon 30.7.2019

 

Valvira: Palvelujen tuottaja Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle 18.9.2018 (Dnro V/26680/2018) myönnettyyn lupaan on tehty 1.9.2019 lukien hakemuksessa pyydetyt muutokset Asumiskoti Tuisku -toimintayksikön asiakaspaikoissa. Toimintayksikössä on muutoksen jälkeen kaksi seitsemän (7) asiakaspaikkaista asumisyksikköä (asumisyksikkö Tuisku ja Asumisyksikkö Puuska) ja asiakaspaikkojen yhteismäärä on 14 paikkaa.

 

 

 

 

Palvelu, johon lupa on myönnetty

 

     Laitoshoito/Ympärivuorokautinen laitoshoito- lapset/nuoret- ja nuorisokoti: 7 asiakaspaikkaa / asumisyksikkö. Yhteensä asiakaspaikkoja on 14.

 

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

     

 

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

     

 

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

     

 

 

 

 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

 

Toiminta-ajatus:

 

Asumiskoti Tuisku (asumisyksikkö Tuisku ja asumisyksikkö Puuska) tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluja yhteensä neljälletoista (14) erityistä tukea tarvitsevalle lapselle.  Lasta autetaan kohtaamaan elämänhallinnan erilaisia haasteita ja tuetaan mielenterveyden häiriöiden käsittelyssä sekä oireiden tunnistamisessa.  Tavoitteena on ennaltaehkäistä toimintakykyä vaikeuttavia pitkäaikaisvaikutuksia. Eritysosaamisaluetta ovat esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmän tuntemus sekä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Hoito-, kasvatus-, ja kuntoutustyössä painottuvat toiminnallisuus sekä nuoruuteen kuuluvien kehitystehtävien/vaiheiden läpikäyminen sekä itsenäistymisen tukeminen. Lapsen osallisuus omien asioiden hoidossa ja niistä päättämisessä ovat myös tärkeä painopiste nuoren hoidossa. Kohderyhmänä ovat lastensuojelun sijaishuoltoa tarvitsevat 8-17 vuotiaat lapset, jotka psyykkisen oireilun vuoksi tarvitsevat myös psykiatrista kuntoutusta. Tuiskun ohjaajalla on koulutus myös koira-avusteiseen työhön ja hänelle suunnitellaan työvuorolistaan ajat, jolloin hän tapaa lapsia yhdessä avustajakoiran kanssa.

Työskentelyn pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Turvallinen kiintymyssuhde tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Pitkäaikainen hoitosuhde voi korjaava kiintymyssuhde, mikäli lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa on ollut häiriöitä. Yksikössä lapsi/nuori saa kokemuksia siitä, että hänen viesteihinsä ja tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti läsnäolon ja lapsen tarpeista lähtevän fyysisen läheisyyden kautta. Pidämme lapsen kuntoutumisessa tärkeänä turvallista, strukturoitua arkea ja aidosti läsnä olevaa, lapsen tarpeisiin vastaavaa henkilökunta. Omaohjaaja työskentelymme on hoidollista, kasvatuksellista ja tavoitteena on korjaava ihmissuhde.

Yksikössä painotetaan myös psykososiaalista hoitoa. Tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, uusien taitojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun paraneminen. Tavoitteena on myös helpottaa lapsen ja omaisten sopeutumista mahdolliseen sairauteen ja sairauden uusiutumisjaksojen ehkäisyyn.

 

Arvot ja toimintaperiaatteet;

 

Yksilöllisyyden ja lapsikeskeisyyden periaate: Lapsi/nuori on ensisijaisen avun kohde. Häntä kunnioitetaan omana itsenään ja hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan. Keskitytään lapsen kykyihin ja vahvuuksiin.  Tunnistetaan toiveet ja tarpeet. Lapsella on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

Perhekeskeisyyden periaate: Lapsi on osa omaa perhettään ja häntä pyritään hoitamaan ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. Henkilökunta soveltaa työssään perhekeskeistä ajattelumallia. Vanhemmat kohdataan arvostavasti. Yhteydenpito perheisiin on säännöllistä.

Turvallisuuden periaate: Lapselle luodaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö. Moniammatillinen ja kokenut henkilökunta, omaohjaajuus sekä toimintaa ohjaavat selkeät säännöt turvaavat lapsen niin sisäisen, kuin ulkoisenkin turvallisuuden. Turvallisuuden periaatetta noudatetaan seuraamalla omavalvontasuunnitelman ja pelastussuunnitelman ohjeistuksia sekä kouluttamalla henkilökuntaa turvallisuusnäkökulma huomioiden.

Osallisuuden periaate: Lapsen / nuoren osallisuutta vahvistetaan. Hän on osallinen häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Lapsi / nuori on osallinen omien asioiden suunnittelun lisäksi myös yksikön ja yhteisön asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkoitus on tukea lapsen / nuoren sijoituksen aikaista hoitoa, kasvua ja kehitystä. Arvot ja toimintaperiaatteet on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan tiimeissä käydään säännöllisesti läpi arvoja ja toimintaperiaatteita. Niitä muokataan tarvittaessa vastaamaan lapsen / nuoren hoidon tarpeeseen.

Syksyllä 2020 toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY.n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa ja Salapoliisi-prosessi 8-11 vuotiaiden kanssa. Näiden tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä.

 

 

 3 RISKINHALLINTA

 

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat:

 

Riskinhallinnan työnjako:

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja koulutukseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko Tuiskun henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden kaikissa yksiköissä kehitetään sisäisiä käytäntöjä ja valvotaan omavalvonnan ja yrityksen asettamien vaatimusten toteutumista sisäisen auditoinnin turvin. Sisäinen auditointi on erinomainen palautteen hankintatapa siitä, miten eri laatu- ja sisältövaatimuksia sovelletaan käytännön toimintoihin. Sisäinen auditointi on Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluissa toiminnan arvioinnin, ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen väline. Systemaattisesti toteutettuna se tukee organisaation perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamista.

Sisäisen auditoinnin painopiste ovat toiminnan olennaisimmissa asioissa (esim. asiakasturvallisuuden toteutuminen) ja kehittämiskohteiden yhteisessä tunnistamisessa. Tärkeitä ovat myös auditoijien raportoimat toimintojen vahvuudet ja auditointihetkellä kunnossa olleet toimintatavat. Niitä vahvistamalla ja kehityskohteita korjaamalla yksikkö vahvistaa osaamistaan. Auditointi on myös tehokasta parhaiden käytäntöjen jakamista, tavoitteiden realistisuuden peilausta ja olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

 

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Tietosuojan – ja turvan omavalvontasuunnitelma

Asiakkaisen rekisteri- ja tietosuojaseloste Nappula

Asiakkaiden rekisteri- ja tietosuojaseloste Kameravalvonta

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Jatkuvuus suunnitelma

Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma

Asiakasturvallisuus suunnitelma

Toimintaohjeet uhka- ja väkivaltatilanne

Toimintaohje ulkopuolinen-uhka

Pelastussuunnitelma

SPEK, turvallisuus kävely

Lääkehoidonsuunnitelma

Kaksoistarkastuslomake

Keittiön omavalvonta

Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointi

Ohje rajoitteiden tekemisestä

Perehdytyssuunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvän kohtelun suunnitelma (nuorten versio)

Lapsen vahingonkorvausvelvollisuus sijaishuollossa

COVID-19 liittyvät tiedotteet ja ohjeistukset löytyvät eSalkusta (PKY-Laatu) 5.Henkilöstö/Tiedotteet/Korona

 

 

 

Riskien tunnistaminen:

 

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi yksikössä. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johdolle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Laatupoikkeamat kirjataan aina sähköisen järjestelmän kautta.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

 

Riskien käsitteleminen:

 

Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan. Yksikönjohtaja on yhteydessä tarvittaessa toimitusjohtajaan. Akuuteissa tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:ssä on käytössä vakuutusyhtiön ylläpitämä turvallinen yritys -palvelu, joka on sähköinen järjestelmä poikkeamien kirjaamiseen. Palvelussa on kaksi työkalua turvallisuuden kehittämiseen, eli turvallisuushavainnot sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (tapaturmavaarat, fysikaaliset vaaratekijät, kemikaalivaarat, ergonomia ja psykofyysinen kuormittuminen). Sähköinen järjestelmä vastaa työturvallisuuslain edellytyksiin.

Työntekijän kirjaa havainnot ja poikkeamat turvallisen yritys -palvelun kautta heti tapahtuman / havainnoinnin jälkeen.  Sähköinen järjestelmä lähettää yksikönjohtajalle viestin sähköpostiin tehdystä ilmoituksesta, jonka yksikönjohtaja käsittelee kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käyty säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Sähköinen järjestelmä arkistoi ilmoitukset ja havainnot.

 

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:lle on valittu työsuojelutoimikunta.

 

Korjaavat toimenpiteet:

 

Yksikössä tulee miettiä korjaavia toimenpiteitä. Miten oltaisiin voitu ehkäistä tapahtuma, muuttaa mahdollisia toimintaohjeita, arvioida koulutustarvetta ja kiinnittää huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.    Lomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista. Lomake lähetetään sähköisen järjestelmän kautta yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa työntekijä tekee rikosilmoituksen.

 

Muutoksista tiedottaminen:

Henkilöstölle tiedotus tapahtuu henkilökohtaisen tiedottamisen välityksellä raporttiohjelman kautta. Työyhteisölle tiedotus tapahtuu tiimipalavereissa. Nuoren sosiaalityöntekijää ja perhettä tiedotetaan puhelimitse ja kirjallisten kuukausikoosteiden muodossa.

 

 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt:

 

Koko henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun ja päivitykseen.

 

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Viivi Peltola

viivi.peltola@tuiskuoy.fi

040-1242848

 

Omavalvontasuunnitelman seuranta:

 

 

Yksikönjohtaja vastaa päivityksen teosta, arkistoinnista, tiedottamisesta henkilökunnalle ja nuorille. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan viivytyksettä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa huhtikuussa. Vanha omavalvontasuunnitelma arkistoidaan. Mikäli vuoden aikana ei ole ilmennyt päivitettävää, käydään omavalvontasuunnitelma maaliskuun tiimissä ja johtoryhmässä läpi.

 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

 

 

Omavalvontasuunnitelma on yksikön yleisissä tiloissa nähtävillä. Lapsen tullessa yksikköön käy omaohjaaja lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman läpi. Tuiskun omavalvontasuunnitelma on nähtävissä myös osoitteessa: https://www.suomi.fi/etusivu/

 

 

 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 Palvelutarpeen arviointi:

 

Sosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman, johon lapsen hoito- ja kasvatus yksikössä perustuu. Asiakassuunnitelma tarkistetaan aina tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmaa täydentää hoito- ja kasvatussuunnitelma. Omaohjaaja(t) laativat hoito- ja kasvatussuunnitelman yhteistyössä lapsen, lapsen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat ohjaavat lasten sijoitusaikaista toimintaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa esim. lasta rajoitettaessa kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. Lapsen kanssa tehdään kirjallinen kuukausikooste, jossa käydään läpi tilannekatsaus kuluneesta kuukaudesta. Tuiskussa lapsi osallistuu kuukausikoosteen tekemiseen omaohjaajan kanssa keskustellen ja voi halutessaan ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään kuukausikoosteen kautta.

 

 

Omaohjaaja selvittää yhdessä lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa lapselle läheiset ihmiset ja näiden ihmissuhteiden merkityksen lapselle. Yhteistyö lapselle tärkeiden ihmisten sekä lapsen ja hänen perheensä kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on lapsen edun ja asiakassuunnitelman mukaista. Tuiskussa lapselle nimetty omaohjaaja etsii ja rakentaa yhteiset toimintalinjat yhteydenpidolle huoltajien kanssa. Vanhempien mielipiteet ja toiveet kasvatuksen suhteen selvitetään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Huoltajille lähetetään kirjallinen kuukausikooste, joka on tehty kanssa läpi. Lapsi keskustelee kuukausikoosteesta ja lähettää omat terveiset kuukausikoosteen mukana.

Yhdessä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa sovittujen toimintalinjojen mukaisesti omaohjaaja pitää yhteyttä säännöllisesti puhelimitse ja kirjeitse. Tuiskussa omaohjaaja sopii vanhempien kanssa, miten usein yhteydenpito tapahtuu, mutta vähintään kerran viikossa.  Lapsen yhteydenpito huoltajiin ja muihin läheisiin mahdollistetaan puhelimitse, internetin välityksellä, kirjeitse ja kotikäynneillä (päiväkäynnit, viikonloput) niin usein kun asiakassuunnitelmassa on kirjattu. Ohjaajat tukevat ja kannustavat lasta pitämään yhteyttä läheisiinsä. Tuiskun henkilökunnan tavoitteena on, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lastensa hoidossa kaikissa tilanteissa, lapsen iästä riippumatta. Perheiden kanssa työskentely räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan sopivaksi. Lapsen hyvä hoito ja kuntoutuminen eivät yksin tähtää kotiuttamiseen, vaan vanhemmat tarvitsevat usein myös muuta tukea ja apua lapsen sijaishuollon aikana. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista. Tuiskulla on oma perhetyön koordinaattori, joka suunnittelee perhetyön tavoitteet ja toteutumisen yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa, sekä on tukena perhetyön prosessissa.

 

Tuiskussa on käytössään Tuisku oy:n perhetyöntekijä, joka suunnittelee ja toteuttaa perhetyötä yhdessä perheen ja omaohjaajien kanssa. Perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista, perheen tarpeista ja haasteista lähtevää toimintaa sijoitusprosessin eri vaiheissa. Se voi olla mm. sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyä, tiedon keruuta lapsen ja perheen elämän eri vaiheista, yhteistyösuhteen luomista lapsen, vanhempien sekä Tuiskun henkilökunnan välille, vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon tukemista, vanhemmuuden ja perheen toimintakyvyn vahvistamista sekä lapsen elämäntarinan eheytymisen tukemista Silta-työskentelyn keinoin. Työskentely toteutuu kasvokkain tapahtuvina tapaamisina, kotikäynteinä ja muuna yhteydenpitona yhteistyössä / yhdessä lapsen omaohjaan kanssa työparityöskentelynä.

 

 

5.2 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 a § 1):

 

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä nuoren, nuoren perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitelmat tehdään aina kirjallisesti. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tarkoitus on havainnollistaa lapsen asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet sekä kuvata yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan turvaten samalla lapsen hyvä kohtelu yksikössä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää lapsen asiakassuunnitelmaa.

Toteutumista seurataan lapsen arjessa. Suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa esimerkiksi, mikäli joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä, mutta vähintään kolmen kuukauden välein. Tuiskussa omaohjaajat ja lapsi arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista, miettivät keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

 

Asumisyksikkö Tuiskussa omaohjaajapari tekee työtä yhdessä. Omaohjaajat raportoivat suunnitelman sisällöstä niin suullisesti kuin kirjallisesti. He tuovat suunnitelman sisällön lapsen arkeen esim. viikko-ohjelman muodossa. Koko henkilökunta sitoutuu tukemaan suunnitelmien sisältöä lapsen arjessa. Suunnitelman etenemistä arvioidaan ja kirjataan mm. kuukausikoosteisiin. Kooste tehdään lapsen kanssa ja lähetetään lapsen perheelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain. Lapsen suunnitelmat tai lapsen tilannetta voidaan käydä läpi myös henkilökunnan tiimikokouksessa ja työnohjauksessa.

 

 

Hoito- ja kasvatussuunnitelma pohja on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulleen lastensuojelulain 30a § 1 momentin mukaan.

 

5.3 Asiakkaan kohtelu

 

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen:

 

 

Lapset ovat asiantuntijoita omaan elämäänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa. Lasta pyritään hoitamaan hänen omalla äidinkielellään, hänen uskontoaan ja kulttuuriaan kunnioittaen.

 

Lasta kunnioitetaan omana itsenään, jolloin hänen tapansa ja tottumuksensa huomioidaan.  Asumisyksikkö Tuiskussa henkilökunta keskittyy lapsen kykyihin ja vahvuuksiin. Henkilökunta pyrkii tunnistamaan lapsen toiveet ja tarpeet. Lapsia tuetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.

 

Lapsilla on oma huone, hän käyttää omia vaatteitaan ja henkilökohtaisia tavaroitaan. Oma huone on sisustettu ja kalustettu valmiiksi. Asumisyksikkö Tuiskussa lapsi voi halutessaan myös valita esimerkiksi uudet tapetit tai seinämaalit. Lapsi voi halutetaan tuoda mukanaan omia kalusteita ja sisustustarvikkeita. Lapselle ostetaan hänen oman maun mukaisia sisustustuotteita ja tarvittavia kalusteita. Lapsen huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsen huone voidaan lukita kotiharjoittelun ajaksi.

 

Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Varat maksetaan kerran viikoittain. Maksuista pidetään kirjaa, joka lähetetään vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsi itse saa päättää käyttörahoistaan. Henkilökunta mahdollistaa käyttörahojen käytön mm. järjestämällä ostosreissuja. Asumisyksikkö Tuiskussa lapsen kanssa harjoitellaan vastuullista rahankäyttöä.

 

Lapsilla on käytössä omat puhelimet ja yksiköstä löytyy yhteinen tietokone. Lapsilla on oma avain omaan huoneeseensa ja yksikön ulko-oveen. Lapsen läheiset ja ystävät voivat vierailla Tuiskussa. Vierailuista sovitaan henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa yksiköstä varataan hotellihuone / huoneita läheisten käyttöön ja järjestellään kuljetukset.

 

Ajatuksena on, että lapsi voi Tuiskussa oloaikana käydä läpi kehitysvaiheet turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä.

 

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana.  Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeitaan vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja.

 

Omaohjaajat käyvät lapsen kanssa keskusteluja ja varmistavat, että lapsi on tietoinen omista oikeuksistaan ja että lapsi ymmärtää omat oikeutensa. Tuiskussa ohjaajat selvittävät ja tukevat lasta ilmaisemaan omat toiveensa ja mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Ohjaajat tuovat tarvittaessa lapsen mielipiteen esiin esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja aina kun siihen on tarvetta.

 

1.1.2020 lastensuojelulakiin tulee lisätty säännös lastensuojelulaki 61b§ / hyvää kohtelua koskeva suunnitelma.  Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalvelut Oy:n suunnitelma on tehty marraskuussa 2019 joka on käyty lasten kanssa läpi yksikön yhteisöpalaverissa. Lapset ovat saaneet antaa suunnitelmasta palauteta, joka on otettu huomioon suunnitelman päivitysvaiheessa ja sen pohjalta on tehty lasten oma hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvän kohtelun suunnitelma käydään läpi omaohjaajan toimesta aina uusien lasten kanssa.  

 

 

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt:

 

Lapsen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan ainoastaan, jos lapsen oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Henkilökunta tuntee sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden lainsäädännön ja menettelytavat. Rajoitustoimenpiteet ja päätökset kirjataan Nappula raporttiohjelmaan. Asumisyksikkö Tuiskussa käydään rajoitustoimenpiteeseen johtaneet tilanteet aina läpi ja mietitään, miten niitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Samalla varmistetaan, että lapsi ymmärtää miksi rajoitustoimiin on päädytty. Lasta ja huoltajia kuullaan ja heidän mielipiteensä kirjataan. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset, jotka annetaan/lähetetään sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen huoltajilleen. Kirjalliset rajoituspäätökset lähetetään aina sosiaalityöntekijälle ja huoltajille. Rajoitetoimenpiteet voivat myös vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, joka tullee huomioida rajoitteita tehdessä.

 

Rajoitustoimenpiteistä tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis koskaan tehdä perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei käytetä rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen kohdistaan rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus sitä vaatii. Päätöstä tehtäessä valitaan aina lievin mahdollinen toimenpide. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen lopetetaan myös heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. Lapsen tilannetta seurataan jatkuvasti ja päätös toimenpiteen lopettamisesta tehdään, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole.

Rajoitustoimenpiteet toteutetaan aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

 

Työntekijöiden delegointimääräys rajoituspäätösten tekemisestä löytyy kanslian ilmoitustaululta sekä sähköisestä laatujärjestelmästä.

Yksikön sisätiloissa, piha-alueella ja yhteisissä toiminnoissa muiden lasten ja aikuisten valokuvaaminen on kielletty. Itseään voi kuvata, jos siihen ei ole erityistä estettä.

 

 

 

Asiakkaan asiallinen kohtelu:

 

Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan sähköisen riskienhallinta järjestelmän kautta.

Epäasiallinen tai loukkaava kohtelu/tilanne käydään läpi lapsi kanssa. Tilanteen purkamiseen osallistuu nuori, omaohjaaja, yksikönjohtaja sekä mahdollisuuksien mukaan epäasialliseen kohteluun tai loukkaavaan käytökseen syyllistynyt henkilö. Rikosoikeudellisissa tilanteissa asia ohjataan poliisille. Kaikista tilanteista tiedotetaan lapsen sosiaalityöntekijää ja lapsen perhettä. Tiedotus tapahtuu heti puhelimitse. Tapahtumat kirjataan myös raporttiohjelmaan ja tilanne kerrotaan myös kuukausikoosteessa ja asiakassuunnitelmakokoukseen tehtävässä yhteenvedossa. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja siitä esimiehelle tiedottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus.

 

Heti tapahtuman jälkeen henkilökunta on yhteydessä lapsen läheisiin ja sosiaalityöntekijään. Heidän kanssa käydään tilanne avoimesti läpi. Kerrotaan, myös toimenpiteet joihin henkilökunta on ryhtynyt asian selvittämiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi.

 

5.4 Asiakkaan osallisuus

 

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

 

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa Tuisku oy:n palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön asumisyksikkö Tuiskun kehittämisessä. Asumisyksikkö Tuiskussa lasten kanssa käydään aamupalaveri sen päivän suunnitelmista ja viikoittain yhteisöpalaverit, joissa lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun.

 

Keväällä 2021 toteutetaan yhteistyössä lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu RY.n kanssa vertaisarviointi 12-17 vuotiaiden kanssa ja Salapoliisi-prosessi 8-11 vuotiaiden kanssa. Näiden tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta sekä kehittää lastensuojelutyötä.

 

 

Palautteen kerääminen:

 

Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti lapselta, hänen perheeltä / lähipiiristä, sosiaalityöntekijältä ja muilta sidosryhmiltä. Palautetta kerätään puhelimitse ja kokousten yhteydessä. Tuisku Oy:llä on käytössä sähköinen asiakaspalaute järjestelmä.  Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kerran vuodessa. Kysely osoitetaan lapselle, hänen perheelle ja sosiaalityöntekijälle.

 

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä:

 

Jatkuva palaute käsitellään arjessa ja henkilökunnan tiimikokouksissa. Asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset käsitellään johtoryhmässä sekä yksikön tiimipalaverissa. Palautetta pohditaan ja toimintamalleja muutetaan palautteen pohjalta.

 

5.5 Asiakkaan oikeusturva:

 

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asumisyksikkö Tuiskussa asiakas tarkoittaa lasta.  Lasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan lapsen ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä lapsella on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Lasta tuetaan oman mielipiteen esiin tuomisessa. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia. Lapselle kerrotaan, kuka tämä henkilö on ja miten hänet tavoittaa.

 

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista

Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on ns. ilmoitusvelvollisuus (sosiaalihuoltolaki 1301/2014 48§). Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta yksikönjohtajalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita ja asiakkaan kaltoinkohtelua. Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.  

Sosiaalihuoltolailla pyritään varmistamaan, että henkilöstö kertoo havaitsemistaan tai muuten tietoon saamistaan epäkohdista ja niiden uhista. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.

Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä.  ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä.

Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään.

 

 

 

Asiakkaan tai hänen edustajansa laatiman muistutuksen vastaanottaa Yksikönjohtaja Viivi Peltola ja hänen annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

 

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Sosiaaliasiamies Taina Holappa

Kalevankatu 35

60800 Seinäjoki

puh. 040 830 2020

sosiaaliasiamies@seamk.fi.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaan kunnalla on oltava sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on sosiaalihuollon asiakkaiden avustaminen heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa.

Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu

  • neuvoa asiakasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa;
  • avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollossa, lain 23 §:n 1 momentin mukaan;
  • tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
  • toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä
  • seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle

Kansalaisen näkökulmasta katsottuna sosiaaliasiamies on lähinnä neuvonantaja. Sosiaaliasiamies voi avustaa asiakkaita esimerkiksi selvittämällä lainsäädännön sisältöä, kertoa viranomaisten käytännöstä, ohjaamalla asiakkaan oikealle viranomaiselle tietyssä asiassa ja neuvomalla miten päätökseen haetaan muutosta. Sosiaaliasiamiehellä ei ole oikeutta tehdä käytännön ratkaisuja, joten sosiaaliasiamies ei voi muuttaa sosiaalityöntekijän päätöstä

 

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteystiedot

Kuluttajaneuvonta: 029 553 6901

Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–15.

Vaihde ja osoitetiedot

Puhelin: 029 505 3000 (vaihde)

www.kuluttajavirasto.fi

 

 

 

Muistutukset käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja todettuihin epäkohtiin puututaan niiden korjaamiseksi. Muistutuksen tekijän kanssa käydään läpi tehdyt toimenpiteet ja muutokset.

 

 

Tavoiteaika muistutuksen käsittelyille on 1-2 viikko.

 

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

 

6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

 

 

Lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla yhteistyössä tehtyjen asiakassuunnitelman ja hoito- ja kasvatussuunnitelman pohjalta.

 

 

Jokaiselle lapselle pyritään löytämään häntä kiinnostava harrastus. Henkilökunta tukee lapsen harrastustoiminnassa. Viikkosuunnitelmassa on myös varattu aikaa yksikön yhteisille ns. liikuntapäiville. Lapset otetaan mukaan suunnittelemaan liikuntapäivien sisältöä. Asumisyksikkö Tuiskun yhteisökokouksissa suunnitellaan seuraavan viikon liikuntapäivää. Tuiskun yhteydessä on oma liikuntasali ja kuntosali, joka mahdollistaa hyvät sisäliikunta mahdollisuudet. Hyvät ulkoilureitit ja järvi sijaitsevat yksikön läheisyydessä.

 

Lapsen saapuessa asumisyksikkö Tuiskuun varataan hänelle riittävästi aikuisen aikaa ja tämä huomioidaan henkilökunnan määrässä. Lapsen omaohjaaja on ottamassa lasta vastaan yksikköön. Omaohjaaja ja henkilökunta omalla toiminnallaan auttavat lasta tutustumaan yksikön muihin lapsiin. Jokaisella lapsella on nimetyt omaohjaajat, jotka ovat lapsen asioiden asiantuntijoita. Ohjaajat luovat lapseen luottamuksellisen ja avoimen suhteen. Lapsi kohdataan arvostavasti yksilönä. Säännölliset omaohjaajakeskustelut ja yhteinen toiminta auttavat luottamuksellisen suhteen luomisessa ja sen ylläpitämisessä. Asumisyksikkö Tuiskussa jo työvuorosuunnitteluvaiheessa sovitaan ja mahdollistetaan säännöllinen omaohjaaja-aika.

Viikoittaisissa yhteisökokouksissa lapset voivat itse vaikuttaa yksikön arjen asioihin.  Kokoukset kirjataan ja päätökset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa toistensa ja aikuisten kanssa myös ryhmänä. Tuiskussa kokoukset kellotetaan ”timetimerilla”, että lasten on helpompi hahmottaa kokouksen kesto.

 

Lapsen hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan mm. osallisuuden periaatetta. Lapsen osallisuutta vahvistetaan ja häntä osallistetaan häntä koskevaan päätöksentekoon. Häntä kuullaan ja kuunnellaan. Hänen mielipiteensä ja toiveensa huomioidaan. Häntä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti tavoitteiden asettamiseen ja oman elämänsä suunnitteluun. Tuiskussa tämä tavoite saavutetaan tiiviillä omaohjaajatyöskentelyllä.

 

 

 

Henkilökunta tukee lapsen kanssa yhteisyössä tehtyjä suunnitelmia. Suunnitelmat otetaan yksilöllisesti huomioon lapsen arjessa. Raporttiohjelmaan kirjataan lapsen suunnitelmat ja toteutumista seurataan ja kirjataan päivittäin. Asumisyksikkö Tuiskussa ohjaajat hyödyntävät lasten kouluajan ja harrastusajat kirjaamiseen.

 

6.2 Ravitsemus

 

Puuskan keittiössä valmistetaan monipuolista kotiruokaa lautasmallin mukaan. Ruokailuajat on rytmitetty: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Lapset pääsevät itse vaikuttamaan ja osallistumaan tarjottaviin ruokiin ja niiden valmistukseen. Yksikössä on 6 viikon ruokalista, jota päivitetään säännöllisesti. Tuiskuun on nimetty oma keittiövastaava, Mika Lundberg. Lasten ravitsemusta seurataan kuukausittain mm. pituus – ja painomittauksilla.

Tuiskuun on myös nimetty ympäristövastaava Tomi Vesala, joka antaa tietoa niin henkilökunnalle kuin nuorille ympäristöasioista.

 

6.3 Hygieniakäytännöt

 

Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi on laadittu toimintaohjeet ja seurantakäytännöt. Henkilökunta myös sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

Tuiskun keittiössä on keittiön omavalvontaa koskeva kansio, josta löytyy ohjeet ja seurantalomakkeet, joita henkilökunta täyttää päivittäin.

Koko henkilökunta on myös suorittanut hygieniapassin.

Korona-aikana asumisyksikkö Tuiskussa noudatetaan THL:n, STM:n ja sairaanhoitopiirin ohjeistuksia ja säädöksiä. Henkilökunta ja lapset on ohjeistettu noudattamaan ohjeita ja määräyksiä.

 

6.4 Terveyden- ja sairaanhoito:

 

 

Tuiskuun on laadittu toimintaohje, joka on osa henkilökunnan perehdytystä.

Hoito- ja kasvatushenkilökunta seuraa lapsen terveydentilaa päivittäin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lapsen vointi kirjataan raporttiohjelma Nappulaan. Työvuorojen vaihtuessa pidetään myös suullinen raportti, jolloin varmistutaan siitä, että tiedonkulku ei katkea. Pitkäaikaissairaiden terveyden seurannassa noudatetaan lääkärin ohjeistusta sekä käypähoito-ohjeiden suosituksia ko. sairauden seurannasta. Lapsi voi saada hoitoa ei kiireellisissä tapauksissa myös Terveystalolla tai Tuiskun oy:n oman lääkärin määräyksellä. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja henkilökunta noudattaa saamiaan ohjeita. Terveystarkastukset, terveydentilaan seurantaan liittyvät tutkimukset ja kontrollit esim. laboratoriotestit hoidetaan paikallisesti julkisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Asumisyksikkö Tuiskun lapset kuuluvat Kurikan kaupungin kouluterveyden piiriin.

Päivystykselliset välittömästi hoitoa vaativat tapaturmat ja sairaudet hoidetaan Kurikan perusterveydenhuollon päivystyspisteessä tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä.

Kiireellisissä tilanteissa on henkilökunta ohjeistettu soittamaan välittömästi apua 112 hätänumerosta. Henkilökunta on ensiapukoulutettua hätätilanteiden arvioimiseksi.

Korona-aikana asumisyksikkö Tuiskussa noudatetaan THL:n, STM:n ja sairaanhoitopiirin ohjeistuksia ja säädöksiä. Henkilökunta ja lapset on ohjeistettu noudattamaan ohjeita ja määräyksiä.

 

 

 

Lääkehoidosta vastaa yksikön lääkehoitovastaava sairaanhoitaja Katja Isomäki.  Arjessa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtii koko henkilökunta.

 

 

6.5 Lääkehoito

 

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma on osa henkilöstön perehdytystä. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi Tuiskussa on käytössä erilaisia seurantamalleja esim. lääkkeiden jakamiseen, antoon ja ottoon. Henkilökunta suorittaa lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät lääkkeiden antoluvat. Lääkehoidonsuunnitelmaan päivitetään aina tarvittaessa. Päivittämisestä vastaa lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja.  Tuiskussa on käytössä lääkkeenjaossa kaksoistarkastusmenetelmä.  Jos lääkkeiden jaossa tai annossa havaitaan poikkeama, tehdään siitä lääkepoikkeamailmoitus sähköiseen riskienhallintajärjestelmään.

Tuisku Terveys- ja Sosiaalipalveluiden yksiköt auditoivat toisiaan kaksi kertaa vuodessa. Lääkehoito on yksi auditoinnin keskeisiä sisältöjä. Sisäinen auditointi on tehokasta olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista.

 

 

Terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat) tai terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (lähihoitaja, mielenterveyshoitaja) suorittavat Love testauksen 5v välein (lääkehoidon osaaminen verkossa tasotestauksen, kts lääkehoitosuunnitelma). Sosionomit ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat suorittavat heille tarkoitetun MINILOP-tentin 5 vuoden välein.

 

 

 

6.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

 

 

Lapsen tullessa Tuiskuun sosiaalityöntekijä tilaa mahdollisista muista hoitopaikoista lasta koskevat paperit. Näin varmistetaan lapsen hoidon jatkuminen. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu myös Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Henkilökunnasta löytyy myös psykoterapeutti, joka on tarvittaessa lapsen käytettävissä. Asiakassuunnitelmassa kartoitetaan lapsen palveluiden tarvetta. Sijoituksen aikana tarpeiden ilmetessä keskustelemme asiasta lapsen, hänen perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Lapselle mahdollistetaan hänen tarvitsevat tuen muodot. Omaohjaajat työskentelevät tiiviisti muiden yhteistyötahojen mm. koulun kanssa. Omaohjaajat osallistuvat koulupalavereihin.

 

 

Tarpeen mukaan lapselle hankitaan ostopalveluna talon ulkopuolisia palveluita hyvämaineisilta toimijoilta. Tuiskun henkilökunta valvoo ostettujen palveluiden laatua sopimusten sisällön toteutumisen ja palautteen avulla.  Palvelujen laatua kehitetään yhteistyöllä palveluiden tuottajien kanssa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Sopimuksiin on kirjattu, että rikosrekisteriotteen tarkastaa palvelua tarjoava yritys.

 

 

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa:

 

 

Tuiskuun on laadittu tarvittavat suunnitelmat asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään niin neuvonnan kuin säännöllisten tarkastusten muodossa. Suunnitelmat käydään läpi henkilökunnan ja lapsen kanssa. Tuiskussa on myös asiakasturvallisuussuunnitelma.

7.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet:

 

 

Henkilöstömitoitus on minimissä 1,3 (7 asiakaspaikkaa/9 (10) ohjaajaa). Tuiskun profiiliin kuuluu, että meillä on enemmän henkilökuntaa kuin minimi. Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan Tuiskun henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Tuiskussa on yksikönjohtajan lisäksi vähintään 2 sosionomia amk sekä 3 korkeakoulutettua työntekijää.  Hoito- ja kasvatustehtävistä vastaa yksikönjohtaja. Yksikönjohtajan tehtävän kuvaan kuuluu sekä asiakastyön että henkilöstönjohtaminen.

 

Asumisyksikkö Tuiskun henkilöstörakenne:

 3 Sosionomi AMK, 2 sairaanhoitaja AMK, 3 lähihoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja ja 1 nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

 

 

Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin haetaan työnhakuprosessin kautta. Työntekijät haastatellaan ja tutkintotodistukset tarkastetaan. Rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi.

 

 

Vakituisen henkilöstön lisäksi Tuiskussa on käytössä sitoutuneet sijaiset. Sijaisia käytetään henkilökunnan suunnitelluissa sekä äkillisissä poissaoloissa.

 

Henkilöstön voimavaroja ja ammattiosaamista tukee täydennyskoulutus, jota järjestetään 5,5 pv/työntekijä/vuosi. Koulutuksissa otetaan huomioon henkilöstössä ilmenneitä tarpeita. Työntekijän koulutustarpeet otetaan myös yksilöllisesti huomioon. Yksikönjohtaja käy viikkotasolla avoimia keskusteluja henkilöstön jaksamisesta. Työntekijä voi aina pyytää yksikönjohtajaa kahden keskeisiin keskusteluihin, jossa hän voi puhua itseään painavista asioista. Tiimipalavereissa työntekijät voivat myös tuoda esiin asioita, joista haluavat keskustella.  Kerran vuodessa ja tarvittaessa työntekijä ja yksikönjohtaja käyvät kehityskeskustelut. Terveystalo tuottaa henkilökunnan työterveyspalvelut. Ryhmätyönohjaus on noin 4-5 viikon välein tai tarvittaessa useamminkin. Työntekijällä on myös oikeus yksilötyönohjaukseen. Puuskaan on myös tehty henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja kannustinjärjestelmä.

 

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet:

 

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön koulutustausta ja työkokemus on otettu huomioon työnhakuprosessissa. Asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne ohjaa henkilöstön valintaprosessissa.

 

 

Henkilökunta on toimittanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Henkilökunta sitoutuu tartuntalain (1227/2016) mukaiseen rokotussuojaan.

 

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä, täydennyskoulutuksesta sekä epäkohtien ilmoitusvelvollisuudesta:

 

Tuiskuun on laadittu perehdytyssuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma, joka käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa. Perehdytyssuunnitelma ja omavalvontasuunnitelma liitteineen löytyvät sähköisestä laadunhallinta järjestelmästä. Näin ne ovat aina henkilöstön saatavilla, jotta he voivat palata niihin tarvittaessa. Uudet työntekijät kulkevat vanhojen työntekijöiden rinnalla. Työntekijöille nimetään perehdytysvastaava, joka auttaa työntekijää sisäistämään Tuiskun toimintakulttuurin. Opiskelijalle nimetään ohjaaja, joka vastaa harjoittelun ohjauksesta. Ohjaajat käyvät läpi opiskelijan kanssa perehtymissuunnitelman ja omavalvontasuunnitelma.

 

Pienet ja helposti korjattavat epäkohdat korjataan välittömästi Tuiskussa. Laajemmat ja enemmän resursseja vaativat epäkohdat esitetään johtoryhmälle, joka aloittaa toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi. Tapahtuman jälkeen työntekijä on suoraan yhteydessä yksikönjohtajaan.  Kiireellisissä tilanteissa johto ohjeistaa työntekijää heti. Tuiskussa on käytössä OP-riskienhallintaohjelma, joka on sähköinen järjestelmä poikkeaminen ja havainnointien kirjaamiseen. Työntekijä täyttää lomakkeen heti laatupoikkeaman havaittuaan. Poikkeamalomakkeeseen kirjataan tapahtumaan johtaneet juurisyyt. Juurisyiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään poikkeamien toistumista.  Poikkeamailmoitus välittyy sähköisesti yksikönjohtajalle, joka käsittelee sen kahden viikon kuluessa. Yksikönjohtaja käy säännöllisesti laatupoikkeamat läpi henkilökunnan tiimeissä kuukausittain. Yksikönjohtaja tuo laatupoikkeaman käsittelyyn johtoryhmän kokoukseen kuukausittain. Poikkeamalomakkeet arkistoidaan sähköiseen järjestelmään. Tarvittaessa muutetaan mahdollisia toimintaohjeita, arvioidaan koulutustarvetta ja kiinnitetään huomiota henkilöstön perehdyttämiseen.  

 

 

Tuisku Oy hankkii ja järjestää laadukasta täydennyskoulutusta henkilöstölle 5,5pv/työntekijä/vuosi. Järjestettävät koulutukset tukevat henkilöstön ammattiosaamista. Koulutuksissa otetaan huomioon yksikössä ilmenneitä täydennyskoulutustarpeita. Työntekijän omat koulutustarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon. Yksikössä on tehty koulutussuunnitelma.

 

 

7.2 Toimitilat:

 

 

Asumisyksikkö Tuisku toimii yhdessä kerroksessa samassa kiinteistössä Asumisyksikkö Puuskan kanssa.  Pinta-alaa on noin 450 m2.  Yksikkö pitää sisällään 4 wc:tä asukkaille ja 1 henkilökunnalle. Suihkutilat löytyvät sekä pojille että tytöille erikseen, myös henkilökunnan wc-tilassa on suihkumahdollisuus. Asuinhuoneita on 7 kpl. Jokaisella lapsella on oma huone. Huone on ns. lapsen omatila, jota muut eivät käytä. Lapsille tarkoitettuja sosiaalisia tiloja löytyy 2 (yhdistetty ruokatila/ olohuone, iso erillinen olohuone). Yksikön tilat mahdollistavat nuorten kokoontumisen, yhteisen ajan viettämiseen ja vertaistuen pienessä ja /tai isossa ryhmässä. Tuiskussa on keittiö ja kodinhoitohuone. Henkilökunnalla on kanslia ja erilliset kokoustilat, johon vain henkilökunnalla on avain. Siivoustarvikkeet sijaitsevat niille tarkoitetussa siivoushuoneessa, joka on lukittu.

Lapsen omaiset voivat vierailla yksikössä sovitusti. Läheisille tarvittaessa järjestetään yöpymismahdollisuus esimerkiksi läheisestä hotellista. Rakennuksessa sijaitsee erillinen asunto, johon vanhemmat ovat tervetulleita majoittumaan.

 

 

Siivouksesta vastaa henkilökunta. Tuiskun viikko-ohjelmassa on varattu yhteisten tilojen siivoamiseen ja lapsen huoneiden siivoamiseen oma aika. Lapset osallistuvat omien taitojen mukaan siivoukseen. Henkilökunta huolehtii päivittäisestä siivouksesta esim. keittiön osalta. Henkilökunta ohjaa ja auttaa siivoamisessa. Tuiskussa on kodinhoitohuone, josta löytyy pyykinpesukone ja kuivausrumpu. Lasta tuetaan ja opastetaan pyykkihuollossa huomioiden lapsen ikätaso.

Puuskaan on nimetty siivousvastaava, Kati Naukkarinen, joka huolehtii mm. siivousvälineistä ja siivoukseen käytettävistä aineita. Hän myös opastaa muuta henkilökunta ja kirjaa kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien arviointilomaketta. Tuiskusta löytyy erilliset siivousohjeet.

 

 

7.3 Teknologiset ratkaisut:

 

–        Tuiskuun on nimetty turvallisuusvastaava, Petteri Viljanen. Turvallisuusvastaava huolehtii hälyttiminen yms. toimintavarmuuden. Laitteet testataan säännöllisesti ja kirjataan.

7.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet:

 

 

 

Tuiskussa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa lääkevastaava. Hän käy läpi kuukausittain lääkekaapin sisällön. Tarkastuksen suoritettuaan lääkevastaava kuittaa sen erilliselle lomakkeelle. Puuskasta löytyy myös perusvälineistöä esim. kuumemittari, verenpainemittari, puntari ja pituusmitta. Niiden toimintaa tarkkaillaan ja vian ilmetessä ne pyritään korjaamaan esim. patterin vaihdolla. Jos lapsi tarvitsee apuvälineitä esim. kyynärsauvoja saadaan ne lääkärin määräyksellä Jurvan terveyskeskuksen apuvälinevarastosta, josta myös saadaan ohjeistus niiden käyttöön.

 

Jos huomataan viallinen laitteisto, voidaan yksiköstä olla yhteydessä Valviraan ja kyseisen laitteen myyneeseen tahoon. Jos laite on esim. välinelainaamosta henkilökunta on yhteydessä lainaamoon.

 

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

 

Lääkehoidosta vastaa Asumisyksikkö Tuiskussa: Sairaanhoitaja Katja Isomäki

 

 

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

 

 

Yksikölle on laadittu EU:n vaatimusten mukaiset rekisteri- ja tietosuojaselosteet henkilötietolain 523/99 10§:n mukaan asiakastietojen dokumentoimista ja rekisteröinnistä.

Työntekijät ja sijaiset käyvät arjentietosuojakoulutuksen, jonka jälkeen he tekevät hyväksytysti koulutukseen liittyvät testin.

Salassapitositoumus on osa työsopimusta.

 

Tietosuoja ja -turva on isompi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia osatekijöitä. Tietosuojan ja -turvan kokonaisuus on osa perehdytystä. Tämä pitää sisällään rekisteri- ja tietosuojaselosteet, tietosuoja ja -turvan omavalvontasuunnitelman ja Tuisku Oy:n tietoturvaohjeistuksen. Työntekijät ja sijaiset käyvät myös arjentietosuojakoulutuksen ja suorittavat hyväksytysti siihen liittyvän testin.

 

 

Asiakkaiden rekisteri ja tietosuojaseloste (Nappula ohjelma) on osa omavalvontasuunnitelmaa. Omaohjaaja käy läpi lapsen kanssa omavalvontasuunnitelman ja kertoo selosteen sisällön.

 

 

Tietosuoja vastaavana toimii hallintojohtaja Pieta Pitkänen.

pieta.pitkänen@tuiskuoy.fi

 

040-5244281

 

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

 

Sähköisen laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2019 ja työ jatkuu vuonna 2020. Kehitetään myös sisäistä auditointia eteenpäin. Vuonna 2020 omavalvontasuunnitelmaa lähdettiin työstämään lapsia osallistaen LSKL:n suositusten mukaisesti meidän oma valvontasuunnitelma hankkeen pohjalta. Sosionomi AMK opiskelija Katja Teulahti työstää omavalvontasuunnitelmaa päättötyönä sosionomiopintoihin. Vuonna 2021 Pesäpuu RY:n kanssa vertaisarviointi- ja salapoliisiprosessi. Tuisku oy:n ja Pyry:n yksikönjohtaja Mia Suomelan kanssa olemme lähteneet kehittämään GAS-tyylistä arviointimenetelmää, jossa arvioidaan hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista. Suomela opiskelee YAMK-tutkintoa ja tämä on hänen opinnäytetyönsä aihe.

 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys

 

Jurva 22.2.2021

 

Allekirjoitus

Viivi Peltola